Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.

Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.

Uutta tutkimustietoa

Enemmistö työnantajista pitää yli 55-vuotiaita keskimääräistä luotettavampina ja itsenäisempinä työntekijöinä

Noin puolet työnantajista arvioi, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kyky ratkaista ongelmia sekä tiedot ja taidot ovat paremmat kuin työntekijöillä keskimäärin, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Lue lisää:


Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Lue lisää:


Kolmasosa vanhuuseläkeläisistä työskentelee tai haluaisi työskennellä eläkkeen ohessa

Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Monet eläkeläiset haluaisivat työskennellä sen vuoksi, että työ toisi mielenkiintoista tekemistä. Työnteon esteeksi eläkeläiset kokevat puolestaan sen, ettei heitä palkattaisi ikänsä takia. Kyselytutkimukseen perustuva analyysi on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Lue lisää:


Työnantajat suhtautuvat vanhempiin työntekijöihin aikaisempaa myönteisemmin

Lähes kolme neljästä työnantajasta katsoo, että työpaikan tyypillisissä töissä voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenevän omalla työpaikallaan, kertoo Eläketurvakeskuksen uusi tutkimus.

Työnantajien asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Jo yli 70 prosenttia työnantajista uskoo, että useimmissa työtehtävissä työntekijä voi jatkaa 65-vuotiaaksi asti. Vielä 2000-luvun alkupuolella tätä mieltä oli noin puolet työnantajista.

Lue lisää:


Tutkimus: Työpaikan vaihtaminen kannattaa

Miesten palkat nousevat työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 prosenttia ja naisten 3,0 prosenttia. Eniten työpaikan vaihtamisesta hyötyvät korkeasti koulutetut miehet. Naiset ovat kirineet miesten edelle työpaikkavaihdosten määrässä.

Lue lisää:


Perhevapaat yksi tärkeä syy naisten ja miesten eläke-eroihin

Naisten ja miesten erot ansioissa ja eläkkeissä ovat Suomessa edelleen huomattavat siitä huolimatta, että Suomi on maailman tasa-arvoisimpiin lukeutuvien maiden joukossa. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien välillä ja siitä johtuvat naisten pitkät työurakatkot ovat yksi tärkeä syy näihin eroihin.

Tuoreessa artikkelissa verrataan sukupuolten eroja työurissa, perhevapaissa ja eläkkeissä Pohjois- ja Baltian maissa. Artikkeli ilmestyi osana laajempaa perhe- ja eläkepolitiikkaa käsittelevää antologiaa.

Aiheesta muualla:


Sosiaalipolitiikan keinoin pidempiin työuriin

Social Policy Administration

Eläkejärjestelmän työurien pidentymiseen tähtäävät uudistukset näyttäisivät toimivan halutulla tavalla. Myös koko elämänkaarelle kohdistuvat sosiaalipolitiikan keinot, jotka tukevat osaamista ja työllistymistä sekä helpottavat hoivavastuita, edistävät myöhempää eläköitymistä ja työllisyyttä uran loppupäässä. 15 OECD-maata vuosina 1992–2010 vertaileva tutkimusartikkeli julkaistiin Social Policy & Administration -lehdessä maaliskuussa 2021. 

Aiheesta muualla:


ETK tutkii: Kuinka paljon nuoret työskentelevät ja tienaavat

Valtaosa nuorista työskentelee ikävuosina 18–22. Samalla he kartuttavat itselleen eläkkeen alun.

Tutkimuksen mukaan vuonna 1996 syntyneet suomalaiset ovat kartuttaneet 18–22-vuotiaana itselleen keskimäärin 52 euron kuukausieläkkeen ansiotuloista. Joukkoon mahtuu myös suurempia eläkkeitä. Joka kymmenes 1996 syntynyt on kartuttanut ansioista itselleen 18–22-vuotiaana lähes 120 euron kuukausieläkkeen.

Lue lisää:


Koulutustausta näkyy eläkkeellesiirtymisiässä

Vähemmän koulutetut työntekijät siirtyvät eläkkeelle aikaisemmin kuin korkeasti koulutetut. Viime vuosina koulutusryhmien erot eläkkeellesiirtymisiässä ovat kuitenkin hieman kaventuneet.

ETK:n erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff tarkastelee blogissaan tuoreen tutkimuksensa päätuloksia. Blogikirjoitus on englanninkielinen.

Lue lisää:


Teollisuuden työntekijöiden työurat vakaampia kuin väitetään

Globalisaation ja teknologisen kehityksen väitetään usein heikentävän teollisuuden työtekijöiden työuria. Tuoreessa tutkimusartikkelissa ei löydetä väitteelle todisteita. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että työurien pituudessa on merkittäviä eroja koulutusryhmien ja sukupuolten välillä. Tutkimus tarkastelee metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden työntekijöitä Suomessa vuosina 1988–2015. Tutkimusartikkeli on julkaistu Nordic Journal of Working Life Studies -lehdessä.

Aiheesta muualla: