Eläkeläiset antavat taloudellista apua jälkikasvulleen – harva vastaanottaa sitä itse
Taloudellisen avun antaminen kertoo mahdollisuuksista ja haluista tukea perheenjäseniä taloudellisesti. Avun saaminen kuvaa tarvetta taloudelliselle tuelle tilanteessa, jossa omat tulot eivät riitä. Yhdessä nämä kertovat ylisukupolvisista suhteista.
Eläketurvakeskuksen uudessa tutkimuksessa selvitettiin 55–85-vuotiaiden vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulokokemuksia (ks. Palomäki ym. 2021). Tarkastelimme aihetta myös taloudellisen avun antamisen ja saamisen näkökulmasta. Kuinka paljon eläkeläiset auttavat lapsiaan ja lapsenlapsiaan, ja paljonko he itse saavat apua jälkikasvultaan?
Tulonsiirtoja liikkuu myös kotitalouksien välillä. Etenkin perheenjäsenten voidaan ajatella tukevan toisiaan. Tiedetään, että Pohjoismaissa lasten auttaminen taloudellisesti on tyypillistä, sen sijaan useiden sukupolvien asuminen yhdessä on harvinaista (Albertini & Kohli 2013). Taloudellisen tuen antamista iäkkäille vanhemmille on sen sijaan tutkittu vähemmän (ks. Hämäläinen & Tanskanen 2019).
Tutkimuksemme mukaan eläkeläisten taloudellinen tuki lapsille tai lapsenlapsille on tavanomaista. Kaikista kyselyyn vastanneista puolet (48 prosenttia) oli antanut taloudellista tukea kyselyyn vastaamista edeltäneen vuoden aikana. Loput eivät joko olleet antaneet tukea tai ilmoittivat, että asia ei koske heitä.
Tukea antaneet jakautuivat siten, että alle 250 euroa oli antanut 14 prosenttia eläkeläisistä, 250–1 000 euroa 18 prosenttia, ja 16 prosenttia oli antanut yli 1 000 euroa. Annettu taloudellinen tuki lapsille tai lapsenlapsille oli usein siis varsin merkittävää. Taloudellisen avun antamisen suuruutta ei ole aiemmin selvitetty samalla tarkkuustasolla.
Taloudellisen tuen antamisen yleisyyden suhteen erottuivat korkeampituloiset, omistusasujat ja muut kuin yksin asuvat. Huomioitavaa kuitenkin oli, että kaikissa väestöryhmissä taloudellista tukea antaneiden osuus oli merkittävä, myös pienempituloisilla.
Harva eläkeläinen saa taloudellista apua lapsiltaan
Tutkimuksemme mukaan vain hyvin harva saa taloudellista apua lapsiltaan. Eläkeläisistä 3,9 prosenttia oli saanut taloudellista apua. Suurin osa oli saanut lapsiltaan tukea alle 250 euroa (2,7 prosenttia kaikista vastaajista). Täten kokonaisuudessaan ja euromääräisesti suora taloudellinen tuki lapsilta tai lapsenlapsilta eläkeläisille on melko harvinaista.
Taloudellisen avun saamisen yleisyys oli suurempaa naisilla, yksin asuvilla, matalimpaan tuloryhmään kuuluvilla, vuokralla asuvilla ja huonoksi tai melko huonoksi terveytensä kokevilla.
Yhä useammalla eläkeläisellä on mahdollisuuksia taloudellisen tuen antamiseen
Kaiken kaikkiaan taloudellisen avun antaminen (lapsen)lapsille on eläkeikäisille huomattavasti tyypillisempää kuin sen saaminen. Toisaalta aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että lapset antavat useimmiten vanhemmilleen käytännön apua eikä niinkään taloudellista tukea (Hämäläinen & Tanskanen 2019; Palomäki ym. 2019).
Hyvinkin tyypillistä taloudellisen tuen antamista lapsille tai lapsenlapsille voi selittää monet tekijät. Tulokset ovat yhdenmukaisia ylisukupolvista vastavuoroisuutta kuvaavien teorioiden kanssa, joiden perusteella avun voi ennustaa kohdentuvan nimenomaan vanhemmilta nuoremmille sukulaisille (ks. Hämäläinen ym. 2021).
Tutkimuksemme osoittaa, että valtaosa eläkeläisistä tulee hyvin toimeen ja monella on mahdollisuuksia tukea taloudellisesti esimerkiksi (lapsen)lapsiaan. Vanhuuseläkeläisten keskimääräinen kokonaiseläke on noussut viime vuosikymmeninä. Tämän kehityksen myötä yhä useammalla eläkeläisellä on voinut olla mahdollisuuksia taloudellisen tuen antamiseen.
Toisaalta tulotaso oli aineistossamme voimakkaasti yhteydessä sekä tuen antamiseen että sen määrään: pienituloisimmilla antaminen on harvinaisempaa ja euromääräisesti vähäisempää.
Lähteet:
- Albertini Marco & Kohli Martin (2013). The Generational Contract in the Family: An Analysis of Transfer Regimes in Europe. European Sociological Review, Volume 29, Issue 4, August 2013.
- Hämäläinen Hans & Tanskanen Antti (2019). ‘Sandwich generation’: generational transfers towards adult children and elderly parents. Journal of Family Studies, Volume 27, 2021 – Issue 3.
- Hämäläinen Hans, Danielsbacka Mirkka, Hägglund Anna Erika, Rotkirch Anna ja Tanskanen Antti O. (2021). Sukupolvien suhteet. Ikääntyminen ja vuorovaikutuksen muutos suurten ikäluokkien ja aikuisten lasten elämänkulussa.Väestöliitto.
- Palomäki Liisa-Maria, Kuivalainen Susan & Liukko Jyri (2019). Kotitalouksien välinen apu osana eläkeläisten toimeentuloa – ketkä apua antavat ja ketkä sitä saavat? Teoksessa Ahonen Kati, Kuivalainen Susan, Liukko Jyri, Nivalainen Satu, Palomäki Liisa-Maria & Polvinen Anu (toim.) Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. s. 159-183.
- Palomäki Liisa-Maria, Ahonen Kati, Ilmakunnas Ilari, Kuivalainen Susan & Polvinen Anu (2021). Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2020 ja muutos vuodesta 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 05/2021.
Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Ilari Ilmakunnaksen ja Liisa-Maria Palomäen kirjoituksia voit lukea heidän omista blogeistaan. Ilari Ilmakunnaksen Etk.fi-blogi | Liisa-Maria Palomäen Etk.fi-blogi
