Työurat ja niiden kehitys

In the face of population ageing, most industrialised countries search for ways to extend working lives as a means of improve the sustainability of their pension systems. A broad range of reforms has been implemented, including the closing of early exit pathways, the raising of official retirement ages and strengthening the financial incentives to work longer. At the same time, there is growing awareness of the need to invest in workers for them to be able to continue working, for example by promoting lifelong learning and healthy behaviour. However, whereas an overall trend towards longer working lives can be observed, there are differences between countries and inequalities between groups within countries. In this project, we aim to analyse the mechanisms of extending working lives from a comparative perspective. In addition, we aim to identify whose working lives are extending and whether there are differences between the genders and socioeconomic groups.

Aikataulu: 2018–

Tekijät: Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff, Liisa-Maria Palomäki, Jan Helmdag (University of Stockholm)

Julkaisut:

  • Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. & Palomäki, L.-M. (2020) Substitution and spill-overs between early exit pathways in times of extending working lives in Europe. International Social Security Review, 73(2), tulossa.

Labour markets are changing profoundly as a result of globalization and technological change. In this project we investigate how these changes impact the stability of employment and careers. Focusing on industrial sectors, the aim is to observe whether there are trends towards de-standardisation and destabilisation of work life in recent decades. If changes in stability have taken place, have some groups been affected more than others? Special attention is paid to gender and socioeconomic differences. We also investigate whether certain interventions, such as workers’ skill-upgrading or firms’ investment in research & development, can have positive effects on employment stability and social mobility. We use register-based linked employer-employee data for the years 1988­­–2016 and an array of statistical methods for the analysis of longitudinal and multilevel data. At the same time, qualitative data is collected through interviews with stakeholders. Results will be published in a book and several journal articles.

Aikataulu: August 2018 – August 2020

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala (TUNI), Pasi Pyöriä (TUNI), Katri-Maria Järvinen (TUNI), Liudmila Lipiäinen (TUNI)

Surviving a severe and acute illness, such as cancer, a heart attack or stroke, is likely to disrupt peoples’ lives and have long-term consequences in many ways. This not only applies to the person experiencing such a health shock, but also to others in the household. In this study, we investigate how couples adjust in the labour market when one of the spouses becomes gravely ill. Using data from the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) and applying multichannel sequence analysis, we aim to identify typical combined patterns in couples’ labour market statuses before and after the health shock. In a next step, we analyse the factors that buffer or exacerbate the impact of the health shock. We are particularly interested in finding out whether socioeconomic inequalities between couples are reproduced or even magnified in the face of adverse life course events.

Aikataulu: September 2019–2021

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Maria Vaalavuo (THL), Katja Möhring (University of Mannheim)

Life-course trajectories have become increasingly important for retirement and pensions as recent reforms have strengthened the link between lifetime employment and benefits, introduced measures to lengthen working lives and increased the role of private supplementary pensions. At the same time, life-courses are increasingly fragmented due to diversified and discontinuous employment, family dynamics, and migration. These developments raise concerns about the adequacy of pensions as well as socioeconomic and gender inequalities in old-age income not only for current, but also for future retirees. The articles of this special issue deal with life-course effects on inequalities in retirement and pensions. The collection provides strong empirical and comparative evidence based on micro- and macro-level data from affluent democracies across Europe and the OECD.

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Katja Möhring (University of Mannheim)

Viimeisimpien eläkeuudistusten myötä työeläkkeen karttuminen alkaa aiempaa varhaisemmalla iällä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä työeläkettä karttuu nykyisin 17 vuoden iästä lähtien. Vuoden 2005 alussa työeläke alkoi karttua 18 vuoden iästä lähtien (aiemmin 23 vuoden iästä). Täten yhä vahvemmin koko työuran ansiot tulevat huomioiduksi työeläkkeessä. Nuorten ja varhaisaikuisten työskentelemistä ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkasti tutkittu. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen avulla, kuinka tyypillistä ja millaista nuorten työskentely on, sekä sitä mitkä taustatekijät ovat yhteydessä työskentelemiseen. Lisäksi tavoitteena on havainnollistaa, mitä nuorten työskenteleminen tarkoittaa eläkekarttumien näkökulmasta. Täten tutkimushanke tuottaa uutta tietoa eläkeuudistusten arvioinnin tueksi.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Aart-Jan Riekhoff, Janne Salonen

Viime vuosina eläkkeen rinnalla työskentely on tullut yhä suositummaksi. Tässä hankkeessa selvitetään, miten eläkkeen rinnalla työskentely on muuttunut viime vuosina ja kuinka pitkiä työllisyysjaksot eläkkeen ohessa ovat.  Eläkkeen rinnalla työskentelyä tutkitaan sekä työkyvyttömyyseläkkeelle että vanhuuseläkkeelle siirtyneillä.  Aineistona käytetään tulonjaon kokonaisaineistoa ja eläkerekisteritietoja.

Aikataulu: 2020–

Tekijä: Anu Polvinen

Elinkaaren työura ja sen aikainen palkkakertymä vaikuttavat oleellisesti ansiosidonnaisen eläke-etuuden tasoon vanhuusiässä. Näin ollen myös työuran aikaisilla palkattomilla jaksoilla on merkitystä eläketurvan kertymisessä. Tässä hankkeessa tarkastellaan perhevapaiden vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen työuran alkuvaiheessa olevilla henkilöillä vuosina 2005–2015. Ensiksi analysoidaan vanhempainvapaista johtuvien työurakatkosten yleisyyttä ja pituutta miehillä ja naisilla sekä eri ammatti- ja koulutusryhmissä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti, kuinka vanhemmuus ja vanhempainvapaiden käyttö vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja palkkakehitykseen miehillä ja naisilla.

Aikataulu: 2016–

Tekijät: Kati Kuitto, Janne Salonen, Jan Helmdag (University of Stockholm)

Julkaisut:

Eläkkeelle siirtyminen

In the face of population ageing, most industrialised countries search for ways to extend working lives as a means of improve the sustainability of their pension systems. A broad range of reforms has been implemented, including the closing of early exit pathways, the raising of official retirement ages and strengthening the financial incentives to work longer. At the same time, there is growing awareness of the need to invest in workers for them to be able to continue working, for example by promoting lifelong learning and healthy behaviour. However, whereas an overall trend towards longer working lives can be observed, there are differences between countries and inequalities between groups within countries. In this project, we aim to analyse the mechanisms of extending working lives from a comparative perspective. In addition, we aim to identify whose working lives are extending and whether there are differences between the genders and socioeconomic groups.

Aikataulu: 2018–

Tekijät: Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff, Liisa-Maria Palomäki, Jan Helmdag (University of Stockholm)

Julkaisut:

  • Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. & Palomäki, L.-M. (2020) Substitution and spill-overs between early exit pathways in times of extending working lives in Europe. International Social Security Review, 73(2), tulossa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Suomessa vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen erityisesti sosioekonomiselta asemaltaan työntekijöillä sekä työttömillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on puolestaan lisääntynyt erityisesti vanhimmilla työikäisillä. Ei ole selvää, missä määrin tämä kehitys noudattelee sairastavuuden ja työkyvyn muutoksia ja missä määrin siihen ovat vaikuttaneet muut tekijät. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyselytutkimuksiin perustuen eri tavoilla mitatun itse raportoidun työkyvyn kehitystä eri väestöryhmissä 2000-luvulla. Tutkimus perustuu THL:n kansallisesti edustaviin Terveys 2000-, Terveys 2011- ja Finterveys2017 -aineistoihin. Koetun työkyvyn muutoksia verrataan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Mikko Laaksonen, Päivi Sainio (THL), Seppo Koskinen (THL)

Määräaikaisena myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden eli kuntoutustukien osuus kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut, ja nykyisin jo yli puolet alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on määräaikaisia. Työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena, jos työkyvyn palautumisen ja työhön paluun uskotaan vielä olevan mahdollista. Huomattava osa kuntoutustuista kuitenkin muutetaan myöhemmin toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen avulla kuntoutustukien muuttumista toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi ja kuntoutustuelle siirtyneiden henkilöiden työhön paluuta.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Heidi Nyman

Tutkimuksessa selvitetään, miten eläkeaikomukset ovat muuttuneet vuosien 2008 ja 2018 välillä ja mikä selittää näitä aikomuksia. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutus eläkeaikeisiin. Aineistona on vuosien 2008 ja 2018 Työolotutkimukset, joihin on yhdistetty rekisteritietoja Tilastokeskuksesta ja Eläketurvakeskuksesta. Tarkastelu kohdistuu 50–62-vuotiaisiin palkansaajiin.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijät: Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Tutkitaan, mitkä tekijät lisäävät todennäköisyyttä ottaa osittainen vanhuuseläke. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, onko odotetulla elinajalla vaikutusta OVE:n ottamiseen. Odotettua elinaikaa arvioidaan vanhempien eliniän/elossa olon avulla. Aineistona on Eläketurvakeskuksen rekisteritiedot vuonna 2018 osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä ja niistä, joilla olisi ollut mahdollisuus siirtyä. Aineistoon on yhdistetty Eläketurvakeskuksen rekistereistä löytyneitä tietoja vanhempien syntymä- ja kuolinajasta.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijät: Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen

The main aim of this study is to explore occupational class differences in retirement on a partial and full disability pension due to different diseases in Finland. The data is register data from the Finnish Centre for Pensions and Statistics Finland. Occupational class differences in retirement are studied separately for those working in the private and the municipal sector. Cox regression models are used to model retirement on a full and partial disability pension.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijä: Anu Polvinen

The individual early retirement (IER) scheme which had relaxed medical criteria, was abolished as an independent program and fused into ordinary disability pension (DP) scheme in 2004. However, the conditions for DP were relaxed to match those under the abolished IER. At the same time, the lowest eligibility age for relaxed conditions was increased from 58 to 60 years. We analyse benefit applications and trends in receipt following the 2004 reform among cohorts affect-ed before and after the reform. Our intention is to analyse the composition of the groups pre/post reform. We use total register data of the Finnish Centre for Pensions from years 1995–2017.

Aikataulu: 2020

Tekijät: Ricky Kanabar (University of Bath), Satu Nivalainen, Mikko Laaksonen, Noora Järnefelt

We investigate how the expected life-expectancy affects the timing of retirement. Expected life-expectancy is evaluated based on parents’ lifetime and age. Moreover, the effect of basic individu-al and family-related factors is investigated. Total register data of income distribution (possibly from years 2007–2017) combined with register data of the Finnish Centre for Pensions and information on parents’ birth and death dates from Statistics Finland is used as a data.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijät: Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen

Hanke perustuu työmarkkinajärjestöjen kesäkuussa 2019 tekemään sopimukseen, jossa Eläketurvakeskusta pyydettiin selvittämään ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytännön ja työeläkelainsäädännön vastaavuutta, prosessien toimivuutta sekä ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Selvityksessä käydään läpi työeläkekuntoutukseen liittyvä lainsäädäntöä sekä lain perusteluita ja soveltamisohjeita. Lisäksi selvitys sisältää katsauksen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta ja prosessien toimivuutta tarkastelevasta kotimaisesta tutkimuksesta. Työeläkekuntoutuksen ratkaisukäytäntöä suhteessa lainsäädäntöön sekä työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta käsitellään asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Selvitystä varten haastateltiin työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreitä ja kuntoutusasiantuntijoita sekä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asiantuntijoita.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijä: Jyri Liukko

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja sairauspäivärahan saaminen ovat vähentyneet 2000-luvun aikana mutta viime vuosina näitä etuuksien saavien määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyssyistä johtuen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendejä sekä näitä ennustavia tekijöitä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-aseman ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien roolia työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltävällä ajalla sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten ennustajina. Tutkimuksessa yhdistetään Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja Suomen väestön kattavalla aineistolla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja eläkkeelle siirtyminen on kehittynyt 2000-luvulla eri väestö- ja diagnoosiryhmissä, kun työ- ja kansaneläkkeitä tarkastellaan kokonaisuutena? Ovatko työkyvyttömyyseläköitymistä ennustavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi muuttuneet 2000-luvun aikana? Millainen on työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työmarkkina-asema ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät päätökset? Tutkimus on Kelan kanssa toteutettava yhteishanke.

Aikataulu: 2020–2025

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren (Kela), Riku Perhoniemi (Kela), Anu Polvinen

Työssä selvitetään, miten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen eroaa kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajien välillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen eroja tutkitaan käytössä olevilla Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla. Työssä lasketaan työkyvyttömyyseläkealkavuudet erilaisten yksilötason tekijöiden mukaan.  Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olevia sektoreiden välisiä eroja pyritään selvittämään tilastollisten mallien avulla siten, että yksilötason tekijöiden vaikutus malleissa otetaan huomioon. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tutkitaan erikseen. Lisäksi huomioidaan työkyvyttömyyden syy.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijä: Anu Polvinen

Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää tietää, miten työpaikoilla suhtaudutaan vanhuuseläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava siten, että eläkkeen saaja voi valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan lain mukaisen alaikärajan ja yläikärajan puitteissa. Ikärajat nousevat vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen johdosta vähitellen. Hankkeessa tutkitaan, miten työnantajat suhtautuvat ikärajoihin ja niiden nousemiseen oman henkilöstönsä osalta ja yleisesti. Hankkeessa selvitetään myös työnantajien näkemyksiä ikääntyvästä työvoimasta, henkilöstöpolitiikasta ja halukkuutta työllistää eläkeikää lähestyviä ja vanhuuseläkeikäisiä.

Työnantajien näkemyksiä selvitetään yksityisen ja julkisen sektorin eri kokoisille työnantajille suunnatulla kyselytutkimuksella vuonna 2021. Vastaava kyselyaineisto on kerätty Eläketurvakeskuksen toimesta vuosina 2004 ja 2011. Uusin aineistonkeruu toteutetaan siten, että keskeisten kysymysten osalta tuloksia voidaan verrata aikaisempiin vuosiin.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Aart-Jan Riekhoff

The main idea of this study is to examine how often partial disability pensioners move to full disability pension and how age, education, employment, employment sector, pension type and cause of disability are associated with retirement on full pension after partial disability pension.

We used register data (70 % sample from Finns) from Finnish Centre for Pension. The data included 5,277 partial disability pensioners aged 2058, whose partial disability pension started in 2010 or 2011. The follow-up time was four years from the beginning of the partial disability pension. Competing risk analysis was used to model full disability retirement.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijät: Anu Polvinen, Mikko Laaksonen

Eläketurvan riittävyys

Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Vuosittain toistettava kysely tarjoaa myös mahdollisuuden seurata mielipiteiden, tuntemisen ja luottamuksen mahdollisia muutoksia ja kehityssuuntia.

Eläkebarometri perustuu vuosittain toteutettaviin puhelinhaastatteluihin. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla 1 000 Manner-Suomessa asuvaa 17–79-vuotiasta henkilöä vuosittain viiden peräkkäisen vuoden aikana.

Tekijät: Mikko Kautto/Jaakko Kiander, Susan Kuivalainen, Sanna Tenhunen

Aikataulu: 2017–2021

Julkaisut:

Jatkamme uuden ja ajantasaisen tiedon tuottamista eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Toistamme syksyllä 2020 vuonna 2017 toteutetun Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksen. Posti- ja verkkokyselynä toteutettava tutkimus kohdistetaan 55–85-vuotiaille vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisille siten, että osa vastaajista koostuu uusista ja osa edelliseen kyselyyn vastanneista henkilöistä. Tavoitteenamme on tunnistaa entistä paremmin eläkeläisten toimeentulokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata toimeentulokokemusten muutosta eläkeaikana.

Keskitymme analyyseissa keskeisten mittareiden (esim. taloudellinen tyytyväisyys, tavanomaisten ja välttämättömyysmenojen kattaminen, kulutus) raportointiin, mutta tuotamme tietoa myös uusista näkökulmista. Tällaisia ovat esimerkiksi velkaantuminen, varallisuus, puolisoiden väliset taloudelliset suhteet ja työnteon esteet eläkeaikana.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Liisa-Maria Palomäki, Anniina Kaittila (Turun yliopisto)

The aim of this research project is to shed light on the various factors underlying the subjective views of economic well-being of older Europeans. First, we are interested in how subjective economic well-being (SEW) is related to individuals’ income levels, source of income, socioeconomic status and gender. Second, the project pays special attention to how household structure and various household members’ resources affect SEW. Third, we aim to compare countries and identify factors at the macrolevel that influence individuals’ and households’ SEW. The empirical analysis is based on the EU-SILC survey data, in combination with data extracted from other external sources. Results will be published in international scientific journals on ageing and social policy.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Liisa-Maria Palomäki, Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Aart-Jan Riekhoff

Life-course trajectories have become increasingly important for retirement and pensions as recent reforms have strengthened the link between lifetime employment and benefits, introduced measures to lengthen working lives and increased the role of private supplementary pensions. At the same time, life-courses are increasingly fragmented due to diversified and discontinuous employment, family dynamics, and migration. These developments raise concerns about the adequacy of pensions as well as socioeconomic and gender inequalities in old-age income not only for current, but also for future retirees. The articles of this special issue deal with life-course effects on inequalities in retirement and pensions. The collection provides strong empirical and comparative evidence based on micro- and macro-level data from affluent democracies across Europe and the OECD.

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Kati Kuitto, Susan Kuivalainen, Katja Möhring (University of Mannheim)

Artikkeleissa tarkastellaan, miten kotitalouden ikärakenne, ekvivalenssiskaalat ja laajemmin asuminen näkyvät eläkeläisten taloudellisessa hyvinvoinnissa. Aineistoina käytetään Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoja, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia ja varallisuusaineistoja sekä Eurostatin EU-SILC:iä.

Aikataulu: 2018–2022

Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

In this paper, we explain how Canada and Finland diverge interestingly from dominant pension trends, Canada in the Anglo-Saxon context and Finland in the Continental European context. We argue that there is an exceptional resemblance between the developments in these two countries. Crucial in this respect is the deliberate utilization of partial pre-funding and equity investment in trying to secure the economic and social sustainability of public pensions. In both countries, there are counter-tendencies to international pension trends on the benefits side (non-privatization), but, nevertheless, an increasing involvement in global pension fund capitalism on the investment side (marketization). The article broadens the understanding of pensions by highlighting the intertwinement of public insurance and investment in pension arrangements. The analyses are based on academic, governmental and other expert literature and published statistics.

Aikataulu: 2018–2020

Tekijät: Jyri Liukko, Aaron Doyle (Carleton University, Ottawa), Turo-Kimmo Lehtonen (TUNI)

Julkaisut: Liukko, J. & Doyle, A. & Lehtonen, T.-K. (2020) Marketization without privatization. Recent tendencies of pension security development in Canada and Finland. Submitted, under review.

Tutkimuksessa kartoitetaan kyselyn avulla suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä eläketurvasta, sen luotettavuudesta ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi selvitetään suomalaisten arvioita eläkeajan toimeentulosta sekä taloudellisesta varautumista eläkeaikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan myös eläkeasioiden tuntemusta sekä tietämystä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista ja näkemyksiä niiden mahdollisista vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetetään 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Aineistoon yhdistetään rekisteritietoja. Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Jyri Liukko, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

This study aims to gauge Finnish people’s knowledge in pensions; their confidence in the pension system and the possible associations between knowledge and confidence. The research considers both subjective, self-assessed pension knowledge and a more objective measure of knowledge about key features of the pension system.

The research bases on quantitative analysis of data gathered from the Pension barometer surveys in 2017, 2018 and 2019. Each annual barometer consists of interviews of around 1 000 Finns representing the general population of Finland aged 19 to 79 years old.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijät: Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen

Eläkepolitiikan tavoitteena on turvata kaikille eläkeläisille eläkettä edeltävän toimeentulon kohtuullinen säilyminen ja köyhyyden estäminen. Tutkimuksessa tarkastellaan miten eläkepolitiikalle asetetut tavoitteen ovat eläkkeelle siirtymisen alkuvaiheessa toteutuneet. Toimeentulon muuttumista eläkkeelle siirryttäessä mitataan henkilön omien brutto- tai nettotulojen sekä asuntokuntakohtaisen ekvivalenttirahatulon avulla. Soveltuvin osin lasketaan myös eläkkeen korvaussuhteita. Tulomuutosta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa eläkettä edeltävä tuloasema ja työmarkkina-asema, perhetausta ja sukupuoli. Erityistä huomiota kiinnitetään uusiin eläkemuotoihin, erityisesti osittaisen vanhuuseläkkeeseen.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tulomuutokset lasketaan vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneille. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastelua laajennetaan kattamaan vuodet 2000–2018. Tällöin voidaan selvittää minkälaisia muutoksia eläkeajan alkuvaiheen toimeentulossa ja eläkkeelle siirtymisen korvaavuudessa eläkettä edeltään tuloon nähden on 2000-luvun alun jälkeen tapahtunut. Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen koko asuntokuntaväestön kattava tulonjaonkokonaisaineisto paneeli vuosilta 1995–2018. Tutkimus tehdään yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoitutkija Marja Riihelän kanssa. Ensimmäisiä tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2020 loppupuolella.

Aikataulu: 2020–2021

Tekijät: Juha Rantala, Marja Riihelä (VATT)

Tutkimushankkeessa käsitellään yrittäjyyden luonnetta, yrittäjien toimeentuloa ja heidän eläkeaikeitaan, sekä eläkevakuutusta monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksissa tarkastellaan yrittäjien eläkevakuuttamisen tasoa, erityisesti alivakuuttamista. Selvittelyn kohteena on muun muassa se, millaiset yrittäjät alivakuuttavat ja miten yrittäjien käsitykset ja tietous eläkevakuutuksesta ovat yhteydessä siihen. Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä, sekä yrittäjien näkemystä eläkkeelle siirtymisestä ja työuran loppuvaiheen työaikeista, kuten eläkkeen ohella työskentelystä.

Aineistona on vuoden 2017 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätty Ad Hoc -moduuli yrittäjyydestä. Tutkimuksissa käytetään sekä kuvailevaa että ekonometristä analyysiä.

Tekijät: Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen

Aikataulu: Syksy 2018–2021

Julkaisut:

Eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys

Hankkeessa arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä  Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.

Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti ilmestyi keväällä 2019. 

Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki

Julkaisut:

In this paper, we examine reports of national expert groups in Finland and France. These reports were published in 2013 as preparatory documents for a possible pension reform. The goal of the paper is to understand what kind of justifications are used in the context of pension reforms. We compare two countries with different pension systems and different institutional set-up in order to observe similarities and differences in justifying a fair and sustainable pension reform.

Aikataulu: 2018–2020

Tekijät: Niko Väänänen, Jyri Liukko

Suomen työeläkejärjestelmän rahoituksen ja sijoitustoiminnan toimintaympäristö on muuttunut eläkejärjestelmän syntyajoista. Sijoitustoiminnan merkitys rahoituksen osana on kasvanut. Samalla sijoitustoimintaan liittyvät riskit ja niiden hallinta ja sijoitustoiminnan sääntely ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi sijoitustoimintaan liittyvää keskustelua. Kirjan tavoitteena on kuvata laaja-alaisesti Suomen työeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa, siihen liittyvää sääntelyä ja valvontaa sekä näiden kehitystä alan asiantuntijoiden kirjoittamien artikkeleiden kautta. Kirjassa käsitellään paitsi käytännön sijoitustoimintaan ja sen valvontaan liittyviä tekijöitä, myös pohdiskellaan laajemmin sijoitustoiminnan sääntelyn ja valvonnan taustoja. Kirja jatkaa Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus -kirjan viitoittamaa polkua tuomalla esiin monipuolisesti eläkkeiden rahoitukseen ja eläkevarojen sijoitustoimintaan liittyviä tekijöitä erityisesti Suomen eläkejärjestelmän rakenteen ja lainsäädännön huomioiden

Kirja on artikkelikokoelma, joka koostuu johdantoluvusta ja yhdeksästä erillisestä asiantuntija-artikkelista. Artikkeleissa tarkastellaan sijoitustoiminnan ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kehitystä, käytännön sijoitustoimintaa, riskienhallintaa, sijoitustoiminnan sääntelyä ja valvontaa sekä keskustellaan työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta yleisellä tasolla.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijät: Eeva Poutiainen ja Sanna Tenhunen (toimittajat) sekä 11 eläkealan asiantuntijaa artikkeleiden kirjoittajana