Lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteet
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin. Kuvassa on esitetty TyEL:n mukaisen eläkemenon ja maksutulon kehitys suhteessa palkkasummaan vuosina 2013 – 2028.
Lyhyen aikavälin ennustelaskelmia päivitetään useamman kerran vuodessa. Kaksi kertaa vuodessa tehdään myös pessimistisen skenaarion mukaiset ennusteet. Viimeisimmät ennustetulokset kuvauksineen julkaistaan tällä sivulla ainakin tammi-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Lisäksi tältä sinulta löytyy aiempia ennustelaskelmia sekä muita hyödyllisiä linkkejä ennusteiden taustalla olevien asioiden selkeyttämiseksi.
Lue lisää:
- Lyhyen aikavälin ennuste 27.3.2024:
- Aiemmat lyhyen aikavälin ennustelaskelmat:
- Ennusteen taustalla olevat kansantaloudelliset oletukset
- Ennusteiden seurantaraportti 2023 (pdf)
Eläkemenoennusteet
Tulevia työeläkemenoja eli maksettavia eläkkeitä arvioidaan Eläketurvakeskuksen käytettävissä olevien rekisteri- ja tilastotietojen avulla. Eläkemeno lasketaan eläkelajikohtaisesti kahdessa osassa arvioimalla voimassa olevien ja alkavien eläkkeiden eläkemenot erikseen. Voimassa olevien eläkkeiden eläkemenoa määrättäessä otetaan huomioon myös eläkkeisiin tehtävät korotukset ja eläkkeiden päättymiset. Alkavia eläkkeitä laskettaessa käytetään Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin perustuvia alkavuuksia.
Kokonaiseläkemenon lisäksi eläkemenoennusteessa arvioidaan eläkemenon jakautumista sen kustantamistavan mukaan rahastoituun ja tasattavaan eläkemenoon. Alla kuvataan tarkemmin tätä tekniikkaa.
Maksutasoennusteet
Maksutasoennusteessa arvioidaan eläkemaksutason kehitystä viiden vuoden aikavälillä. Ennusteen pääpaino on tarkasteluvuotta seuraavassa vuodessa. Ennuste tehdään tarvittaessa, useammin kuin eläkemenoennuste.
TyEL-maksutaso arvioidaan vuosittain siten, että maksussa olevat TyEL -eläkkeet voidaan kustantaa ja eläkkeiden rahastointiin liittyvät velvoitteet voidaan hoitaa.
TyEL- eläkemeno jaetaan kahteen osaan sen kustannustavan perusteella. Maksettavissa eläkkeissä on sekä ennalta rahastoituja osia että tasattavia eli TyEL-MEL -eläkelaitosten yhteisellä vastuulla olevia osia. Rahastoitu eläkemeno on aina yksittäisen eläkelaitoksen vastuulla ja tasattava eläkemeno on koko TyEL-MEL-järjestelmän kollektiivisella vastuulla.
TyEL-maksussa on eläkelajikohtaisia, rahastoitavia osia ja lisäksi tasausosa. Maksu sisältää myös osia, joilla katetaan eläkelaitosten toimintaan liittyviä kuluja sekä saamatta jääneistä vakuutusmaksuista aiheutuvat tappiot.
Maksutason lisäksi lyhyen aikavälin ennusteessa arvioidaan TyEL-MEL-vastuuvelkaa ja -eläkevaroja sekä niihin liittyviä vakuutusteknisiä kertoimia.
Vastuuvelalla tarkoitetaan velvoitteita, joita eläkelaitoksille syntyy, kun ne rahastoivat perimiään vakuutusmaksuja. Osa velvoitteista johtuu eläkelajikohtaisesta rahastoinnista ja osa puskurirahastoista, joilla eläkelaitokset varautuvat vakuutusliikkeen, sijoitustoiminnan ja tasattavan eläkemenon vaihteluihin. Maksutasoennusteen kannalta keskeisin puskuri on tasausvastuu. Sillä tasataan ja lievennetään tulevien vuosien maksutasoihin kohdistuvia nousupaineita.
Ennusteessa arvioidaan myös eläkelaitosten vanhuuseläkevastuiden täydennysvelvoitetta eli rahastoonsiirtovelvoitetta. Sen määrittämiseksi tarvitaan laskelmia eläkevarojen kehityksestä.
Maksutasoennusteen lähtötietona käytetään myös Eläketurvakeskuksessa laadittua lyhyen aikavälin kansantalousennustetta, sillä esimerkiksi työeläkeindeksin kehitys vaikuttaa maksettavien eläkkeitten euromääriin, palkkasumman muutos heijastuu tasausmaksutuloon ja niin edelleen.
Ennusteiden seuranta
Lyhyen aikavälin ennusteita verrataan aina edellisiin ennusteisiin ja toteutuneisiin tietoihin. Seurattaviin ennusteisiin otetaan mukaan yksi tai kaksi ennustetta per vuosi useampi vuosi kerrallaan. Tarkasteltaviin muuttujiin valitaan keskeisimmät suureet, joiden osuvuutta tarkastellaan ja mahdolliset muutokset pyritään selvittämään ja selittämään. Ennustevirheisiin pyritään vaikuttamaan kehittämällä ja tarkentamalla laskentamallia.
Lue lisää:
Aiheesta muualla: