Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä
Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.
Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.
Uutta tutkimustietoa
Työnantajien käsitys ”sopivasta” työ- ja eläkeiästä on korkeampi niissä maissa, joissa eläkeikä on korkeampi
Jotta työurien pidentämiseen tähtäävät poliittiset toimenpiteen onnistuisivat, on myös työnantajien sopeutettava käsityksiään siitä, milloin työntekijät ovat liian nuoria jäämään eläkkeelle tai liian vanhoja työelämään. Työnantajien eläkeikänormi on Euroopassa yleisesti ottaen korkeampi kuin työntekijöiden. Työnantajien käsitys sopivasta eläkkeellesiirtymisiästä on tavallisesti korkeampi niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkeampi. Tutkimus käsittelee eläkeikänormeja 27 maassa vuonna 2018, ja se on ilmestynyt julkaisussa Work, Aging and Retirement.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Työnantajat suhtautuvat myöhempään eläkkeelle siirtymiseen myönteisemmin kuin työntekijät (2.6.2023)
Aiheesta muualla:
Kansainvälinen tutkimus nuorten työurien epävarmuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle
Epätyypilliset työsuhteet ja työurakatkokset yhdessä eläkejärjestelmien viimeaikaisten muutosten kanssa heikentävät nuorten tulevaa eläketurvaa EU-maissa. Nuorten työmarkkina-aseman kehitystä tulee seurata säännöllisesti. Eläkeuudistusten vaikutukset nuorten tulevaan eläketurvaan tulisi arvioida kattavasti jo valmisteluvaiheessa.
Edward Elgarin kustantama teos kokoaa yhteen 15 EU:n rahoittamaan COST Action YOUNG-IN -verkostoon osallistuneen tutkijan tuottamaa vertailevaa sekä maakohtaista tutkimustietoa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Työurien epävarmuudet voivat heikentää eläkeajan toimeentuloa EU-maiden nuorilla (4.4.2023)
- Nuorten eläketurva: Näin Suomi erottuu muista (4.5.2023)
Koulutustason mukaiset erot 60–68-vuotiaiden työllisyydessä ovat kaventuneet
Eläketurvakeskuksen (ETK) uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin 60–68-vuotiaiden työllisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia koulutustason mukaan Suomessa vuosina 2006–2018. Tulokset osoittivat, että ikääntyneiden työllisyys kasvoi tutkimusajanjaksolla. 60–62- ja 66–68-vuotiailla koulutustasojen väliset erot työllisyydessä pääosin kaventuivat ja 63–65-vuotiailla pysyivät samoina. Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Enemmistö työnantajista pitää yli 55-vuotiaita keskimääräistä luotettavampina ja itsenäisempinä työntekijöinä
Noin puolet työnantajista arvioi, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kyky ratkaista ongelmia sekä tiedot ja taidot ovat paremmat kuin työntekijöillä keskimäärin, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa
Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.
Lue lisää Etk.fi:ssä: