Käynnissä olevia tutkimushankkeita

Työurat ja niiden kehitys

In an earnings-related pension system, continuous employment, career progress and earnings growth across the life course are key factors in determining economic wellbeing in old age. This project aims at investigating working life length, career breaks, job changes and earnings mobility across the life course, how they are linked and how they impact pension income. Moreover, it aims at analysing whether the relation between career stability and earnings mobility has changed across cohorts and whether the changing parameters of the Finnish pension system had an effect on how work and earnings translate into pension accrual. The project uses the ansiokehitys (AK20) data on earnings, pensions and employment spells for representative samples of birth cohorts 1905–1980 and spanning the years 1963–2019.

Schedule: 2020–

Researcher: Aart-Jan Riekhoff

In the face of population ageing, most industrialised countries search for ways to extend working lives as a means of improve the sustainability of their pension systems. A broad range of reforms has been implemented, including the closing of early exit pathways, the raising of official retirement ages and strengthening the financial incentives to work longer. At the same time, there is growing awareness of the need to invest in workers for them to be able to continue working, for example by promoting lifelong learning and healthy behaviour. However, whereas an overall trend towards longer working lives can be observed, there are differences between countries and inequalities between groups within countries. In this project, we aim to analyse the mechanisms of extending working lives from a comparative perspective. In addition, we aim to identify whose working lives are extending and whether there are differences between the genders and socioeconomic groups.

Schedule: 2020–

Researchers: Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff, Liisa-Maria Palomäki

Publications:

In this book chapter, we review empirical evidence on how working lives have been lengthening in different European welfare states and what kind of socioeconomic differences can be observed. Based on the evidence, we discuss whether the policy goal of extending working lives can be seen as socially sustainable and what could be done to support later exit from labour markets in different groups. The book chapter is part of the SustAgeable book “Social sustainability in ageing welfare states” (edited by Maria Vaalavuo, Kenneth Nelson and Kati Kuitto, Edward Elgar)

Schedule: 2023–2024

Researchers: Kati Kuitto and Kun Lee (University of Oxford)

Viime vuosina ns. kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluyritysten kautta työskentely on yleistynyt Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kevytyrittäjiä vuosina 2017–2022. Tutkimme kevytyrittäjien työuria Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yksityiskohtaisia rekisteritietoja vuosilta 2012–2022 hyödyntäen. Vastaamme neljään tutkimuskysymykseen:

  • Mitkä henkilökohtaiset ominaisuudet ja millainen työhistoria ovat luonteenomaisia kevytyrittäjille?
  • Miltä kevytyrittäjyys näyttää ja miten se yhdistyy muunlaiseen työskentelyyn?
  • Miten kevytyrittäjien työurat kehittyvät ajassa (kevytyrittäjyyden aikana ja sen jälkeen)?
  • Miten kevytyrittäjyys vaikuttaa eläkkeen karttumiseen?

Tutkimuksen tulokset ovat arvokkaita uusia työteon muotoja, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön ja menettelytapojen sekä laajemmin uusien työteon muotojen tarvitsemien palvelujen kehittämistä ajatellen. Tulokset voivat olla kiinnostavia myös kansainvälisesti ja akateemisen tutkimuksen kannalta, koska uusissa työnteon muodoissa työskentelevistä on vain vähän tietoa.

Aikataulu: 2023–2024

Tekijät: Susanna Sten-Gahmberg, Aart-Jan Riekhoff, Susan Kuivalainen

Viime vuosina eläkkeen rinnalla työskentely on tullut yhä yleisemmäksi. Tässä hankkeessa selvitetään työssäkäynnin yleisyyttä sekä vanhuuseläkkeen että työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Lisäksi selvitetään, kuinka pitkiä työllisyysjaksot eläkkeen rinnalla ovat, miten työssäkäynti on muuttunut ajassa ja erilaisten taustatekijöiden yhteyttä eläkkeen rinnalla työskentelyyn. Tutkimusaineistoina käytetään sekä kysely- että rekisteriaineistoja.

Aikataulu: 2020–

Tekijä: Anu Polvinen

Julkaisut:

Työuran pituus on yksi keskeisimmistä ETK:n julkaisemista mittareista, joilla työeläkejärjestelmän kehitystä ja eläkeuudistusten toteutumista seurataan. ETK on lisäksi ainoa taho Suomessa, joka systemaattisesti julkaisee työurien pituutta koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa. ETK:n ansaintarekisteriin perustuva työuran pituuden laskenta on ollut käytössä vuodesta 2012 lähtien. Se kuvaa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietetyn ajan pituutta tarkasteltavalla jaksolla.

Hankkeessa kehitetään rekisteritietoja hyödyntäviä vaihtoehtoisia työuramittareita, joita voidaan käyttää perinteisen työuran pituus -tiedon rinnalla ja sitä täydentämään. Näitä ovat:

  1. työsuhdeaika, joka kuvaa samassa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietettyä aikaa lyhyiden katkosten yli
  2. ansiotyöura eli työsuhdeaika yhteenlaskettuna eri työsuhteiden ja yrittäjäeläkeaikojen yli päällekkäisyydet vähentäen
  3. etuusaika, joka kuvaa eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan pituutta
  4. aktiivityöura, joka kuvaa työuran pituutta, kun siitä on vähennetty työ-/yrittäjäeläkesuhteen kanssa päällekkäiset etuusajat, kuten vanhempainvapaat tai pitkät sairaslomat
  5. eläkettä kartuttanut aika, joka sisältää sekä työuran että työuran ulkopuolella eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan.

Näillä mittareilla voidaan kuvata muun muassa

  • kuinka monesta työsuhde- tai yrittäjäjaksosta työura muodostuu
  • kuinka suuri osa työurasta on aktiivista työskentelyaikaa
  • mikä osuus eläkettä kerryttävästä ajasta on erilaisia etuuksia ja mikä osuus ansiotyötä.

Hankkeen julkaisuissa kuvataan mittareiden muodostamista ja tarkastellaan niiden jakaumia eri väestöryhmissä, kuten sukupuolen, koulutustason, sosioekonomisen aseman ja työuran päättymistavan (työttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle) mukaan. Työuramittareita vertaillaan myös eri ajanjaksoilla ja kohorttien välillä.

Aikataulu: 2022−2025

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Pauli Pekkala, Tarja Karjalainen

Eläkkeelle siirtyminen

Eläketurvakeskus ja Tampereen yliopisto toteuttavat tutkimuksen, jossa kartoitetaan kuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia kuntoutuksen eri vaiheista. Tutkimuksessa haastatellaan henkilöitä, jotka osallistuvat keväällä 2023 työeläkekuntoutukseen ja joiden kuntoutuskeinona on työkokeilu.

Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä kuntoutujilla on kuntoutukseen hakeutumisesta ja kuntoutussuunnitelman tekemisestä? Minkälaisia kokemuksia kuntoutujilla on työkokeilusta ja työkokeilun jälkeisestä ajasta? Miten kuntoutujat arvioivat kuntoutuksen vaikutusta työkykyyn ja mahdollisuuksiin jatkaa työssä tai palata työhön? Miten yhteistyö eri tahojen kanssa toimii koko kuntoutusprosessin aikana eli suunnitteluvaiheessa, työkokeilun aikana ja sen jälkeen?

Aikataulu: 2022–2025

Tekijät: Jyri Liukko, Jarna Pasanen (Tampereen yliopisto), Susanna Sten-Gahmberg

The individual early retirement (IER) scheme which had relaxed medical criteria, was abolished as an independent program and fused into ordinary disability pension (DP) scheme in 2004. However, the conditions for DP were relaxed to match those under the abolished IER. At the same time, the lowest eligibility age for relaxed conditions was increased from 58 to 60 years. We analyse benefit applications and trends in receipt following the 2004 reform among cohorts affect-ed before and after the reform. Our intention is to analyse the composition of the groups pre/post reform. We use total register data of the Finnish Centre for Pensions from years 1995–2017.

Schedule: 2020–

Researchers: Ricky Kanabar (University of Bath), Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja sairauspäivärahan saaminen ovat vähentyneet 2000-luvun aikana mutta viime vuosina näitä etuuksien saavien määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyssyistä johtuen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendejä sekä näitä ennustavia tekijöitä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-aseman ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien roolia työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltävällä ajalla sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten ennustajina. Tutkimuksessa yhdistetään Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja Suomen väestön kattavalla aineistolla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja eläkkeelle siirtyminen on kehittynyt 2000-luvulla eri väestö- ja diagnoosiryhmissä, kun työ- ja kansaneläkkeitä tarkastellaan kokonaisuutena? Ovatko työkyvyttömyyseläköitymistä ennustavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi muuttuneet 2000-luvun aikana? Millainen on työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työmarkkina-asema ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät päätökset? Tutkimus on Kelan kanssa toteutettava yhteishanke.

Aikataulu: 2020–2025

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren (Kela), Riku Perhoniemi (Kela), Anu Polvinen

Julkaisut:

Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää tietää, miten työpaikoilla suhtaudutaan vanhuuseläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava siten, että eläkkeen saaja voi valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan lain mukaisen alaikärajan ja yläikärajan puitteissa. Ikärajat nousevat vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen johdosta vähitellen. Hankkeessa tutkitaan, miten työnantajat suhtautuvat ikärajoihin ja niiden nousemiseen oman henkilöstönsä osalta ja yleisesti. Hankkeessa selvitetään myös työnantajien näkemyksiä ikääntyvästä työvoimasta, henkilöstöpolitiikasta ja halukkuutta työllistää eläkeikää lähestyviä ja vanhuuseläkeikäisiä.

Työnantajien näkemyksiä selvitetään yksityisen ja julkisen sektorin eri kokoisille työnantajille suunnatulla kyselytutkimuksella vuonna 2021. Vastaava kyselyaineisto on kerätty Eläketurvakeskuksen toimesta vuosina 2004 ja 2011. Uusin aineistonkeruu toteutetaan siten, että keskeisten kysymysten osalta tuloksia voidaan verrata aikaisempiin vuosiin.

Aikataulu: 2020–2024

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Aart-Jan Riekhoff

Julkaisut:

Tutkimushankkeessa selvitetään poikkeuksellisen työeläkeindeksin korotuksen yhteyttä osittaiselle van-huuseläkkeelle siirtymiseen ja työskentelyyn. Vuoden 2023 alussa työeläkkeitä korotettiin poikkeuksel-lisen suurella työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksin korotuksen seurauksena selkeästi tavallista suurempi määrä henkilöitä jäi joko osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle vuoden 2022 lopussa. Tutkimushankkeessa on tavoitteena selittää, mitkä taustatekijät olivat yhteydessä työeläkeindeksin takia osittaisen vanhuuseläkkeen nostamiseen. Tutkimushankkeessa on tarkoituksena myöhemmin tutkia, miten eläkkeelle siirtyminen poikkeuksellisen indeksikorotuksen takia on yhteydessä esimerkiksi työskentelemiseen eläkkeen alkamisen jälkeen.

Aikataulu: 2023–2025

Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Susanna Sten-Gahmberg

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vanhuuseläkkeelle jäämisen taustalla olevia tekijöitä sekä kokemuksia vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkimus toteutetaan kyselynä, jossa selvitetään henkilökohtaiseen tilanteeseen, työhön ja eläkejärjestelmään liittyvien tekijöiden merkitystä eläkkeelle jäämisen ajoitukselle. Lisäksi kartoitetaan kokemuksia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen muutoksesta eläkkeelle jäämisen yhteydessä ja ajatuksia eläkkeen ohella työskentelystä.

Syksyllä 2022 lähetämme kyselylomakkeen 5 000:lle satunnaisesti poimitulle vuosien 2019–2021 aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneelle henkilölle. Kysely keskittyy palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Kyselyaineistoon liitetään työuraan ja eläkkeeseen liittyviä tietoja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan syksyllä 2023. Aineistoa käsitellään tietosuoja-asetusten mukaisesti eikä tuloksista voi erottaa yksittäisten henkilöiden vastauksia.

Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2022–2025

Tekijät: Sanna Tenhunen, Noora Järnefelt, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki, Anu Polvinen, Juha Rantala, Aart-Jan Riekhoff, Susanna Sten-Gahmberg

Hankkeessa tarkastellaan, miten vanhuuseläkeiän kolmen kuukauden nousu on vaikuttanut työllisyyteen, työttömyyteen ja työkyvyttömyyteen sekä sairauspoissaoloihin. Tarkastelu keskittyy vuosina 1954–1956 syntyneisiin, joilla alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta, 63 vuotta 3 kuukautta ja 63 vuotta 6 kuukautta. Tarkastelussa on ikäväli 60 vuoden täyttämisestä 64/65 vuoden täyttämiseen. Tarkasteluissa käytetään ETK:n rekisteriaineistoja. 

Aikataulu: 2023-2024

Tekijät: Satu Nivalainen, Ilari Ilmakunnas

Eläketurvan riittävyys

Tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka ansiot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen. Aiemmin on vain hyvin karkealla tasolla kuvattu, mitä ansioille tapahtuu osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on havainnollistaa aiempaa huomattavasti tarkemmin, ansiomuutoksia sekä sitä, millaisia ansiouria osittaisen vanhuuseläkkeen nostaneilla on. Tämä tieto antaa myös uutta tietoa siitä, mitä tapahtuu työskentelyn intensiivisyydelle osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen.

Aikataulu: 2023–2024

Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Susanna Sten-Gahmberg

Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan, miten hyvin he tuntevat eläketurvaa ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään.

Eläkebarometri perustuu vuosittain toteutettavaan kyselyyn, jossa haastatellaan noin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Kysely tarjoaa mahdollisuuden seurata mielipiteiden, tuntemisen ja luottamuksen mahdollisia muutoksia ja kehityssuuntia.

Aikataulu: 2017–2026

Tekijät: Allan Paldanius, Susan Kuivalainen, Sanna Tenhunen

Julkaisut:

Jatkamme uuden ja ajantasaisen tiedon tuottamista eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Toistamme syksyllä 2023 vuosina 2020 ja 2017 toteutetun Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksen. Posti- ja verkkokyselynä toteutettava tutkimus kohdistetaan kyselyyn aiemmin vastanneille eläkeläisille. Tavoitteenamme on tunnistaa entistä paremmin eläkeläisten toimeentulokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata toimeentulokokemusten muutosta eläkeaikana.

Keskitymme analyyseissa keskeisten mittareiden (esim. taloudellinen tyytyväisyys, tavanomaisten ja välttämättömyysmenojen kattaminen, kulutus) raportointiin, mutta tuotamme tietoa myös eläkkeellä työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kyselyaineistoon liitetään eläkkeeseen ja työuraan liittyviä tietoja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.

Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan syksyllä 2024. Aineistoa käsitellään tietosuoja-asetusten mukaisesti eikä tuloksista voi erottaa yksittäisten henkilöiden vastauksia.

Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf)

Aikataulu: 2020–2024

Tekijät: Kati Ahonen, Ilari Ilmakunnas, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Liisa-Maria Palomäki

Julkaisut:

The aim of this research project is to shed light on the various factors underlying the subjective views of economic well-being of older Europeans. We are interested in how subjective economic well-being is related to individuals’ income levels, source of income, poverty and life courses. We also compare countries and identify factors at the macrolevel that influence individuals’ and households’ economic well-being. The empirical analysis is based on multi-country survey data from EU-SILC and SHARE, in combination with data extracted from other external sources. Results will be published in international scientific journals on ageing and social policy.

Schedule: 2020–2023

Researchers: Liisa-Maria Palomäki, Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Aart-Jan Riekhoff

Publications:

Palomäki, L.-M., Kuitto, K., Kuivalainen, S., & Riekhoff, A. J. (2022) Size or Content of the Pie? Source of Income and Perceived Income Adequacy of Older Europeans. Journal of Aging & Social Policy, 1–19.

Kakun koko vai sisältö? – Eläkeikäisten kokemus toimeentulosta riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä Kakun koko vai sisältö? – Eläkeikäisten kokemus toimeentulosta riippuu paitsi tulojen määrästä myös tulonlähteestä – Eläketurvakeskus (etk.fi) Etk.fi-blogi, 27.9.2022.

Size or content of the pie – amount and source of income is related to income perceptions Size or content of the pie – amount and source of income is related to income perceptions – Finnish Centre for Pensions (etk.fi) Etk.fi-blogi, 29.9.2022.

Artikkeleissa tarkastellaan, miten kotitalouden ikärakenne, varallisuus ja asuminen näkyvät eläkeläisten taloudellisessa hyvinvoinnissa. Aineistoina käytetään Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoja, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia sekä Eurostatin tulo- ja elinoloaineisto EU-SILC:iä.

Aikataulu: 2018–2024

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

Tutkimuksessa kartoitetaan kyselyn avulla suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä eläketurvasta, sen luotettavuudesta ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi selvitetään suomalaisten arvioita eläkeajan toimeentulosta sekä taloudellisesta varautumista eläkeaikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan myös eläkeasioiden tuntemusta sekä tietämystä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista ja näkemyksiä niiden mahdollisista vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetetään 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Aineistoon yhdistetään rekisteritietoja. Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2019–2023

Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Jyri Liukko, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata kaikille eläkeläisille eläkettä edeltävän toimeentulon kohtuullinen säilyminen ja köyhyyden estäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan toimeentulon muuttumista eläkkeelle siirryttäessä. Tulomuutosta arvioidaan henkilön omien brutto- tai nettotulojen sekä asuntokuntakohtaisen ekvivalenttirahatulon avulla. Tulomuutosta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa eläkettä edeltävä tuloasema ja työmarkkina-asema, eläkelaji, perheasema ja sukupuoli.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulomuutos lasketaan henkilön nettotulojen perusteella vuosina 2000–2017 eläkkeelle siirtyneille. Näin voidaan selvittää, minkälaisia muutoksia eläkeajan alkuvaiheen toimeentulossa on 2000-luvun alun jälkeen tapahtunut. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitetään eri tulokäsitteiden merkitystä toimeentulon muutoksesta saatavaan kuvaan. Soveltuvin osin lasketaan myös ns. eläkkeen korvaussuhteita. Tarkastelun kohteena ovat vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneet. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tulomuutos lasketaan ekvivalenttirahatulon perusteella, jolloin eläkkeelle siirtyneen henkilön perhetilanne ja muiden perheenjäsenten tulot voidaan ottaa huomion.

Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen koko asuntokuntaväestön kattava tulonjaonkokonaisaineisto (paneeli) ja siihen liitetyt Tilastokeskuksen muista rekistereistä ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä saadut tiedot vuosilta 1995–2020.

Aikataulu: 2021–2023

Tekijät: Juha Rantala, Marjo Pyy-Martikainen (Kela), Marja Riihelä (Vatt)

Julkaisut:

Eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys

Hankkeessa arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.

Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti ilmestyi keväällä 2019. 

Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki

Julkaisut:

Toistuvat kyselytutkimukset

Eläketurvan tuntemisen ja luottamuksen seuranta on osa Eläketurvakeskuksen tutkimustoimintaa. Eläketietoa ja luottamusta mittaavia tutkimuksia toteutetaan säännöllisin väliajoin. Alla tietoja näistä kyselytutkimuksista.

Eläkebarometri on vuosittain toteutettava kysely, jossa selvitetään suomalaisten mielipiteitä eläketurvasta. Vuosittain siihen on vastannut noin tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Vuosina 2017–2022 Eläkebarometri on kerätty osana haastattelututkimusta, jonka Kantar TNS Oy tekee puhelimitse.

Eläkebarometrissa selvitetään suomalaisten kokemuksia eläketurvan tuntemisesta ja eläkeajan toimeentulosta. Lisäksi kysely sisältää väitteitä eläkejärjestelmän toimintaperiaatteista sekä siitä, saavuttaako järjestelmä tavoitteensa toimeentulon takaamisessa. Mukana on myös väitteitä yleisestä luottamuksesta eläkejärjestelmään ja sen tulevaisuuteen.

Vuodesta 2019 alkaen kyselyssä on selvitetty näkemyksiä eläkejärjestelmän periaatteista, kuten järjestelmän kattavuudesta, eläkemaksujen ja eläkkeen tulosidonnaisuudesta sekä mielipiteitä vaihtoehtoisista tavoista vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta. Vuosina 2020 ja 2021 selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia eläkejärjestelmän luotettavuuteen ja vastaajien toimeentuloon. Vuonna 2022 kyselyssä oli myös eläketietoon ja työeläkeotteeseen liittyviä kysymyksiä.

Eläkebarometrin tuloksista julkaistaan vuosittain raportti, jossa myös vertaillaan tuloksia aiempiin vuosiin. Raportit löytyvät Julkari-julkaisupalvelusta.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Eläkejärjestelmän tuntemiseen, toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä mielipiteitä sekä luottamusta eläketurvaan on selvitetty työeläkejärjestelmän voimaantulon alkutaipaleelta lähtien.

Vuosina 2011 ja 2014 Luottamus eläketurvaan -kyselytutkimuksissa selvitettiin luottamusta eläkejärjestelmään ja eläkkeisiin sekä taloudellista varautumista eläkeaikaan. Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimukseen sisältyi useita aiemmissa kyselyissä mukana olleita kysymyksiä, mikä mahdollisti näkemyksissä tapahtuneiden muutosten tarkastelun. Kyselyt sisältävät myös avovastausosion, jonka perusteella luottamusta eläketurvaan on tarkasteltu laadullisesti.

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa eläkeasioiden tuntemista myös yksityiskohtaisten, objektiivisesti mitattavissa olevien kysymysten avulla. Tutkimus sisälsi kysymyksiä eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta, sen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä sekä siitä, mikä eläketurvassa huolestuttaa.

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimus toteutettiin syys–joulukuun aikana 2019. Kysely lähettiin 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Kyselyyn vastasi1 757 henkilöä.

Aineiston tietosuojaseloste (pdf), dataskyddsbeskrivining (pdf).

Seuraava suomalaisten eläkeasioiden tuntemista ja luottamusta eläketurvaan selvittävä kysely on suunnitelmissa vuodelle 2024.

Julkaisut

Näkemyksiä eläketurvasta 2019 ja Luottamus eläketurvaan 2011 ja 2014 kyselyjen pohjalta on julkaistu tutkimusraportteja, tutkimusartikkeleja sekä blogikirjoituksia.

Luottamus eläketurvaan 2011 ja 2014 kyselytutkimuksen pohjalta julkaistuja tutkimuksia.

Lue lisää Etk.fi:ssä

Tutkimuksia Tutkimusartikkelit