Käynnissä olevia tutkimushankkeita
Työurat ja niiden kehitys
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten 52–65-vuotiaiden työllisyys, työttömyys ja eläkkeellä olo ovat muuttuneet 2010-luvun alun jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään eri työmarkkinatilojen päällekkäisyyteen ja niiden merkitykseen ikääntyneiden työmarkkinoiden kehityksen ymmärtämisessä. Tutkimus valottaa myös lähitulevaisuudessa vanhuuseläkeikää lähestyvien työmarkkinanäkymiä.
Aikataulu: 2025
Tekijät: Juha Rantala, Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen
Viime vuosina ns. kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluyritysten kautta työskentely on yleistynyt Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kevytyrittäjiä, eli henkilöitä, jotka ovat saaneet tuloja laskutuspalveluyritysten kautta, vuosina 2017–2022. Tutkimme kevytyrittäjien työuria hyödyntäen Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yksityiskohtaisia rekisteritietoja vuosilta 2012–2022.
Vastaamme seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mitkä henkilökohtaiset ominaisuudet ja millainen työhistoria ovat luonteenomaisia kevytyrittäjille? Miten ne eroavat yleisestä väestöstä?
- Miltä kevytyrittäjyys näyttää ja miten se yhdistyy muunlaiseen työskentelyyn?
- Miten kevytyrittäjien työurat kehittyvät ajassa (kevytyrittäjyyden aikana ja sen jälkeen)?
- Missä määrin kevytyrittäjyys johtaa vakaampaan yrittäjyyteen?
- Mikä on kevytyrittäjyyden pitkän aikavälin vaikutus työn tarjontaan työllisyyden ja ansioiden osalta? Entä miten kevytyrittäjyys vaikuttaa eläkkeiden karttumiseen?
- Miten kevytyrittäjien tulojen osatekijät ja eläkevakuutus vertautuvat muihin yrittäjiin ja niihin, jotka eivät ole yrittäjiä?
Tutkimuksen tulokset ovat arvokkaita uusia työteon muotoja, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön ja menettelytapojen sekä laajemmin uusien työteon muotojen tarvitsemien palvelujen kehittämistä ajatellen. Tulokset voivat olla kiinnostavia myös kansainvälisesti ja akateemisen tutkimuksen kannalta, koska uusissa työnteon muodoissa työskentelevistä on vain vähän tietoa.
Aikataulu: 2023–2026
Tekijät: Susanna Sten-Gahmberg, Aart-Jan Riekhoff
Julkaisut:
- Sten-Gahmberg, S. & Riekhoff, A.-J. (2024) Light entrepreneurs in Finland : A longitudinal study of careers, income and pension accrual. Finnish Centre for Pensions, Studies 04/2024.
Nykyään noin 50 000 henkilöä vuodessa saa hyvinvointialueeltaan omaishoidon tukea toimiessaan perheenjäsenensä omaishoitajana. Huolimatta yleisestä käsityksestä, että omaishoitajat ovat pääasiassa iäkkäitä, yli puolet heistä on 18–68-vuotiaita. Tulevina vuosina omaishoitajien määrä todennäköisesti kasvaa sekä väestön ikääntymisen että terveys- ja hyvinvointisektorin säästötoimenpiteiden vuoksi.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että omaishoivaan osallistuminen on yhteydessä omaishoitajien heikentyneeseen työmarkkina-asemaan, tuloihin, terveyteen ja hyvinvointiin. Kuitenkin on vähemmän näyttöä omaishoivan ja työn tarjonnan sekä ansiotulojen välisestä kausaalisuhteesta. Koska työikäisten omaishoitajien määrä todennäköisesti kasvaa tulevina vuosina, on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten tämä vaikuttaa heidän työllistymiseensä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa omaishoitajien taloudellisesta tilanteesta. Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Keitä omaishoitajat ovat?
- Miltä omaishoitojaksot näyttävät omaishoidon tuen suuruuden ja jatkuvuuden kannalta?
- Miltä omaishoitajien työurat näyttävät ja miten omaishoito liittyy tuloihin ja eläkekertymään?
- Mikä on omaishoivan vaikutus työllistymiseen, ansioihin ja eläkkeiden karttumiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Omaishoidon tuki kartuttaa eläkettä 68 vuoden ikään asti, ja siten omaishoitajat voidaan tunnistaa Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Keräämme omaishoitajista kattavat tiedot vuosilta 2005–2024, esimerkiksi heidän taustastaan, työvoimaan osallistumisestaan, tuloistaan, eläkekertymistään sekä heidän saamistaan etuuksista ja eläkkeistä. Analyysi rajoittuu 18–60-vuotiaisiin omaishoitajiin.
Aikataulu: 2024–2026
Tekijät: Susanna Sten-Gahmberg, Jyri Heinänen, Susan Kuivalainen
Julkaisut:
- Sten-Gahmberg, S. & Heinänen, J. & Kuivalainen, S. (2024) Työikäisten omaishoitajien työurat, ansiotulot ja eläkekarttumat: Rekisteripohjainen tarkastelu sopimusomaishoitajista 2005–2023. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2024.
Eläkeikien noustessa ja työurien pidentyessä pitempään työskentely tuottaa joillekin ikääntyneille työntekijöille haasteita. Varsinkin pitkään raskasta työtä tehneet eivät ehkä kykene jatkamaan työssä tietyn iän jälkeen. Julkisessa keskustelussa on myös kyseenalaistettu sitä, onko sosiaalisesti oikeudenmukaista, että näiden työntekijöiden eläkeikää nostetaan samalla tavoin kuin muiden. Suomessa vuoden 2017 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön työuraeläke, joka antaa pitkän ja raskaan työuran tehneille mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, kun lakisääteistä eläkeikää korotetaan.
Tässä hankkeessa tutkitaan työuraeläkkeensaajia vuosien 2018 ja 2023 välillä Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen valossa. Heitä verrataan 63 vuoden ja nousevan alimman eläkeiän välillä työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittaiselle vanhuuseläkkeille jääneisiin, koska nykyään ainoastaan nämä eläkemuodot tarjoavat poistumisreitin työelämästä ennen lakisääteistä eläkeikää. Tavoitteena on tunnistaa, miten erityinen työuraeläkettä hakevien ryhmä on sosiodemografisten piirteidensä, työuransa pituuden ja vakauden, aikaisempien töidensä luonteen ja eläkkeidensä kannalta.
Aikataulu: 2024–2026
Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Anu Polvinen
Julkaisut:
- Riekhoff, A.-J. & Polvinen A. (2025) Arduous careers in times of longer working lives : The role of the years-of-service pension and other early exit routes. Finnish Centre for Pensions, Studies 01/2025.
Hanke tuottaa koko taloutta koskevaa uutta tilastollisiin analyyseihin pohjautuvaa tutkimustietoa alustatyön tekemisestä ja tekijöistä, sen yhdistämisestä muuhun työhön sekä yhteyksistä myöhempiin työuriin (palkat, työllisyyden vakaus, määrä). Tällaista tutkimusta ei ole vielä tuotettu Suomea koskien. Hanke hyödyntää laajoja, edustavia rekisteri- ja surveyaineistoja. Kokonaisvaltaista tutkimustietoa tarvitaan työelämän kehittämistyössä, edunvalvontatyössä sekä poliittisen päätöksenteon tueksi. Hanketta rahoittaa työsuojelurahasto.
Aikataulu: 2025–2026
Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Susanna Sten-Gahmberg, Merja Kauhanen (Labore)
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut voimakkaasti koko 2000-luvun. Vuonna 2024 40 % uusista työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin. Tutkimuksessa tarkastellaan muutoksen syitä käyttäen Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja.
Aikataulu: 2024–2025
Tekijät: Mikko Laaksonen, Antti Mäkelä, Jyri Liukko, Juha Rantala
Työuran pituus on yksi keskeisimmistä ETK:n julkaisemista mittareista, joilla työeläkejärjestelmän kehitystä ja eläkeuudistusten toteutumista seurataan. ETK on lisäksi ainoa taho Suomessa, joka systemaattisesti julkaisee työurien pituutta koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa. ETK:n ansaintarekisteriin perustuva työuran pituuden laskenta on ollut käytössä vuodesta 2012 lähtien. Se kuvaa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietetyn ajan pituutta tarkasteltavalla jaksolla.
Hankkeessa kehitetään rekisteritietoja hyödyntäviä vaihtoehtoisia työuramittareita, joita voidaan käyttää perinteisen työuran pituus -tiedon rinnalla ja sitä täydentämään. Näitä ovat:
- työsuhdeaika, joka kuvaa samassa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietettyä aikaa lyhyiden katkosten yli
- ansiotyöura eli työsuhdeaika yhteenlaskettuna eri työsuhteiden ja yrittäjäeläkeaikojen yli päällekkäisyydet vähentäen
- etuusaika, joka kuvaa eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan pituutta
- aktiivityöura, joka kuvaa työuran pituutta, kun siitä on vähennetty työ-/yrittäjäeläkesuhteen kanssa päällekkäiset etuusajat, kuten vanhempainvapaat tai pitkät sairaslomat
- eläkettä kartuttanut aika, joka sisältää sekä työuran että työuran ulkopuolella eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan.
Näillä mittareilla voidaan kuvata muun muassa
- kuinka monesta työsuhde- tai yrittäjäjaksosta työura muodostuu
- kuinka suuri osa työurasta on aktiivista työskentelyaikaa
- mikä osuus eläkettä kerryttävästä ajasta on erilaisia etuuksia ja mikä osuus ansiotyötä.
Hankkeen julkaisuissa kuvataan mittareiden muodostamista ja tarkastellaan niiden jakaumia eri väestöryhmissä, kuten sukupuolen, koulutustason, sosioekonomisen aseman ja työuran päättymistavan (työttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle) mukaan. Työuramittareita vertaillaan myös eri ajanjaksoilla ja kohorttien välillä.
Aikataulu: 2022−2025
Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Pauli Pekkala, Tarja Karjalainen
The outbreak of the COVID-19 pandemic and the subsequent lockdown in Spring 2020 caused a major shock to the labour market. Not everyone was affected by this shock to the same extent. One group that may have been particularly vulnerable were those graduating from secondary vocational or tertiary education during the pandemic, suffering potentially long-lasting consequences of the lockdown for their employment chances and earnings development.
In this project we study the employment and earnings trajectories of those who graduated and entered the labour market during the first months of the pandemic in Finland. We estimate the impact of graduating during COVID-19, as well as analyse inequalities between graduates in terms of gender, type of degree and the socioeconomic background of their parents. We use detailed monthly data from the Finnish Centre for Pensions on graduates’ employment, earnings and social benefits, coupled with data on graduates’ parents’ earnings and education.
Schedule: 2024−2026
Researchers: Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala (Tampere University)
Vanhuuseläkkeellä työskentely on yleistynyt viime vuosina. Tässä hankkeessa selvitetään, miten eri yksilötason tekijät ovat yhteydessä vanhuuseläkkeellä työskentelyyn ja onko vanhuuseläkkeellä työskentelevien profiileissa tapahtunut muutosta viime vuosina. Aineistona on Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaisaineisto ja Eläketurvakeskuksen rekisteritiedot.
Aikataulu: 2025–
Tekijät: Anu Polvinen ja Susan Kuivalainen
Julkaisut:
- Polvinen, A. & Riekhoff, A.-J. & Nivalainen, S. & Kuivalainen, S. (2024) Patterns of work and retirement in a pension system with a flexible old-age retirement age: a register study of Finnish employees and self-employed persons born in 1949. Work, Aging and Retirement, waad032.
- Polvinen, A. & Tenhunen, S. & Järnefelt, N. & Kivelä, M. & Kuivalainen, S. & Nivalainen, S. & Sten-Gahmberg, S. (2023) Työnteko vanhuuseläkkeellä : Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019-2021 siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 04/2023.
- Polvinen, A. & Kuivalainen, S. (2022) Työskennelläkö vai ei? Vanhuuseläkeläisten työssäkäynti ja kiinnostus eläkkeen rinnalla työskentelyyn. Yhteiskuntapolitiikka 87 | e-julkaisu 13.5.2022.
- Polvinen, A. & Riekhoff, A. & Nivalainen, S. & Kuivalainen, S. (2022) Educational inequalities in employment of Finns aged 60-68 in 2006-2018. PLoS ONE 17(10): e0276003.
- Polvinen, A. & Rantala, J. & Kuivalainen, S. (2019) Vanhuuseläkkeellä ja työssä: Tutkimus vanhuuseläkeläisten työssäkäynnin yleisyydestä ja sosioekonomisista eroista. Yhteiskuntapolitiikka 84(1): 80–91.
- Polvinen, A. & Kuivalainen, S. (2019) 63–74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä työssäkäyvät – työssäkäynnin motiivit ja taloudellinen hyvinvointi. Teoksessa Ahonen, K. & Kuivalainen, S. & Nivalainen, S. & Palomäki L.-M. & Polvinen, A. (toim.) Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2019: Helsinki.
Eläkkeelle siirtyminen
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vuonna 2018 kuntoutustuelle siirtyneiden erilaisia työllisyys-, työttömyys- ja eläkepolkuja neljä vuotta ennen ja jälkeen kuntoutustuen aloittamisen. Tämän lisäksi tutkimuksessa kuvataan erilaisille poluille siirtyneitä yksilötason tekijöiden mukaan sekä tulojen kehitystä. Aineistona on Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaisaineisto ja siihen liitetyt rekisteritiedot.
Aikataulu: 2024–
Tekijät: Anu Polvinen, Aart-Jan Riekhoff ja Riku Perhoniemi (Kela)
Eläketurvakeskus ja Tampereen yliopisto toteuttavat tutkimuksen, jossa kartoitetaan kuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia kuntoutuksen eri vaiheista. Tutkimuksessa haastatellaan henkilöitä, jotka osallistuvat keväällä 2023 työeläkekuntoutukseen ja joiden kuntoutuskeinona on työkokeilu.
Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä kuntoutujilla on kuntoutukseen hakeutumisesta ja kuntoutussuunnitelman tekemisestä? Minkälaisia kokemuksia kuntoutujilla on työkokeilusta ja työkokeilun jälkeisestä ajasta? Miten kuntoutujat arvioivat kuntoutuksen vaikutusta työkykyyn ja mahdollisuuksiin jatkaa työssä tai palata työhön? Miten yhteistyö eri tahojen kanssa toimii koko kuntoutusprosessin aikana eli suunnitteluvaiheessa, työkokeilun aikana ja sen jälkeen?
Aikataulu: 2022–2025
Tekijät: Jyri Liukko, Jarna Pasanen (Tampereen yliopisto), Susanna Sten-Gahmberg
Tehdään kysely osittaisen vanhuuseläkkeen eli OVE:n vuosina 2019–2024 ottaneille. Kysely kohdennetaan 5 000:lle satunnaisesti valitulle OVE:n näinä vuosina ottaneelle henkilölle. Kyselyllä selvitetään eläkkeen ottamisen taustalla olevia syitä, työskentelyä ennen ja jälkeen eläkkeen ottamisen, tietämystä eläkkeestä sekä tyytyväisyyttä eläkkeen ottamiseen. Tavoitteena on kerätä kysely vuoden 2025 loppuun mennessä. Kyselyn suunnittelun avuksi toteutetaan alkuvuonna 2025 Webropol-pikakysely OVE:n ottaneille.
Aikataulu: 2025–2026
Tekijät: Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki, Ilari Ilmakunnas, Susanna Sten-Gahmberg, Sanna Tenhunen
Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työhistoriaa käyttäen tietoja vuosittaisista työpäivistä, ansioista, eläkekarttumista ja eläkkeiden määristä. Lisäksi tarkastellaan nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten eläkkeellä olon kestoa ja pysyvyyttä, sekä opiskelu-, sairauspäiväraha- ja kuntoutushistoriaa. Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen käytössä oleviin rekisteritietoihin ansaintajaksoista ja sosiaalietuuksista. Aineistoon poimitaan vuosina 1989, 1990 ja 1991 syntyneet, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä täyttäessään 30 vuotta tai ovat olleet työkyvyttömyyseläkkeellä tätä nuorempana. Vertailuryhmän muodostavat ne, jotka eivät ole olleet työkyvyttömyyseläkkeellä ennen 30 ikävuoden täyttämistä.
Aikataulu: 2024–2025
Tekijät: Mikko Laaksonen, Susanna Sten-Gahmberg
Prior to 2005 Extended Unemployment Benefit (EUB) scheme was eligible to individuals aged 57 and above once they had been unemployed for 500 days, that is, individuals who claimed earnings-related unemployment benefit at age 55. Eligible individuals could remain on EUB until age 60, after which they transferred to Unemployment Pension (UP) until they reach OP age. This combination of pathways led to the so-called ‘unemployment tunnel’ (UT).
Starting 2005, for cohorts born in 1950 and onwards the minimum eligibility age for EUB was raised to 59. For these same cohorts, as part of the 2005 reform, at age 60 UP was no longer available and instead individuals could claim additional days of unemployment allowance/EUB until reaching state retirement age. The age threshold of the UT scheme was increased from 57 to 58 in 2010 (EUB claims possible at age 60) for all cohorts born in 1955 and onwards, and to 59 (EUB claims possible at age 61) for all cohorts born in 1957 and later in 2014. We will evaluate the effects of the increase in minimum eligibility ages to EUB in 2005, 2010 and 2014. The outcomes include employment, unemployment and earnings.
Moreover, until 2013 early retirement at age 62 was possible. At the time, eligibility age for a full ordinary pension was 63. Individuals who wished to retire early incurred a penalty of 0.6% of their ordinary pension for every month prior to age 63 at which they claimed. Starting 2013, EOAP was abolished. Our goal is to assess the impact of the reform on the economic outcomes including employment, unemployment, and inactivity among affected cohorts. We are especially interested in asymmetric impacts of the reform by sector.
Schedule: 2025–2027
Researchers: Ricky Kanabar (University of Bath), Satu Nivalainen
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja sairauspäivärahan saaminen ovat vähentyneet 2000-luvun aikana mutta viime vuosina näitä etuuksien saavien määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyssyistä johtuen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendejä sekä näitä ennustavia tekijöitä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-aseman ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien roolia työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltävällä ajalla sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten ennustajina. Tutkimuksessa yhdistetään Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja Suomen väestön kattavalla aineistolla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja eläkkeelle siirtyminen on kehittynyt 2000-luvulla eri väestö- ja diagnoosiryhmissä, kun työ- ja kansaneläkkeitä tarkastellaan kokonaisuutena? Ovatko työkyvyttömyyseläköitymistä ennustavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi muuttuneet 2000-luvun aikana? Millainen on työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työmarkkina-asema ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät päätökset? Tutkimus on Kelan kanssa toteutettava yhteishanke.
Aikataulu: 2020–2025
Tekijät: Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren (Kela), Riku Perhoniemi (Kela), Anu Polvinen
Julkaisut:
- Blomgren J. & Laaksonen M. & Perhoniemi R. (2022) Työssä jatkaminen ja sosiaaliturvaetuudet osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Työpoliittinen aikakauskirja 2022;65(2):45–59.
- Laaksonen, M. & Blomgren, J. & Perhoniemi, R. (2021) Mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä. Lääkärilehti 2021;76(36):1889–1897.
- Koskenvuo, K & Laaksonen, M. & Blomgren, J. & Pösö, R. & Seppänen-Järvelä, R. & Näsi, E. (2021) Selvitys kuntoutustukea saaneista. Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista. Kela Työpapereita 163/2021.
- Blomgren, J. & Laaksonen, M. & Perhoniemi, R. (2021) Changes in unemployment affect sickness absence and disability retirement rates: a municipality-level panel study. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021;18(12): 6359.
Tutkimushankkeessa selvitetään poikkeuksellisen työeläkeindeksin korotuksen yhteyttä osittaiselle van-huuseläkkeelle siirtymiseen ja työskentelyyn. Vuoden 2023 alussa työeläkkeitä korotettiin poikkeuksel-lisen suurella työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksin korotuksen seurauksena selkeästi tavallista suurempi määrä henkilöitä jäi joko osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle vuoden 2022 lopussa. Tutkimushankkeessa on tavoitteena selittää, mitkä taustatekijät olivat yhteydessä työeläkeindeksin takia osittaisen vanhuuseläkkeen nostamiseen. Tutkimushankkeessa on tarkoituksena myöhemmin tutkia, miten eläkkeelle siirtyminen poikkeuksellisen indeksikorotuksen takia on yhteydessä esimerkiksi työskentelemiseen eläkkeen alkamisen jälkeen.
Aikataulu: 2023–2025
Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Susanna Sten-Gahmberg
Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen yhteys työoloilla on yhtäältä jaksamiseen ja toisaalta vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajoittumiseen. Työoloilla tarkoitetaan esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksia työhön, työajan joustavuutta ja työpaikan tukea työssä jatkamiseen. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajoittumisessa kiinnostuksen kohteena on eläkkeelle siirtyminen alimmassa eläkeiässä tai vähintään vuosi myöhemmin. Aineistona on Työstä eläkkeelle -kyselyn aineisto, joka on edustava otos vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä (3 400 henkilöä).
Aikataulu: 2024–2025
Tekijä: Satu Nivalainen
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vanhuuseläkkeelle jäämisen taustalla olevia tekijöitä sekä kokemuksia vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkimus toteutetaan kyselynä, jossa selvitetään henkilökohtaiseen tilanteeseen, työhön ja eläkejärjestelmään liittyvien tekijöiden merkitystä eläkkeelle jäämisen ajoitukselle. Lisäksi kartoitetaan kokemuksia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen muutoksesta eläkkeelle jäämisen yhteydessä ja ajatuksia eläkkeen ohella työskentelystä.
Syksyllä 2022 lähetimme kyselylomakkeen 5 000:lle satunnaisesti poimitulle vuosien 2019–2021 aikana vanhuuseläkkeelle siirtyneelle henkilölle. Kysely keskittyy palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Kyselyaineistoon liitetään työuraan ja eläkkeeseen liittyviä tietoja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.
Aineistoa käsitellään tietosuoja-asetusten mukaisesti eikä tuloksista voi erottaa yksittäisten henkilöiden vastauksia.
Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf).
Aikataulu: 2022–2025
Tekijät: Sanna Tenhunen, Noora Järnefelt, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki, Anu Polvinen, Juha Rantala, Aart-Jan Riekhoff, Susanna Sten-Gahmberg
Julkaisut:
- Palomäki, L.-M. & Liukko, J. & Riekhoff, A.-J. & Tenhunen, S. (2024) Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja muutos elämänlaadussa: Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2024.
- Nivalainen, S. & Tenhunen, S. (2024) Taloudelliset kannustimet vai työolot – Mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? : Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2024.
- Polvinen, A. & Tenhunen, S. & Järnefelt, N. & Kivelä, M. & Kuivalainen, S. & Nivalainen, S. & Sten-Gahmberg, S. (2023) Työnteko vanhuuseläkkeellä : Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019-2021 siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 04/2023.
- Tenhunen, S. & Järnefelt, N. & Nivalainen, S. & Polvinen, A. & Riekhoff, A-J. (2023) Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla: Kyselytutkimus työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2023.
Hankkeessa tarkastellaan, miten vanhuuseläkeiän nousu on vaikuttanut työllisyyteen, työttömyyteen ja työkyvyttömyyteen sekä sairauspoissaoloihin. Tarkastelu keskittyy vuonna 1954 syntyneisiin (kontrolliryhmä) sekä niinä vuosina syntyneisiin, joilla vanhuuseläkeikä on noussut. Tarkastelussa on ikäväli 60 vuoden täyttämisestä 65/66 vuoden täyttämiseen. Tarkasteluissa käytetään ETK:n rekisteriaineistoja.
Aikataulu: 2023-2029
Tekijät: Satu Nivalainen, Ilari Ilmakunnas
Eläketurvan riittävyys
Tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka ansiot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen. Aiemmin on vain hyvin karkealla tasolla kuvattu, mitä ansioille tapahtuu osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on havainnollistaa aiempaa huomattavasti tarkemmin, ansiomuutoksia sekä sitä, millaisia ansiouria osittaisen vanhuuseläkkeen nostaneilla on. Tämä tieto antaa myös uutta tietoa siitä, mitä tapahtuu työskentelyn intensiivisyydelle osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen.
Aikataulu: 2023–2025
Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Susanna Sten-Gahmberg
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan, miten hyvin he tuntevat eläketurvaa ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään.
Eläkebarometri perustuu vuosittain toteutettavaan kyselyyn, jossa haastatellaan noin tuhatta Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Kysely tarjoaa mahdollisuuden seurata mielipiteiden, tuntemisen ja luottamuksen mahdollisia muutoksia ja kehityssuuntia.
Aikataulu: 2017–2026
Tekijät: Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen
Julkaisut:
Lue lisää Etk.fissä:
Jatkamme uuden ja ajantasaisen tiedon tuottamista eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Toistamme syksyllä 2023 vuosina 2020 ja 2017 toteutetun Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksen. Posti- ja verkkokyselynä toteutettava tutkimus kohdistetaan kyselyyn aiemmin vastanneille eläkeläisille. Tavoitteenamme on tunnistaa entistä paremmin eläkeläisten toimeentulokokemuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä seurata toimeentulokokemusten muutosta eläkeaikana.
Keskitymme analyyseissa keskeisten mittareiden (esim. taloudellinen tyytyväisyys, tavanomaisten ja välttämättömyysmenojen kattaminen, kulutus) raportointiin, mutta tuotamme tietoa myös eläkkeellä työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Kyselyaineistoon liitetään eläkkeeseen ja työuraan liittyviä tietoja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.
Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan syksyllä 2024.
Aineistoa hyödynnetään myös Helsingin yliopiston Hoivan kustannukset -hankkeessa, jossa selvitetään, miten vanhuuseläkkeellä olevilla on varaa hoivaan, terveydenhuollon menoihin ja lääkkeisiin ja miten heidän taloudellinen tilanteensa on muuttunut suhteessa terveyteen.
Aineistoa käsitellään tietosuoja-asetusten mukaisesti eikä tuloksista voi erottaa yksittäisten henkilöiden vastauksia.
Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf), Dataskyddsbeskrivning (pdf), Tietosuojailmoitus: Hoivan kustannukset (Helsingin yliopisto) (pdf)
Aikataulu: 2020–2024
Tekijät: Kati Ahonen, Ilari Ilmakunnas, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Liisa-Maria Palomäki
Julkaisut:
- Liukko, J. & Hiilamo, T. & Palomäki, L-M. (2022) Vanhuuseläkeläisten näkemyksiä toimeentulolle merkityksellisistä asioista. Teoksessa Kuivalainen, S. & Rantala, J. & Ahonen, K. & Kuitto, K. & Palomäki, L-M. & Liukko, J. (toim.) (2022). Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo. Kehitys vuosina 1995–2020. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2022. Helsinki: Eläketurvakeskus.
- Ahonen, K. (2022) Vanhuuseläkeläiskotitalouksien varallisuus ja velat vuonna 2020. Teoksessa Kuivalainen, S. & Rantala, J. & Ahonen, K. & Kuitto, K. & Palomäki, L-M. & Liukko, J. (toim.) (2022). Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo. Kehitys vuosina 1995–2020. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2022. Helsinki: Eläketurvakeskus.
- Palomäki, Liisa-Maria & Ilmakunnas, Ilari & Polvinen, Anu & Ahonen, Kati & Kuivalainen Susan (toim.) (2022) Seurantatutkimus vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemuksista 2017–2020. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 04/2022: Helsinki.
- Ahonen, K. & Palomäki, L.-M. (2021) Ikääntyneillä aiempaa harvemmin toimeentulo-ongelmia. Työeläke-lehti, 7.12.2021.
- Palomäki, L-M. & Ahonen, K. & Ilmakunnas, I. & Kuivalainen, S. & Polvinen, A. (toim.) (2021) Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2020 ja muutos vuodesta 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 05/2021.
- Ilmakunnas, I. & Palomäki, L.-M. (2021) Eläkeläiset antavat taloudellista apua jälkikasvulleen – harva vastaanottaa sitä itse. Etk.fi-blogi, 12.11.2021
- Kuivalainen, S. & Palomäki, L-M. & Ahonen, K. & Ilmakunnas, I. & Polvinen, A. (2021) Vuosi pandemiaa takana – Puolet eläkeläisistä kokee elämänlaatunsa heikentyneen. Etk.fi-blogi, 26.3.2021.
Lue lisää Etk.fissä:
Artikkeleissa tarkastellaan, miten kotitalouden ikärakenne, varallisuus ja asuminen näkyvät eläkeläisten taloudellisessa hyvinvoinnissa. Aineistoina käytetään Eläketurvakeskuksen kyselyaineistoja, Tilastokeskuksen kulutustutkimuksia sekä Eurostatin tulo- ja elinoloaineisto EU-SILC:iä.
Aikataulu: 2018–2024
Tekijät: Kati Ahonen, Susan Kuivalainen
Julkaisut:
- Ahonen, K. & Kuivalainen, S. (2024). Gender differences in old-age poverty in 14 EU countries: exploring the role of household structure. International Review of Economics.
- Ahonen, K. (2019) Oma koti kullan kallis – Omistusasumisen, asumismenojen ja asumistyytyväisyyden yhteys eläkeläisten elämäntyytyväisyyteen. Teoksessa Ahonen, K. & Kuivalainen, S. & Liukko, J. & Nivalainen, S. & Palomäki, L.-M. & Polvinen, A. (toim.) Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2019.
- Ahonen, K. (2018) Kotitalouden rakenteen vaikutus ikääntyneiden sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin EU15-maissa ja Norjassa. Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus. Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto.
- Ahonen, K. (2019) Mihin sitä nyt kotoaan lähtis. Etk.fi-blogi 21.8.2019.
- Ahonen, K. (2019) Jos Suomi olisi kuin Espanja. Etk.fi-blogi 8.5.2019.
Hankkeessa tutkitaan kotitalouksien kulutusta (mm. rakenne, määrä, kulutusaste) eri ikäryhmissä ja ikäkohorteissa sekä siinä tapahtuneita muutoksia viime vuosikymmeninä. Kulutusta ja siinä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan iän lisäksi muun muassa kotitalouden elinvaiheen, perherakenteen, sosioekonomisen aseman, tulojen sekä asuinalueen mukaan.
Aiheesta on tarkoitus tuottaa useampia artikkeleita seuraavien vuosien aikana. Tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa iän myötä muuttuvasta kulutuksesta. Tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoihin.
Aikataulu: 2024–2026
Tekijät: Kati Ahonen ja Sanna Tenhunen
Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyllä kartoitetaan työikäisten suomalaisten mielipiteitä eläkejärjestelmän toimivuudesta ja luotettavuudesta sekä selvitetään, miten ihmiset ovat varautuneet taloudellisesti eläkeaikaansa. Lisäksi kyselyllä tutkitaan eläkeasioiden tuntemista.
Lähetimme syksyllä 2024 kyselyn 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimus toteutetaan nyt toisen kerran. Lisätietoja aiemmasta kyselystä sekä muista eläketurvaan kohdistuvaa luottamusta kartoittavista kyselyistä:
Tutkimuksen yhteydessä kerättävien henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja Suomen kansallisen lainsäädännön vaatimuksia (tietosuojaseloste, pdf).
Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan vuoden 2025 aikana.
Aikataulu: 2023–2025
Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Kati Ahonen, Jyri Liukko, Ilari Ilmakunnas, Susan Kuivalainen
Lue lisää Etk.fissä:
Tutkimushankkeessa selvitetään, miten osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneiden nettotulot muuttuvat eläkkeen ottamisen myötä. Aikaisemmat tutkimukset eivät ole huomioineet esimerkiksi saatuja ja maksettuja tulonsiirtoja tai omaisuustuloja. Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös sitä, miten eläkettä edeltävä tulotaso on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamiseen. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaminen vaikuttaa taloudelliseen toimeentuloon. Tutkimuksessa myös huomioidaan, kuinka tulotason muutokset eroavat työmarkkina-aseman mukaan. Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen tulonjakoaineistoa.
Aikataulu: 2025–2026
Tekijät: Ilari Ilmakunnas, Juha Rantala
Eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys
Hankkeessa arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.
Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti ilmestyi keväällä 2019.
Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki
Julkaisut: