Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä

Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.

Tutkimusta tehdään työurien pituudesta ja työuran aikaisista ansiotuloista. Tutkimuksen kohteena ovat eri palkansaajaryhmien työolot, työuran vakaus sekä eläkeaikeet. Työuran loppupään tarkastelun lisäksi tietoa tuotetaan työuran alku- ja keskivaiheista. Erilaisten skenaarioiden avulla arvioidaan myös työurien kehittymistä keskipitkällä aikavälillä.

Työuraan voi sisältyä eri syistä, esimerkiksi työttömyydestä, opiskelusta, tai perhevapaista, johtuvia katkoksia. Tieto palkattomien jaksojen yleisyydestä ja jakautumisesta eri väestöryhmissä sekä katkosten jälkeisestä työurasta on tärkeää niin eläketurvan kuin työllisyydenkin kannalta.

Työurien tutkimus perustuu pääasiassa kansallisiin aineistoihin, mutta kansainväliset vertailut antavat perspektiiviä esimerkiksi sukupuolten tai sosioekonomisten ryhmien välisten erojen suuruuden arviointiin.

Käynnissä olevia hankkeita


Eläkeuudistus 2017 -kyselytutkimus

Tavoite: Selvitetään eläkeikää lähestyvien vuosina 1954–62 syntyneiden työssä jatkamiseen ja eläkeikään liittyviä aikeita sekä työssä jatkamisen kannusteiden merkitystä. Samalla informoidaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen sisällöstä ja tiedustellaan käsityksiä uudistuksesta.

Toteutus: Suoritetaan kyselytutkimus eläkeikää lähestyville.

Aikataulu: syksy 2015 – 2018

Tekijät: Sanna Tenhunen


The Finnish pension reform of 2005: The effect of changing economic incentives on old-age retirement

Tavoite: Englanninkielinen artikkeli vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksesta eläkkeelle siirtymiseen tutkimuksen Uusitalo & Nivalainen (2013) pohjalta. Päähuomio eläkeuudistuksen aiheuttamissa eläkkeelle siirtymisen/työssä jatkamisen taloudellisten kannustimien muutoksissa. Tarjotaan kv-aikakauskirjoihin.

Toteutus: Tutkimuksen empiirinen osio perustuu Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoista poimittuun 10 % otokseen 50–70-vuotiaista Suomen kansalaisista vuosilta 2000–2011.

Aikataulu: 2016–2017

Tekijät: Satu Nivalainen


Työmarkkinoilta syrjäytyneet nuoret

Tavoite: Työmarkkinoilta syrjäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia tulevan eläketurvan kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan syrjäytymisvaarassa olevien määrää ja syrjäytymisen pitkittymistä. Tutkimuskysymys liittyy siihen kuinka suuri osa nuorista on vaarassa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tarkastelu koskee vuosia 2005–2014 ja pääasiassa vuonna 1987 syntynyttä kohorttia. Tutkimuksessa sovelletaan ns. trajektorianalyysiä nuorten työurapolkujen selvittämiseen.

Toteutus: Tutkimusrekisteriaineistolla tehtävä tilastollinen mallinnus, jossa lisäksi käytetään Tilastokeskuksen ammatti-, sosioekonominen asema- ja koulutustietoja.

Aikataulu: 2015–2018

Tekijät: Janne Salonen yhteistyössä TaY (Tapio Nummi, Pekka Virtanen, Antti Saloniemi ja Liudmila Lipiäinen


Työolot, työura ja eläkkeelle siirtyminen

Tavoite: Tutkimushankkeessa selvitetään työolojen, yksilöllisten ja sosioekonomisten tekijöiden sekä työorganisaation ominaisuuksien vaikutusta työuran vakauteen ja eläkkeelle siirtymiseen.
Eläkkeelle siirtymistä tarkastellaan monipuolisesti sekä vanhuuseläkkeelle siirtymisen että varhaiseläkkeelle tai työttömyyteen päättyvän työuran näkökulmasta. Samoin työoloja tarkastellaan monipuolisesti. Eläketurvakeskus kokoaa hankkeen aikana aiheeseen liittyvää kotimaista asiantuntemusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa tuotettavaa tietoa hyödynnetään työurien ja eläkkeellesiirtymisiän kehityksen arvioinnissa.

Toteutus: Hankkeessa toteutetaan useita osatutkimuksia. Tutkimukset perustuvat ensisijaisesti Tilastokeskuksen keräämiin työolotutkimuksiin ja näihin liitettyihin rekisteritietoihin, jotka mahdollistavat työurien ja eläkkeelle siirtymisen seuraamisen.

Aikataulu: 2014–2019

Julkaisut: Noora Järnefelt, Riku Perhoniemi ja Pirjo Saari (2014) Työolot ja eläkeajatukset 2013. Eläketurvakeskuksen raportteja 08/2014.

Julkaisut: Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat– tutkimuksia työurien vakaudesta
ja eläkkeelle siirtymisestä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016.

Tekijät: Noora Järnefelt, Satu Nivalainen ja Mikko Laaksonen


Työurat ja eläketurvan riittävyys

Tavoite: Selvitetään työurien pituuden, ajoittumisen ja mahdollisten katkosten yhteyttä eläketurvan riittävyyteen. Erityisesti tarkastellaan sosioekonomisten ryhmien ja sukupuolen mukaisia eroja.

Toteutus: Hankkeessa toteutetaan useita osatutkimuksia. Tutkimukset perustuvat ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin ja Tilastokeskuksen tietoihin koulutuksesta, ammatista ja sosioekonomisesta asemasta.

Aikataulu: 2015–2019

Tekijät: Susan Kuivalainen, Kati Kuitto, Noora Järnefelt ja Satu Nivalainen


Vanhemmuus ja työurakatkot uran alkuvaiheen ansioriskeinä

Tavoite: Elinkaaren työura ja sen aikainen palkkakertymä vaikuttavat oleellisesti ansiosidonnaisen eläke-etuuden tasoon vanhuusiässä. Näin ollen myös työuran aikaisilla palkattomilla jaksoilla on merkitystä eläketurvan kertymisessä. Tässä hankkeessa tarkastellaan perhevapaiden vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen työuran alkuvaiheessa olevilla henkilöillä vuosina 2005–2015. Ensiksi analysoidaan kuvailevasti vanhempainvapaista johtuvien työurakatkosten yleisyyttä ja pituutta miehillä ja naisilla sekä eri ammatti- ja koulutusryhmissä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti, kuinka vanhemmuus ja vanhempainvapaiden käyttö vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja palkkakehitykseen miehillä ja naisilla.

Toteutus: ETK:n ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva otos vuosina 1967–1987 syntyneistä kohorteista. Menetelmänä käytetään trajektorianalyysiä, joka soveltuu toisaalta aineiston ryhmittelyyn ja toisaalta ryhmien sisäisten ilmiöiden mallintamiseen.

Tekijät: Kati Kuitto, Janne Salonen, Jan Helmdag (University of Greifswald)

Aikataulu: 2016–2019