Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Eläkeiän nosto lykkää eläkkeelle siirtymistä

Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,5 vuotta. Nousua oli 0,2 vuotta edellisestä vuodesta. 50-vuotiaan odote nousi 0,3 vuodella (63,4 vuotta). Erityisesti 50-vuotiaan odotteen nousun taustalla oli vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen. Ikäraja nousi nyt toisen kerran kolmella kuukaudella. Muutoksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään on vastannut likimain ennakoitua.

Ikärajamuutos on myös vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää. Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi 65 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeen sai yli 44 000. Siirtyneiden määrä supistui edellisvuodesta 4 000 henkilöllä. Lasku kohdistui pääosin 62- ja 63-vuotiaiden vanhuuseläkkeelle siirtymiseen.

Vuonna 2019 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,8 vuotta ja naisten 61,1 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta nyt ero on kasvanut: muutamassa vuodessa se on revennyt 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi. Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja näin heillä on hieman alhaisempi eläkkeellesiirtymisikä kuin miehillä. Muuten miesten ja naisten eläkkeelle siirtyminen on samanlaista. Yksityisen ja julkisen sektorin välillä eläkkeellesiirtymisiässä ei ole merkittävää eroa.

Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille

 Vuosi 25-vuotiaalle  50-vuotiaalle
2010 60,4 62,3
2011 60,5 62,4
2012 60,9 62,7
2013 60,9 62,7
2014 61,2 62,8
2015 61,1 62,8
2016 61,1 62,8
2017 61,2 62,8
2018 61,3 63,1
2019 61,5 63,4

Tilaston taulukot ja kuviot: 

Lue lisää:

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen kehitys

Eläkkeellesiirtymisiän ripeä nousu 2010-luvun alkuvuosiin saakka on ollut seurausta ennen kaikkea eläkevaihtoehtojen karsimisesta. Sekä työttömyyseläke että yksilöllinen varhaiseläke on lakkautettu. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen jälkeen eläkkeelle siirtyminen on työttömyystilanteessa mahdollista vasta myöhemmässä iässä, eikä 60-vuotiaiden ikäluokassa ole enää poikkeuksellisen suurta eläkkeelle siirtyvien joukkoa. Vanhuuseläkkeestä on tullut pääasiallinen reitti eläkkeelle, ja nyt eläkkeelle siirrytään yleisimmin 63 vuoden iässä.

Myös useat 2000-luvulla toteutetut eri eläkelajeihin kohdistuneet ikärajamuutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellesiirtymisikään. Joustava vanhuuseläkeikä on sallinut vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle siirtymisen aiempaa nuorempana, mutta toisaalta se on mahdollistanut työssä jatkamisen aiempaa pitempään.

Vuoden 2005 uudistuksessa varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousi 62 vuoteen, eli vanhuuseläkkeen saattoi varhentaa korkeintaan vuodella. Vuoden 2014 jälkeen varhennettua vanhuuseläkettä ei ole myönnetty enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille.

Osa-aikaeläkkeiden myöntäminen päättyi vuonna 2016, jolloin sen saaminen edellytti 61 vuoden ikää. Vuonna 1953 tai sitä ennen syntyneillä ikäraja oli 58 vuotta.

Myös maatalouden erityiseläkkeitä on karsittu. Kun vuosituhannen vaihteessa maatalouden erityiseläkkeelle jäi 1 500 henkilöä vuodessa, vuonna 2019 heitä oli enää 200. Erityisjärjestelyistä viimeisenä on päättynyt luopumistuki, joita nykyisten sääntöjen perusteella ei enää myönnetä.

Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta eläkkeellesiirtymisiän nousu näytti pysähtyneen, mutta uudistuksen jälkeen tilanne on muuttunut. Nyt erityisesti vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen tukee eläkkeelle siirtymisen myöhentymistä. Sekä 25- että 50-vuotiaan odote ovat nousseet yli kahdella vuodella vuoden 2005 eläkeuudistusta edeltävästä tasosta, ja nousun voidaan odottaa jatkuvan edelleen.

Näkökohtia tulevasta kehityksestä

Vuoden 2017 uudistuksen myötä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain kolmen kuukauden portain niin, että vuonna 1955 syntyneiden alin eläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta ja vuonna 1962 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta. Viime vuonna ikäraja nousi 63 vuoteen 6 kuukauteen. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen kääntyminen nousuun on osoittanut lakimuutoksen vaikuttavan selvästi eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen.

Tulevina vuosina eläkkeellesiirtymisiän kehitykseen vaikuttaa vanhuuseläkeiän alarajan nousun ohella työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitys. Suomalaisten kohenevan terveydentilan pitäisi vähentää työkyvyttömyyttä ja siten nostaa eläkkeellesiirtymisikää. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin nousuun, joka vielä voimistui vuonna 2019. On luonnollista, että eläkeiän nostaminen on lisännyt ja tulee lisäämään uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää lähellä vanhuuseläkeikää. Sen sijaan erityisen huolestuttavaa on alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän lisääntyminen.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa muutettiin myös eläkkeen määräytymisperusteita yhdistämällä karttumissääntöjä ja lykkäyskorotustekniikkaa uudella tavalla. Tämä vaikuttaa erityisesti vanhuuseläkeikään ehtineiden työnteon kannusteisiin. Kun tietoisuus lykkäyskorotuksen vaikutuksesta lisääntyy, se saattaa kannustaa suomalaisia jatkamaan työssä entistä pitempään.

Odotteeseen vaikuttavat myös julkisen sektorin poikkeavat eläkeiät. Yhtäältä lakisääteistä vanhuuseläkeikää alempiin eläkeikiin oikeutettujen määrä laskee, toisaalta monen henkilökohtainen eläkeikä on yli nykyisen vanhuuseläkkeen alaikärajan 63 vuotta. Tämä on seurausta julkisen sektorin uusien ja vanhojen eläkelakien yhteensovittamisesta.

Vuoden 2017 alusta otettiin käyttöön uusi eläkemuoto, osittainen varhennettu vanhuuseläke, jonka voi ottaa 61 vuoden iästä alkaen ilman yläikärajaa (vuonna 1964 syntyneillä alaikäraja nousee 62 vuoteen). Eläkkeen määrä on 25 % tai 50 % eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneesta vanhuuseläkkeestä.

Uusi eläke on ollut suosittu. Viime vuonna sen valitsi yli 12 000 henkilöä. Osittainen vanhuuseläke ei kuitenkaan vaikuta eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen, koska sen valinneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi. Jos eläkelajin valinneet tulkittaisiin eläkkeelle siirtyneiksi, eläkkeellesiirtymisiän odote olisi ollut viime vuonna 0,2 vuotta toteutunutta alhaisempi.

Eläkkeellesiirtymisiän nousu on merkittävästi riippuvainen talous- ja työllisyyskehityksestä. Viime vuosina ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt suotuisasti: 2010-luvulla on tehty vuosittain uusia ennätyksiä. Myös vuoden 2019 työllisyysasteet 55–64-vuotiaiden osalta antavat aihetta odottaa hyvää kehitystä eläkkeellesiirtymisiässä. Tosin 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on historiallisen korkea (79,1 %) eikä se noussut enää viime vuonna edellisvuodesta.

Myös työelämän laatukysymykset ja henkilökohtaiset valinnat vaikuttavat eläkkeellesiirtymisikään: jatkavatko ihmiset työntekoa vanhuuseläkeiän alarajan täyttämisen jälkeen, ja miten tähän suhtautuvat työnantajat. Hyvä taloustilanne lisää työvoiman kysyntää ja tarjoaa siten paremmat mahdollisuudet työssä jatkamiseen myös vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen. Se vaikuttaa varmasti sekä työntekijöiden että työnantajien asenteisiinkin.

Lisätietoa tilastopalvelusta:

Kuvaus

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeellesiirtymisika/
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.

Tietosisältö

Eläkkeellesiirtymisikää kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä.

Käytetyt luokitukset

Työskentelysektori, sukupuoli, ikä, eläkelaji

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tilaston tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistuspäivämäärä ilmoitetaan julkistamiskalenterissa

Aikasarja

Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 1996. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, eläkkeelle siirtyminen, eläkkeellesiirtymisikä

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.

50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään.

Keskiarvo

Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.

Mediaani

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, ts. puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.

Työeläkkeelle siirtynyt

Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke alkoi tilastovuoden aikana tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) ainakaan kahteen vuoteen.

Eläkelajikohtaisissa luvuissa edellytetään, että henkilö ei ole saanut ko. lajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden kohdalla tutkitaan, että henkilö ei ole saanut mitään omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) kahteen vuoteen.

Vuonna 2017 käyttöön otettua osittaista varhennettua vanhuuseläkettä käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, jotka ovat ottaneet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Perhe-eläkkeet eivät ole mukana eläkkeelle siirtymistä koskevassa tarkastelussa.

Sektorikohtaisesti tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta, eli eläkkeelle siirtymistä pääteltäessä tutkitaan vain kyseisen sektorin eläkkeitä. Koko työeläkejärjestelmän kohdalla edellytetään, että henkilöllä ei ole ollut eläkettä kummaltakaan sektorilta kahteen vuoteen.

Työeläkevakuutettu

Työeläkevakuutetuilla tarkoitetaan tässä tilastossa eläketurvan piiriin kuuluvia henkilöitä, jotka eivät saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä (pois lukien osa-aikaeläke ja osittainen vanhuuseläke). Tarkasteluvuoden työeläkevakuutettu väestö lasketaan edellisen vuoden lopun työeläkevakuutetuista.

Työeläkejärjestelmä koostuu yksityisestä ja julkisesta sektorista. Työeläkevakuutetuista noin kolme neljästä työskentelee yksityisellä sektorilla ja joka kolmas julkisella sektorilla. Vuoden aikana molemmilla sektoreilla työskenteleviä on alle 10 prosenttia kaikista vakuutetuista.

Yksityiseen sektoriin kuuluvat:

  • Työntekijän eläkelaki TyEL
  • Merimieseläkelaki MEL
  • Yrittäjän eläkelaki YEL
  • Maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL
  • Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta LUTUL.

Julkiseen sektoriin kuuluvat:

  • Julkisen alan eläkelaki JuEL sekä
  • Suomen Pankin toimihenkilöitä,
  • Ahvenanmaan maakunnan hallitusta ja
  • Kansanedustajia ja valtioneuvostoa koskevat eläkesäädökset.

1.1.2017 voimaan tullut julkisen alan eläkelaki JuEL yhdisti aiemmin voimassa olleet julkisen sektorin eläkelait KuEL, VaEL ja KiEL sekä Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa koskevan erillislain.

Laatuseloste

Laatuseloste: Eläkkeellesiirtymisikä 2019

Eläkkeellesiirtymisikä-tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Tilaston tuottamisen kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.

Ilmiötä kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä. Käytetyt tunnusluvut kuvaavat eläkkeellesiirtymisikää eri tavoin, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Tunnusluku reagoi ainoastaan eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Väestön ikärakenne ja muut väestölliset ilmiöt eivät vaikuta eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen.

Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaille. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.

Tilastossa käytetyistä kolmesta tunnusluvusta odote mittaa parhaiten ajassa tapahtuvaa muutosta eläkkeellesiirtymisiässä.

Keskiarvo

Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.

Eläkkeellesiirtymisikää koskevissa kansainvälisissä vertailuissa tunnuslukuna käytetään yleisimmin keskiarvoa.

Mediaani

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, eli puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.

Mediaani sopii kuvaamaan tyypillistä eläkkeellesiirtymisikää ilmiön vahvasti vinossa jakaumassa.

Työeläkkeelle siirtynyt

Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke on alkanut tilastovuoden aikana, tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä tai osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kasitteet-ja-maaritelmat.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.

Eläketurvakeskus vastaa työeläkejärjestelmän keskusrekisterien sisällöstä, ja hoitaa ja kehittää niihin liittyvää toimintaa. ETK:n rekisterinpitotehtävistä on säädetty Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa (ETKL).

Rekisteritietojen perusteella päätellään eläkkeelle siirtyneiden, työeläkevakuutettujen ja kuolleiden määrät ikäluokittain. Käytetyt aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Merkittävistä virheistä laaditaan erillinen tiedote.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistamisajankohta on esitetty ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien, ja sen aikasarja on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 1996 asti. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983 saakka.

Tilaston luvut ovat yhteneväisiä Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut -tilastojen (SVT) kanssa.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Lue lisää:

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain tilaston kotisivulla sekä ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa https://tilastot.etk.fi.

Tilaston kuvaus on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kuvaus.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Menetelmäseloste

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen määritelmä ja laskutapa

Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille vakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Eläkkeellesiirtymisiän odote saadaan siten, että ensin lasketaan vakuutettujen kuolevuus ja eläkealkavuus jokaiselle ikäluokalle tarkasteluvuoden aikana. Näitä osuuksia käyttäen voidaan laskea, kuinka moni valitun kokoisesta ja ikäisestä vakuutettujen joukosta (vaikkapa 100 000 25-vuotiaasta) siirtyisi vuoden kuluessa eläkkeelle.

Vuotta vanhempana jäljellä olevien vakuutettujen määrä saadaan vähentämällä alkuperäisestä määrästä eläkkeelle siirtyneet ja kuolevuuden avulla laskettu kuolleiden määrä. Jatkamalla näin vuosi kerrallaan vanhuuseläkeikään saakka saadaan laskennalliset eläkkeelle siirtyvien lukumäärät kaikille ikäluokille. Näistä laskennallisista eläkkeelle siirtymisistä laskettu keski-ikä on eläkkeellesiirtymisiän odote.

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskentakaava:

Vuoden 2004 loppuun asti yleinen eläkeikä oli Suomessa 65 vuotta. Tämän vuoksi kaavan pääteikä oli vuonna 2004 ja sitä aiemmin 65 vuotta. Vuoden 2005 alusta yleinen eläkeikäraja muuttui siten, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti ikävälillä 63–68 vuotta. Tästä syystä odotteen laskentakaavan yläikäraja nostettiin 70 ikävuoteen vuodesta 2005 lähtien. Pääteikärajan nostamisen 65 vuodesta 70 vuoteen on arvioitu nostaneen odotetta runsaalla 0,1 vuodella.

Odotteelle asetetut vaatimukset

  • Tunnusluku reagoi oikein eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Se laskee, jos eläkkeiden alkavuus nousee jossakin vanhuuseläkeikää nuoremmassa ikäluokassa ja nousee, jos eläkkeiden alkavuus laskee.
  • Tunnusluku reagoi vain eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Siihen eivät saa vaikuttaa väestölliset ilmiöt kuten väestön ikärakenne.
  • Tunnusluku reagoi välittömästi eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin, koska laskelmat perustuvat alkaneisiin eläkkeisiin. Jos laskelmat tehtäisiin eläkkeellä olevien pohjalta, muutokset näkyisivät tuloksissa hitaasti.
  • Tunnusluvun laskemisessa tarvittava tilastomateriaali on saatavilla. Eläketurvakeskuksessa ylläpidetään keskitettyä rekisteriä kaikista työeläkkeistä ja työeläkevakuutetuista, mikä mahdollistaa alkavuusperusteisen tarkastelun.

Eläkkeellesiirtymisiän odote täyttää hyvin edellä esitetyt neljä perusvaatimusta.

Lisävaatimukseksi voitaisiin vielä asettaa esim. kansainvälinen vertailtavuus. Vertailukelpoisen aineiston saaminen saattaa kuitenkin olla ongelmallista, vaikka Pohjoismaiden osalta tässä onkin onnistuttu.

Odotetta ei myöskään ole mielekästä laskea kovin pienelle perusjoukolle, koska alkaneiden eläkkeiden määrän tulee kuvata eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä perusjoukon kussakin ikäluokassa. Tämä vaatimus asettaa peruspopulaation jo niin suureksi, että esimerkiksi yksittäisen yrityksen henkilöstöstä odotteen laskeminen ei ole mielekästä.

Taustaa: eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistavoite

Eläkemaksujen nousupainetta on pyritty hillitsemään 1990-luvulta lähtien. Keskeisiksi keinoiksi ovat nousseet työurien pidentäminen ja eläkkeellesiirtymisiän nostaminen. Työurien muuttumista seurataan esisijaisesti ikääntyneiden työllisyysasteilla ja eläkkeellesiirtymisikää eläkkeellesiirtymisiän odotteella, joka on kehitetty Eläketurvakeskuksessa.

  • Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2–3 vuodella. Saavuttamisen ajankohtaa ei määritelty tarkasti.
  • Keväällä 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat tarkemman nousutavoitteen: vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tasaisella vauhdilla odotteen olisi pitänyt nousta vuosittain lähes 0,2 vuodella.
  • Vuoden 2011 hallitusohjelmassa toistettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousulle asetettu tavoite. Myös rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 vahvistettiin odotteen nousutavoite, vähintään 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellytti tuolloin runsaan 0,1 vuoden vuosinousua.
  • Vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa todetaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoitteeksi 62,4 vuotta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt tasaisella vauhdilla 0,15 vuoden nousua vuosittain.

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: JARI KANNISTO