Blogilistaus

Eläkeläisnaiset ovat tyytymättömämpiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa silloin, kun puolisoiden välillä on tuloeroja – erityisesti kun naiset ovat suurempituloisia kuin miehet. Kotitalouden sisäisten tuloerojen merkityksestä tiedetään Suomessa toistaiseksi vähän. Kansainväliset tutkimukset kertovat niiden vaikuttavan laaja-alaisesti taloudelliseen hyvinvointiin.

Eläketurvakeskuksen Eläkeläisten toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimuksessa vuonna 2020 kysyttiin puolison kanssa asuvilta kysymyksiä kotitalouden raha-asioiden hoitamisesta. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan ensi kertaa vastauksia, joita parisuhteessa eläviltä on näihin kysymyksiin saatu. Mielenkiinnon kohteena on, miten puolisoiden väliset tuloerot heijastuvat siihen, kuinka tyytyväisiä miehet ja naiset ovat raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa.

Naiset ja miehet keskimäärin yhtä tyytyväisiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon

Suurin osa naisista kertoo, että heidän tulonsa ovat jonkin verran tai selvästi puolison tuloja pienemmät. Osa arvioi tulonsa suunnilleen samansuuruisiksi tai jonkin verran tai selvästi puolison tuloja suuremmiksi. Miehillä arviot ovat päinvastaisia, suurin osa kertoo tulojensa olevan puolison tuloja jonkin verran tai selvästi suurempia.

Parisuhteessa elävien eläkeläisten arviot puolisoiden välisistä tuloeroista -graafin tiedot Excel-taulukkona

Kyselyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan tyytyväisyyttään raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa asteikolla 0 (äärimmäisen tyytymätön) – 10 (äärimmäisen tyytyväinen). Sekä miehet että naiset ovat hyvinkin tyytyväisiä raha-asioita koskevaan päätöksentekoon, molemmissa ryhmissä tälle annettiin keskiarvoksi 8,5.

Tyytymättömyys päätöksentekoon on yleisintä naisilla, jotka ovat suurempituloisia kuin puolisonsa

Kun tyytyväisyys päätöksentekoon on luokiteltu matalaan (0–5), keskimääräiseen (6–8) ja korkeaan (9–10) tasoon, osoittautuu naisten tyytyväisyys raha-asioita koskevaan päätöksentekoon korkeimmaksi silloin, kun heidän tulonsa ovat suunnilleen samansuuruiset kuin puolisoillansa. Tyytymättömyys päätöksentekoon on yleisintä naisilla, jotka ovat puolisoitansa suurempituloisia.

Miesten tyytyväisyys päätöksentekoon ei liity yhtä selkeästi tuloeroihin, vaikka tulokset antavat osviittaa siitä, että miehillä suurempi tyytymättömyys päätöksentekoon liittyy puolison kanssa samansuuruisiin tai näitä pienempiin tuloihin.

Tyytyväisyys raha-asioita koskevaan päätöksentekoon parisuhteessa sukupuolen ja puolisoiden välisten tuloerojen mukaan -graafin tiedot Excel-taulukkona

Kokonaisuudessaan tulokset kertovat, että sukupuoli ja puolisoiden väliset tuloerot ovat taloudellisen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Niihin olisikin syytä kiinnittää tutkimuksissa aiempaa enemmän huomiota myös Suomessa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa (esim. Bonke, Mysíková) näitä aihepiirejä on tarkasteltu kattavammin. Näissä tutkimuksissa on osoitettu taloudellisen hyvinvoinnin riippuvan kotitalouden sisäisistä taloudellisista suhteista. Väestö ikääntyy, ja puolisoiden kanssa eletään mahdollisesti entistä pidempään. Eläkeläisten taloudellisen hyvinvoinnin dynamiikkaa olisi hyvä avata myös tästä näkökulmasta.

Kirjoitus perustuu aineistoon:

  • Eläketurvakeskus Eläkeläisten toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi (2020) – kyselytutkimus, naimisissa tai avoliitossa elävät 55–85-vuotiaat työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä saavat vastaajat, n=1 109.
  • Bonke, J (2008) Income distribution and financial satisfaction between spouses in Europe. Journal of Socio-Economics 37(6):2291–2303
  • Mysíková, M (2016) Within-couple Financial Satisfaction in the Czech Republic: A Test of Income Pooling Hypothesis. Ekonomický časopis, 64, 2016, č. 4, s. 301 – 316

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.