Blogilistaus

Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.

Eläkkeelle jäämisen kaava on muuttunut viime vuosina. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena vanhuuseläkkeen alaikäraja on noussut kolmella kuukaudella ikäluokkaa kohden vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Tästä johtuen vuodesta 2018 alkaen on ollut vuosittain kolmen kuukauden ajanjakso, jolloin kukaan ei saavuta vanhuuseläkkeen alaikärajaa.

Tämä on tarkoittanut sitä, että jokaisena vuonna on kolmen kuukauden ajanjakso, jolloin vanhuuseläkkeelle jäädään aiempaa harvemmin. Kaava sille, mihin aikaan vuodesta siirrytään eläkkeelle, on muovautunut muutoksen myötä.

Vuosi 2022 oli varsinainen poikkeus kaavassa

Vuosi 2022 osoittautui kuitenkin varsin poikkeukselliseksi. Kuviossa on havainnollistettu vanhuuseläkkeelle (työeläke) jääneiden määrä kalenterikuukausittain 2015–2017 sekä 2022. Keskiarvo vuosilta 2015–2017 osoittaa, että tavallisimmin vanhuuseläkkeelle on jääty tammikuussa tai elo-syyskuussa. Toisin sanoen on ollut kaksi eläkkeelle siirtymishuippua noin puolen vuoden päässä toisistaan.

Vanhuuseläkkeelle (työeläke) siirtyneiden määrä kalenterikuukausittain, keskiarvo 2015–2017 ja 2022. Vuosina 2015–2017 tammikuussa jäi eläkkeelle keskimäärin reilut 6 000 henkilöä ja joulukuussa noin 3600 henkilöä. Vuonna 2022 puolestaan tammikuussa jäi vanhuuseläkkeelle noin 2 800 henkilöä ja joulukuussa noin 9 300 henkilöä.

Vuosi 2022 erosi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrässä vuoden 2017 eläkeuudistusta edeltävästä ajasta sekä tammikuun että erityisesti joulukuun osalta. Tammikuussa vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli tavallista selkeästi vähemmän ja toisaalta joulukuussa huomattavan paljon. Joulukuussa uusia vanhuuseläkkeelle (työeläke) siirtyneitä oli yli 9 000 henkilöä, kun vuosien 2015–2017 keskiarvo oli noin 3 600 henkilöä.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kaava oli poikkeuksellinen etenkin kahdesta syystä. Tammikuussa 2022 kenellekään ei tullut mahdolliseksi jäädä eläkkeelle vanhuuseläkkeen alaikärajalla. Joulukuussa 1957 syntyneet pystyivät jäämään vanhuuseläkkeelle lokakuussa 2021, mutta tammikuussa 1958 syntyneet vasta helmikuussa 2022. Vuonna 1957 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta, kun 1958 syntyneillä se oli 64 vuotta.

Loppuvuoden 2022 tavallista huomattavasti suurempaan eläköityneiden määrään vaikuttaa työeläkkeisiin vuoden 2023 alussa tehty indeksikorotus. Nopean yleisen hintatason nousun vuoksi työeläkeindeksi korotti eläkkeitä 6,8 prosentilla. Jotta indeksikorotuksesta hyötyi, tuli henkilön olla eläkkeellä ennen vuotta 2023.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kaava kuvaa erilaisia syitä jäädä eläkkeelle

Havainnot vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajoituksesta kertovat mielenkiintoisesti myös vanhuuseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Työskentelyn lopettaminen vuoden tai kesän lopussa voi olla monelle henkilölle luontainen ajankohta: esimerkiksi kertyneet vuosilomat saatetaan pitää ennen eläkkeelle siirtymistä.

Toisaalta kuvio havainnollistaa myös taloudellisten kannustimien merkitystä. Vuoden 2023 poikkeuksellisen suuri indeksikorotus on selvästi kasvattanut eläkkeelle siirtymistä. Myös tammikuun perinteinen suosio vanhuuseläkkeelle siirtymiskuukautena on voinut osin selittyä taloudellisilla kannustimilla: tyypillisesti se on ollut hieman taloudellisesti kannattavampaa kuin joulukuussa vanhuuseläkkeelle siirtyminen.

Hinta- ja ansiotason kehitys tulee osaltaan määrittämään sitä, miltä ensi vuodenvaihde näyttää eläkkeelle siirtymisen suhteen.

Lisää aiheesta:

Tutkimuksia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen (Julkari)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.