Työurat ja niiden kehitys

In an earnings-related pension system, continuous employment, career progress and earnings growth across the life course are key factors in determining economic wellbeing in old age. This project aims at investigating working life length, career breaks, job changes and earnings mobility across the life course, how they are linked and how they impact pension income. Moreover, it aims at analysing whether the relation between career stability and earnings mobility has changed across cohorts and whether the changing parameters of the Finnish pension system had an effect on how work and earnings translate into pension accrual. The project uses the ansiokehitys (AK20) data on earnings, pensions and employment spells for representative samples of birth cohorts 1905–1980 and spanning the years 1963–2019.

Schedule: 2020–

Researcher: Aart-Jan Riekhoff

In the face of population ageing, most industrialised countries search for ways to extend working lives as a means of improve the sustainability of their pension systems. A broad range of reforms has been implemented, including the closing of early exit pathways, the raising of official retirement ages and strengthening the financial incentives to work longer. At the same time, there is growing awareness of the need to invest in workers for them to be able to continue working, for example by promoting lifelong learning and healthy behaviour. However, whereas an overall trend towards longer working lives can be observed, there are differences between countries and inequalities between groups within countries. In this project, we aim to analyse the mechanisms of extending working lives from a comparative perspective. In addition, we aim to identify whose working lives are extending and whether there are differences between the genders and socioeconomic groups.

Schedule: 2020–

Researchers: Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff, Liisa-Maria Palomäki, Jan Helmdag (University of Stockholm)

Publications:

Tutkimushankkeen edellisessä vaiheessa löydettiin vuonna 1987 syntyneiden kohortista henkilöitä, joilla on pitkäaikaisia vaikeuksia löytää opiskelu- tai työpaikkaa. Miehissä ja naisissa oli noin 10 prosentin verran nuoria, joilla kiinnittymisessä on ongelmia. Miesten ongelmat liittyvät ulkopuolisuuteen, työkyvyttömyyteen sekä työttömyyteen. Naisissa korostuu työkyvyttömyyden ohella perhesyyt. Tutkimusaineisto perustui ikäväliin 18–26. Jatkotutkimuksessa tavoite on tutkia samojen nuorten työurastatuksia 27–32-vuotiaina ja tarkastella, miten heikoilla poluilla oleville on tapahtunut sittemmin ja onko vahvoilla poluilla olleille ilmaantunut riskejä. Toisessa vaiheessa tehdään erillinen tarkastelu niistä nuorista, joilla on vain vähän opintoja taustallaan.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Janne Salonen, Antti Saloniemi (TUNI), Pekka Virtanen (TUNI), Tapio Nummi (TUNI)

Viimeisimpien eläkeuudistusten myötä työeläkkeen karttuminen alkaa aiempaa varhaisemmalla iällä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä työeläkettä karttuu nykyisin 17 vuoden iästä lähtien. Vuoden 2005 alussa työeläke alkoi karttua 18 vuoden iästä lähtien (aiemmin 23 vuoden iästä). Täten yhä vahvemmin koko työuran ansiot tulevat huomioiduksi työeläkkeessä. Nuorten ja varhaisaikuisten työskentelemistä ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkasti tutkittu. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen avulla, kuinka tyypillistä ja millaista nuorten työskentely on, sekä sitä mitkä taustatekijät ovat yhteydessä työskentelemiseen. Lisäksi tavoitteena on havainnollistaa, mitä nuorten työskenteleminen tarkoittaa eläkekarttumien näkökulmasta. Täten tutkimushanke tuottaa uutta tietoa eläkeuudistusten arvioinnin tueksi.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Aart-Jan Riekhoff, Janne Salonen

Julkaisut:

This book project deals with labour market risks that challenge old age security. The contributions focus particularly on deteriorating labour market prospects among younger labour market generations, reflected in rising risk of unemployment and a disproportionate affectedness by new, atypical and in parts precarious work forms. These changes make it harder for current labour market generations to make sufficient savings for old age, given the lack of continuity in (sufficient) income. The book project is part of the EU COST Action CA17114 ”YOUNG-IN – Transdisciplinary Solutions to Cross-Sectoral Disadvantages in Youth”.

Schedule: 2020–2022

Researchers: Kati Kuitto, Dirk Hofäcker (University of Duisburg-Essen)

Vuoden 2017 alussa osa-aika eläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuusseläke. Muutoksen tapahtuessa molemmissa varhaiseläkemuodoissa oli alaikärajana 61 vuotta. Hankkeessa tutkitaan varhaiseläkemuotojen vaikutuksia varhaiseläkkeiden ottamiseen sekä muutoksiin työskentelyn yleisyydessä työuran lopussa. Tutkimuksessa on tarkoituksena muodostaa taustatekijöiltään samankaltaiset ryhmät eri vuonna syntyneistä henkilöistä, jotka eivät voineet vaikuttaa siihen, millainen varhaiseläkemuoto heillä on saatavissa. Ryhmiä vertailemalla kuvataan muutoksen vaikutuksia.

Aikataulu: 2021–2022

Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen

Viime vuosina eläkkeen rinnalla työskentely on tullut yhä yleisemmäksi. Tässä hankkeessa selvitetään työssäkäynnin yleisyyttä sekä vanhuuseläkkeen että työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Lisäksi selvitetään, kuinka pitkiä työllisyysjaksot eläkkeen rinnalla ovat, miten työssäkäynti on muuttunut ajassa ja erilaisten taustatekijöiden yhteyttä eläkkeen rinnalla työskentelyyn. Tutkimusaineistoina käytetään sekä kysely- että rekisteriaineistoja.

Aikataulu: 2020–

Tekijä: Anu Polvinen

Eläkkeelle siirtyminen

Vuoden 2015 alusta lähtien työkyvyttömyyseläkeratkaisun saaneet ovat saaneet samalla kuntoutuksen ennakkopäätöksen, jos heillä on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Tämän oikeuden keskeinen edellytys on se, että henkilöllä on tietty määrä työeläkevakuutettuja tuloja edellisen viiden vuoden aikana (36 820,43 euroa vuonna 2021). Osa ennakkopäätöksen saaneista aloittaa kuntoutuksen. Voidaan olettaa, että eläkeratkaisun saaneet kummakin puolen vaadittua ansiorajaa ovat ominaisuuksiltaan melko samanlaisia. Tarkastelemme kuntoutuksen ennakkopäätöksen ja kuntoutukseen osallistumisen vaikutusta myöhempiin eläke- ja työmarkkinatapahtumiin käyttäen rdd-asetelmaa.

Aikataulu: 2021–2022

Tekijät: Mikko Laaksonen, Ilari Ilmakunnas, Samuli Tuominen

In recent years one main objective of the changes carried out in the pension schemes has been to postpone effective retirement age. This project compares the actual effective retirement age and exit age in different Nordic countries and Estonia. Both indicators are calculated based on comparable data. The values of the expected effective retirement age in each country is calculated for 30-year-olds and for 50-year-olds. The project is updating the previous report published in 2008.

Schedule: 2020–2022

Authors: Jari Kannisto and Mika Vidlund (Finnish Centre for Pensions); Michael Jørgensen (ATP, Denmark) and Annesofie Thorup Olesen (Danmarks Statistik); Kristiina Selgis, Hede Sinisaar and Elo Reitalu (Ministry of Social Affairs, Estonia); Haukur Eggertsson (Tryggingastofnun, Iceland); Atle Fremming Bjørnstad and Ole Christian Lien (NAV, Norway); Hanna Linnér (Pensionsmyndigheten, Sweden)

Publications:

The individual early retirement (IER) scheme which had relaxed medical criteria, was abolished as an independent program and fused into ordinary disability pension (DP) scheme in 2004. However, the conditions for DP were relaxed to match those under the abolished IER. At the same time, the lowest eligibility age for relaxed conditions was increased from 58 to 60 years. We analyse benefit applications and trends in receipt following the 2004 reform among cohorts affect-ed before and after the reform. Our intention is to analyse the composition of the groups pre/post reform. We use total register data of the Finnish Centre for Pensions from years 1995–2017.

Schedule: 2020–

Researchers: Ricky Kanabar (University of Bath), Satu Nivalainen, Mikko Laaksonen, Noora Järnefelt

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja sairauspäivärahan saaminen ovat vähentyneet 2000-luvun aikana mutta viime vuosina näitä etuuksien saavien määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyssyistä johtuen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendejä sekä näitä ennustavia tekijöitä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-aseman ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien roolia työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltävällä ajalla sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten ennustajina. Tutkimuksessa yhdistetään Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja Suomen väestön kattavalla aineistolla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja eläkkeelle siirtyminen on kehittynyt 2000-luvulla eri väestö- ja diagnoosiryhmissä, kun työ- ja kansaneläkkeitä tarkastellaan kokonaisuutena? Ovatko työkyvyttömyyseläköitymistä ennustavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi muuttuneet 2000-luvun aikana? Millainen on työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työmarkkina-asema ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät päätökset? Tutkimus on Kelan kanssa toteutettava yhteishanke.

Aikataulu: 2020–2025

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren (Kela), Riku Perhoniemi (Kela), Anu Polvinen

Julkaisut:

  • Laaksonen, M. & Blomgren, J. & Perhoniemi, R. (2021) Mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä. Lääkärilehti 2021;76(36):1889–1897.
  • Koskenvuo, K & Laaksonen, M. & Blomgren, J. & Pösö, R. & Seppänen-Järvelä, R. & Näsi, E. (2021) Selvitys kuntoutustukea saaneista. Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista. Kela Työpapereita 163/2021.
  • Blomgren, J. & Laaksonen, M. & Perhoniemi, R. (2021) Changes in unemployment affect sickness absence and disability retirement rates: a municipality-level panel study. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021;18(12): 6359.
  •  

Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää tietää, miten työpaikoilla suhtaudutaan vanhuuseläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava siten, että eläkkeen saaja voi valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan lain mukaisen alaikärajan ja yläikärajan puitteissa. Ikärajat nousevat vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen johdosta vähitellen. Hankkeessa tutkitaan, miten työnantajat suhtautuvat ikärajoihin ja niiden nousemiseen oman henkilöstönsä osalta ja yleisesti. Hankkeessa selvitetään myös työnantajien näkemyksiä ikääntyvästä työvoimasta, henkilöstöpolitiikasta ja halukkuutta työllistää eläkeikää lähestyviä ja vanhuuseläkeikäisiä.

Työnantajien näkemyksiä selvitetään yksityisen ja julkisen sektorin eri kokoisille työnantajille suunnatulla kyselytutkimuksella vuonna 2021. Vastaava kyselyaineisto on kerätty Eläketurvakeskuksen toimesta vuosina 2004 ja 2011. Uusin aineistonkeruu toteutetaan siten, että keskeisten kysymysten osalta tuloksia voidaan verrata aikaisempiin vuosiin.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Aart-Jan Riekhoff

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vanhuuseläkkeelle jäämisen taustalla olevia tekijöitä sekä kokemuksia vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkimus toteutetaan kyselynä, jossa selvitetään henkilökohtaiseen tilanteeseen, työhön ja eläkejärjestelmään liittyvien tekijöiden merkitystä eläkkeelle jäämisen ajoitukselle. Lisäksi kartoitetaan kokemuksia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen muutoksesta eläkkeelle jäämisen yhteydessä ja ajatuksia eläkkeen ohella työskentelystä.

Syksyllä 2022 lähetämme kyselylomakkeen 5 000:lle satunnaisesti poimitulle vuosien 2019–2021 aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneelle henkilölle. Kysely keskittyy palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Kyselyaineistoon liitetään työuraan ja eläkkeeseen liittyviä tietoja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan syksyllä 2023. Aineistoa käsitellään tietosuoja-asetusten mukaisesti eikä tuloksista voi erottaa yksittäisten henkilöiden vastauksia.

Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf)Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2022–2025

Tekijät: Sanna Tenhunen, Noora Järnefelt, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki, Anu Polvinen, Juha Rantala, Aart-Jan Riekhoff

Hankkeessa tuotetaan artikkelimuotoinen julkaisu, jossa tarkastellaan kuvailevasti ensimmäisiä havaintoja eläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen. Eri artikkelit tarkastelevat ilmiotä eri näkökulmista. Tarkastelussa on sekä vanhuuseläkkeelle siirtyminen että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Tarkasteluissa käytetään ETK:n rekisteriaineistoja. 

Aikataulu: 2022

Tekijät: Satu Nivalainen, Ilari Ilmakunnas, Mikko Laaksonen

Eläketurvan riittävyys

Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan, miten hyvin he tuntevat eläketurvaa ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään.

Eläkebarometri perustuu vuosittain toteutettavaan kyselyyn, jossa haastatellaan noin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Kysely tarjoaa mahdollisuuden seurata mielipiteiden, tuntemisen ja luottamuksen mahdollisia muutoksia ja kehityssuuntia.

Aikataulu: 2017–2026

Tekijät: Allan Paldanius, Susan Kuivalainen, Sanna Tenhunen

Julkaisut:

Jatkamme uuden ja ajantasaisen tiedon tuottamista eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Toistamme syksyllä 2020 vuonna 2017 toteutetun Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksen. Posti- ja verkkokyselynä toteutettava tutkimus kohdistetaan 55–85-vuotiaille vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisille siten, että osa vastaajista koostuu uusista ja osa edelliseen kyselyyn vastanneista henkilöistä. Tavoitteenamme on tunnistaa entistä paremmin eläkeläisten toimeentulokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata toimeentulokokemusten muutosta eläkeaikana.

Keskitymme analyyseissa keskeisten mittareiden (esim. taloudellinen tyytyväisyys, tavanomaisten ja välttämättömyysmenojen kattaminen, kulutus) raportointiin, mutta tuotamme tietoa myös uusista näkökulmista. Tällaisia ovat esimerkiksi velkaantuminen, varallisuus, puolisoiden väliset taloudelliset suhteet ja työnteon esteet eläkeaikana.

Lue tarkempi kuvaus: Tutkimussuunnitelma (pdf), Forskningsplan (pdf).

Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf)Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Liisa-Maria Palomäki, Anniina Kaittila (Turun yliopisto)

Julkaisut:

Tutkimus sisältää monipuolisen ja ajantasaisen kuvan eläkeläisten toimeentulosta ja sen kehityksestä vuodesta 1995 vuoteen 2020. Toimeentuloa tutkitaan eläkkeiden tason, käytettävissä olevien tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta. Eläkeläisten toimeentuloa arvioidaan lisäksi kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Aineistoina käytetään Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteriä, Tilastokeskuksen tulonjakoaineistoa, Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusta eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista sekä Eurostatin tulo- ja elinoloaineistoa.

Aikataulu: 2022

Tekijät: Juha Rantala, Susan Kuivalainen, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Ilari Ilmakunnas, Marja Riihelä (Vatt).

The aim of this research project is to shed light on the various factors underlying the subjective views of economic well-being of older Europeans. We are interested in how subjective economic well-being is related to individuals’ income levels, source of income, poverty and life courses. We also compare countries and identify factors at the macrolevel that influence individuals’ and households’ economic well-being. The empirical analysis is based on multi-country survey data from EU-SILC and SHARE, in combination with data extracted from other external sources. Results will be published in international scientific journals on ageing and social policy.

Schedule: 2020–2023

Researchers: Liisa-Maria Palomäki, Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Aart-Jan Riekhoff

Artikkeleissa tarkastellaan, miten kotitalouden ikärakenne, ekvivalenssiskaalat ja laajemmin asuminen näkyvät eläkeläisten taloudellisessa hyvinvoinnissa. Aineistoina käytetään Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoja, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia ja varallisuusaineistoja sekä Eurostatin EU-SILC:iä.

Aikataulu: 2018–2022

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

In this paper, we explain how Canada and Finland diverge interestingly from dominant pension trends, Canada in the Anglo-Saxon context and Finland in the Continental European context. We argue that there is an exceptional resemblance between the developments in these two countries. Crucial in this respect is the deliberate utilization of partial pre-funding and equity investment in trying to secure the economic and social sustainability of public pensions. In both countries, there are counter-tendencies to international pension trends on the benefits side (non-privatization), but, nevertheless, an increasing involvement in global pension fund capitalism on the investment side (marketization). The article broadens the understanding of pensions by highlighting the intertwinement of public insurance and investment in pension arrangements. The analyses are based on academic, governmental and other expert literature and published statistics.

Schedule: 2018–2022

Researchers: Jyri Liukko, Aaron Doyle (Carleton University, Ottawa), Turo-Kimmo Lehtonen (TUNI)

Publications:

  • Liukko, J. & Doyle, A. & Lehtonen, T.-K. (2022) Marketization without privatization. Recent tendencies of pension security development in Canada and Finland. Submitted, under review.

Tutkimuksessa kartoitetaan kyselyn avulla suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä eläketurvasta, sen luotettavuudesta ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi selvitetään suomalaisten arvioita eläkeajan toimeentulosta sekä taloudellisesta varautumista eläkeaikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan myös eläkeasioiden tuntemusta sekä tietämystä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista ja näkemyksiä niiden mahdollisista vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetetään 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Aineistoon yhdistetään rekisteritietoja. Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2019–2022

Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Jyri Liukko, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

In the most often used measure of poverty, the poverty threshold is based on the distance from the average equivalized household income. Typically, the threshold is set at 50 or 60 percent of equivalent national median disposable income. Despite the approach being popular, limitations are widely acknowledged. It is possible that changes in the poverty threshold can result in households entering or exiting poverty without any actual changes in their living standards. Additionally, it can be argued that this is more likely for some population subgroups than for others. Old-age individuals are likely to be this kind of group. Nevertheless, the poverty measure is widely used to evaluate economic disadvantage and its changes among old-age individuals. The aim of this study is to analyze how the picture of old-age poverty in European countries is shaped by changes in standard of living, employment and poverty thresholds. Changes in poverty rates among old-age individuals are compared to changes in poverty rates among both children and working-age individuals. The analyses are based on EU-SILC survey data.

Schedule: 2021–2022

Researchers: Ilari Ilmakunnas

Publications: 

Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata kaikille eläkeläisille eläkettä edeltävän toimeentulon kohtuullinen säilyminen ja köyhyyden estäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan toimeentulon muuttumista eläkkeelle siirryttäessä. Tulomuutosta arvioidaan henkilön omien brutto- tai nettotulojen sekä asuntokuntakohtaisen ekvivalenttirahatulon avulla. Tulomuutosta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa eläkettä edeltävä tuloasema ja työmarkkina-asema, eläkelaji, perheasema ja sukupuoli.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulomuutos lasketaan henkilön nettotulojen perusteella vuosina 2000–2017 eläkkeelle siirtyneille. Näin voidaan selvittää, minkälaisia muutoksia eläkeajan alkuvaiheen toimeentulossa on 2000-luvun alun jälkeen tapahtunut. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitetään eri tulokäsitteiden merkitystä toimeentulon muutoksesta saatavaan kuvaan. Soveltuvin osin lasketaan myös ns. eläkkeen korvaussuhteita. Tarkastelun kohteena ovat vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneet. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tulomuutos lasketaan ekvivalenttirahatulon perusteella, jolloin eläkkeelle siirtyneen henkilön perhetilanne ja muiden perheenjäsenten tulot voidaan ottaa huomion.

Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen koko asuntokuntaväestön kattava tulonjaonkokonaisaineisto (paneeli) ja siihen liitetyt Tilastokeskuksen muista rekistereistä ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä saadut tiedot vuosilta 1995–2020.

Aikataulu: 2021–2023

Tekijät: Juha Rantala, Marjo Pyy-Martikainen (Kela), Marja Riihelä (Vatt)

Julkaisut:

Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien rakenteen muutoksia ja sen vaikutusta työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräiseen tulokehitykseen vuosina 2000–2020. Tutkimuksen taustalla ovat havainnot työkyvyttömyyseläkettä saavien vaatimattomasta tulokehityksestä vanhuuseläkeläisiin verrattuna ja työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrän vähenemisestä viimeisen 15 vuoden aikana. Tutkimuksessa työkyvyttömyyseläkkeen saajien rakenteen muutoksia ja sen syitä analysoidaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksien, päättymisien ja työkyvyttömyyseläkeaikojen kestojen avulla, ja kysytään, missä määrin ne selittävät työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläkkeen tai laajemmin toimeentulon keskimääräistä kehitystä.

Tutkimusaineistona on Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteripohjaiset paneeliaineistot.

Aikataulu: 2022

Tekijät: Juha Rantala, Mikko Laaksonen

Julkaisut:

  • Ovatko työkyvyttömyyseläkeläisten eläkkeet pienentyneet? Yhteiskuntapolitiikka nro 2/22, 2022. (huhtikuu)

Eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys

Hankkeessa arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.

Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti ilmestyi keväällä 2019. 

Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki

Julkaisut:

In this paper, we examine reports of national expert groups in Finland and France. These reports were published in 2013 as preparatory documents for a possible pension reform. The goal of the paper is to understand what kind of justifications are used in the context of pension reforms. We compare two countries with different pension systems and different institutional set-up in order to observe similarities and differences in justifying a fair and sustainable pension reform.

Schedule: 2018–2022

Researchers: Niko Väänänen, Jyri Liukko