Suomessa eläkkeelle siirtymistä mitataan vuosittain eläkkeellesiirtymisiän odotteella. Kattavaa kansainvälistä vertailutietoa, joka olisi täysin verrannollinen Suomen laskemaan eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen ei ole. Pohjoismaisessa yhteistyössä kyseistä vertailutietoa on viimeksi julkaistu vuonna 2022.

Kansainvälisissä vertailuissa eläkkeellesiirtymisiän mittarina on perinteisesti käytetty työmarkkinoilta poistumisikää eli työnteon lopettamisikää, lyhyemmin työnjättöikää. Nykyään tätä tietoa tuottaa OECD.

Eläkkeellesiirtymisikä ja työnjättöikä ovat kuitenkin eri asioita, vaikka ne kansainvälisissä vertailuissa joskus rinnastetaankin samoiksi. Esimerkiksi työstä voi jäädä pois ilman, että siirtyy eläkkeelle ja toisaalta eläkettä voi saada ja jatkaa edelleen työssä.

Eurostat on lopettanut työnjättöiän mittaamisen ja siirtynyt mittaamaan työuran pituutta Duration of Working Life -indikaattoreilla, jotka antavat työvoimaan kuulumisajan ja työllisenä oloajan odotteen.

Työllisyysasteet ikäryhmittäin ovat merkittäviä talous- ja työllisyyspolitiikan indikaattoreita ja niitä käytetään yleisesti myös (EU:n) eläkepolitiikan indikaattoreina, vaikka ne eivät suoraan mittaa eläkkeellesiirtymisikää. Eurostat ja OECD tuottavat kyseistä tilastovertailua eri maiden välillä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

• Eläkkeellesiirtymisiän odote Suomessa
• Ruotsissa korkein eläkkeellesiirtymisikä – Suomi kirinyt kärkikastiin

Aiheesta muualla:

• Expected effective retirement age and exit age in the Nordic countries and Estonia 2022 (Julkari)
• Työuran pituus (Eurostat)
• OECD:n efektiivinen eläkkeellesiirtymisikä, työmarkkinoilta poistumisikä (OECD)

55–64-vuotiaiden työllisyysasteet Euroopassa

Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Alla olevissa kuvaajissa on esitetty erikseen 55–64-vuotiaiden työllisten naisten ja miesten prosenttiosuudet samanikäisestä väestöstä eri Euroopan maissa sekä EU 28 -maiden keskiarvo. Kuvaajien lähteenä on käytetty Eurostatin tilastotietokantaa, johon työllisyysasteet on kerätty eri maiden työvoimatutkimuksista.

Suomalaisnaisten työssäkäynti on yleisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Myös 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste (63,4 %) vuonna 2017 on muiden pohjoismaiden tavoin Suomessa huomattavasti EU28 -maiden keskiarvoa (50,8 %) korkeampi. Lisäksi ikääntyneiden naisten työllisyysaste on Suomessa miehiä parempi, mikä on poikkeuksellista koko Euroopassa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutos 55–64-vuotiaiden naisten työssäkäynnissä on ollut miehiä ripeämpää useissa Euroopan maissa, sillä paikoitellen vain hieman yli kolmannes tämän ikäisistä naisista kävi ansiotyössä vuonna 2008. Naisten työllisyysasteen muutos EU28 -maissa oli keskimäärin 14,1 prosenttiyksikköä ja Suomessa 7,6 prosenttiyksikköä kyseisellä aikavälillä.

Samanikäisten miesten työllisyysaste oli sen sijaan Suomessa pari prosenttiyksikköä matalampi kuin EU28-maissa keskimäärin (61,7 %) vuonna 2017. Aikavälillä 2008–2017 ikääntyneiden miesten työllisyysaste nousi Suomessa 4,6 prosenttiyksikköä, kun vastaava muutos muualla Euroopassa oli keskimäärin 8,9 prosenttiyksikköä.

Eniten 55–64-vuotiaiden työllisyys parani Saksassa ja Italiassa, sekä heikentyi Kreikassa. Pohjoismaissa ikääntyneillä on korkeimmat työllisyysasteet Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa.

Aiheesta muualla:

• Eurostatin tilastotietokanta: Työllisyysasteet sukupuolen, iän ja kansallisuuden mukaan (Eurostat)