Elinajan piteneminen on alkanut vaikuttaa työeläkkeen määrään ja eläkeikään vuoden 2005 ja 2017 eläkeuudistuksien seurauksena. Se vaikuttaa työeläkkeisiin kahdella tavalla: 

• Alkavan eläkkeen määrään (vuoden 2005 eläkeuudistus) 
• Alimman vanhuuseläkeiän määräytymiseen (vuoden 2017 eläkeuudistus). 

Kun työuran ajalta ansaittu eläke myönnetään, eläkkeen määrä kerrotaan elinaikakertoimella. Sen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Jos elinaika pitenee, elinaikakertoimen arvo pienenee. Näin ollen, jos työuran aikana ansaittu työeläke on ikäluokilla muuten yhtä suuri, elinaikakertoimen soveltamisen jälkeen nuorempien ikäluokkien kuukausieläke jää pienemmäksi kuin vanhempien ikäluokkien.  

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tavoitteena oli, että eläkkeellä oloajan ja työssäoloajan suhde säilyy sellaisena, että se turvaa eläketurvan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Siksi myös alin vanhuuseläkeikä sidottiin elinajan pituuden muutokseen.  

Tämän sivuston tarkoituksena on antaa syvempää tietoa siitä, mitä elinajan huomioon ottaminen eläketurvassa tarkoittaa. 

Elinajan pituutta mitataan elinajanodotteella 

Elinajanodote on niiden vuosien määrä, jonka tietyn ikäisen henkilön oletetaan tarkasteluhetkellä vielä elävän, jos kuolevuus pysyy tarkasteluhetken tasolla. 

Kuolevuuden mittarina käytetään ikäkohtaisia kuolemanvaaralukuja. Kuolemanvaaraluku ilmaisee todennäköisyyden, jolla tiettynä kalenterivuonna tietyssä iässä oleva henkilö kuolee ennen seuraavaa syntymäpäiväänsä. Kuolevuuden pienentyessä elinajanodote kasvaa eli odotettavissa oleva elinaika pitenee. Kuolemanvaaraluvut laskee Tilastokeskus. 

• Esimerkiksi vuonna 1947 syntyneen henkilön elinaikakertoimen laskennassa käytetty elinajanodote 62-vuotiaana vuonna 2009 oli 21,7 vuotta. Vuonna 1960 syntyneillä se oli 23,2 vuotta. Elinajanodote on siis kasvanut eli kuolevuus on pienentynyt. 

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan elinajan piteneminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Kaikkiin tulevaisuutta koskeviin ennusteisiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Tämän epävarmuuden takia tulevien eläkkeiden tasoa (elinaikakerroin) ja eläkkeen ikärajoja ei ole haluttu kiinnittää ennusteeseen, vaan jo toteutuneeseen kuolevuuteen elinajanodotteen kautta. Elinajanodote ei ota lainkaan huomioon elinajan tulevaa pitenemistä.  

Lue lisää Etk.fi:ssä:

• Elinaikakertoimen laskenta (pdf)