Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä
Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.
Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.
Uutta tutkimustietoa
Osatyökykyisten määrä kasvaa mutta entistä useampi heistä on työssä
Itse arvioitu työkyky on 2000-luvulla parantunut yli 50-vuotiaiden keskuudessa, mutta heikentynyt nuoremmissa ikäryhmissä. Osatyökykyisten määrä on kasvanut erityisesti työttömillä, joista jo noin puolet arvioi itsensä osittain työkyvyttömiksi. Lukumääräisesti eniten osatyökykyisiä on kuitenkin työssä olevissa. Osatyökykyisten työllisyysaste on noussut etenkin yli 50-vuotialla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämiin aineistoihin perustuva tutkimus julkaistiin Työpoliittisessa aikakauskirjassa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työuraeläke toimii kuten suunniteltu, mutta tavoittaa vain rajatun ryhmän
Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut – työmarkkina-asema heikompi kuin muulla väestöllä
Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työhön paluu työkokeilun jälkeen on usein monivaiheinen prosessi – monelle lyhyt kokeilu ei yksin riitä
Työkokeilu on tarkoituksenmukainen keino edistää työhön paluuta tietyissä tilanteissa sairastumisen tai tapaturman jälkeen. Lyhyet työkokeilut eivät kuitenkaan usein yksin riitä varmistamaan työhön paluuta. Jotta työeläkekuntoutuksen onnistumista voidaan arvioida, pitäisi kuntoutujia seurata riittävän pitkän aikaa ja ottaa huomioon kuntoutuksen sisältö. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Tutkimusjulkaisu: Kuntoutujien näkemyksiä työeläkekuntoutuksen hyödyistä ja kehittämiskohteista : Työkokeiluun osallistuneiden kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
- Tutkimusjulkaisu (2023): Kuntoutujien näkökulma työeläkekuntoutuksen suunnitteluun : Työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
Koulutustason nousulla on suuri merkitys työurien pitenemisessä – Suomessa naisten koulutustaso kohonnut Euroopan huipulle
Koulutustason nousu on lisännyt yli 55-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumista viime vuosikymmeninä. Etenkin naisten koulutustaso on noussut nopeasti. Matalasti koulutettujen osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut muita hitaammin useissa Euroopan maissa. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kevytyrittäjyys nopeassa kasvussa – mahdollistaa työllistymistä, mutta moni on haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla
Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Sosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä
Taloudellisten tekijöiden ohella sosiaaliset normit ohjaavat sekä työntekijöiden että työnantajien käyttäytymistä. Eläkeuudistusten myötä käsitykset ”normaalista” eläköitymisiästä ovat muuttuneet ja työnantajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ikääntyneisiin työntekijöihin. Jatkossa työurien pidentäminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Työurien pidentyminen riippuu entistä enemmän ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn kehityksestä ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään.
Aiheesta muualla:
Eläkeikä joustaa ja työskentely eläkkeellä yleistyy – lisääntyykö eriarvoisuus?
Joustava vanhuuseläkeikä tarjoaa vaihtoehtoja eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen. Silti suuri osa vanhuuseläkeiän saavuttavista jää eläkkeelle heti kun se on mahdollista eikä jatka työskentelyä eläkkeellä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä lykänneillä ja eläkkeen ohessa työskentelevillä on keskimäärin korkeammat ansio- ja eläketulot kuin niillä, jotka jäävät eläkkeelle heti kun se on mahdollista tai jotka eivät työskentele eläkkeellä. Tutkimus on julkaistu Work, Aging and Retirement -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Rekrytointivaikeudetkaan eivät saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamista
Vaikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Valtaosa käy töissä osatyökyvyttömyyseläkkeellä – työelämän ulkopuolella olevien tulot reilusti matalammat kuin työskentelevillä
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista valtaosa työskentelee koko eläkkeen ajan. Julkisen sektorin työntekijät työskentelevät useammin kuin yksityisen sektorin työntekijät tai yrittäjät. Joka viides osatyökyvyttömyyseläkkeensaaja on kuitenkin työelämän ulkopuolella, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreessa tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: