Blogilistaus
5.10.2023 Ismo Risku

Ajattelemme yleensä, että me kaikki Suomessa työskentelevät olemme automaattisesti saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä. ETK:n tuoreimmassa eläkebarometrissa kolme neljästä vastaajasta piti tätä hyvänä tai melko hyvänä asiana. Mutta kuinka samassa eläkejärjestelmässä me oikeastaan olemme?

Menneisyydessä työeläkkeiden määräytymissäännöt olivat huomattavan erilaiset eri aloilla työskenteleville. Julkisen puolen työntekijöillä oli anteliaammat etuussäännöt kuin yksityisen puolen työntekijöillä, ja yksityiselläkin puolella toimiala vaikutti eläkkeen määräytymiseen. Loppupalkkaperiaatteen takia pitkät työsuhteet kerryttivät eläkettä aivan eri tavoin kuin lyhyet työsuhteet, mistä kirjoitin elokuussa. 

Eläkesäännöksiä alettiin yhtenäistämään 1990-luvulla. Vuodesta 2005 lähtien kaikkien työeläke on määräytynyt vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta samojen sääntöjen perusteella. Työeläke lasketaan samoilla säännöillä kaupan kassalle, suuryhtiön toimitusjohtajalle ja valtion virkamiehelle. Lisäksi eläkkeen kertymisen perusteena ovat vuosiansiot riippumatta työsuhteen pituudesta tai muista vastaavista seikoista. 

Säännösten yhtenäistäminen on arvokas saavutus. Nykyisin työeläkkeen määräytyminen on verraten helppo ymmärtää ja eläkkeet määräytyvät oleellisesti mennyttä maailmaa tasapuolisemmin. Tästä kehityksestä on syytä olla tyytyväinen. 

Sama, mutta eri 

Mutta määräytyykö työeläke kuitenkaan kaikille samoilla säännöillä? Olematta Suomen työeläkkeiden asiantuntija Herakleitos (535–475 eaa.) sanoisi empimättä, että näin ei ole. Hänen mukaansa kukaan ei voi astua kahdesti samaan virtaan. Toisella kerralla virta ja astuja eivät ole samoja kuin ensimmäisellä kerralla.  

Kuva: Wes Hicks / Unsplash 

Vantaanjoessa kahlaavalle virran muuttuminen saattaa olla toissijaista. Eläketurvaa arvioitaessa järjestelmän muuttuminen ajassa ei ole kuitenkaan filosofinen saivartelua. Se on merkittävä asia. Eläkkeen kertyminen alkaa työuran alussa ja sitä maksetaan elämän loppuun asti, mahdollisesti pidempäänkin perhe-eläkkeen muodossa. Samassa eläkejärjestelmässä oleminen edellyttäisi muuttumattomia sääntöjä vuosikymmenistä toiseen.  

Kuvauksen eläkesääntöjen yhtenäistämisestä 1990-luvulta lähtien voi siis aivan pätevästi lukea myös kuvauksena sääntöjen eriyttämisestä. Lopputuloksena eläkejärjestelmä on varsin erilainen 1940 syntyneille kuin 1970 syntyneille. Sama pätee 1970 syntyneiden ja 2000 syntyneiden vertailuun. Nuorimmat sukupolvet kohtaavat muutoksia, joita voimme vain aavistella. Valitettavasti väestökehitys menee suuntaan, joka ei lupaa hyvää eläketurvalle, saati muille julkisille tulonsiirroille tai palveluille 

Ajatus, että olisimme kaikki saman järjestelmän piirissä, on yksinkertaisesti epärealistinen. Pahimmillaan se saa meidät kuvittelemaan, että eläkelupaus olisi oleellisesti sama nykyisille nuorille ja ikääntyneille.  

Samansuuntainen näköharha liittyy maksutasoihin, mistä kirjoitin syyskuussa. Vaikka odotettavissa olevat maksutasot vuosille 2024 ja 2044 olisivat samat, niiden kustannus ei olisi lainkaan sama. Tulevaan maksutasoon sisältyy epävarmuutta, joka nostaa sen kustannusta. 

Eläkesääntöjä ei tietenkään voida kiinnittää pysyvästi. Jokseenkin varmasti nuoret ja vanhat työntekijät eivät vain voi olla samanlaisten sääntöjen piirissä. Ja vaikka säännöt pysyisivätkin samoina, ne lähes varmasti tarkoittaisivat varsin eri asiaa eri sukupolviin kuuluville. Mielestäni tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhumme eläketurvasta. Varsinkin, kun puhumme eläketurvasta nuorille.   

Lisätietoa: 

Kommentit (1)

  1. Kirjoituksessa viitattiin lakisääteisen minimityöeläkejärjestelmän ajallisiin muutoksiin. Kaikki eivät ole saman eläkejärjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä siitäkään näkökulmasta, että lakisääteinen minimityöeläke on vain yksi palanen eläkkeiden kokonaisuudessa. Sen lisäksi on olemassa monenlaisia yksityisiä työeläkkeen lisäeläkkeitä ja Kelankin takuueläkettä ja kansaneläkettä sekä yhä useammalla myös ulkomailta kertyneitä eläkekertymiä, jotka ovat osa ihmisten kokonaiseläkettä.

    Kaupan kassan ja suuryrityksen toimitusjohtajan eläkejärjestelmät eroavat aika usein toisistaan. Ensin mainitulla eläke saattaa muodostua pelkästä lakisääteisestä minimityöeläkkeestä. Jälkimmäisellä taas olisi harvinaisempaa, että eläke koostuisi vain siitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.