Blogilistaus
22.9.2023 Vidlund Mika

Osittainen varhennettu vanhuuseläke, OVE, on osoittautunut suosituksi eläkelajiksi Suomessa. Sen suosio kasvoi erityisesti vuonna 2022 ja näyttää edelleen jatkuvan. Väestöön suhteutettuna OVE:n ottaneita on meillä enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

OVE on tuonut uudenlaista joustoa vanhuuseläkeikää lähestyville ja se mahdollistaa eläkkeen nostamisen jo työuran aikana. Suomessa OVE tarjoaa mahdollisuuden nostaa osan, joko 25 tai 50 prosenttia, karttuneesta eläkkeestä aikaisintaan 61 vuoden iässä.

Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on ollut valittavissa Norjassa vuodesta 2011 ja Ruotsissa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Molemmissa maissa eläkkeen osittamisessa on Suomen malliin verrattuna tarjolla useampia vaihtoehtoja. Halutessaan voi ottaa myös koko kertyneen eläkkeen varhennettuna, joka on selkeästi osaeläkettä suositumpi vaihtoehto.

Suomessa OVE:n suosiolla rakettimainen nousu

Suomessa OVE:n alaikärajan saavuttaneesta ikäluokasta peräti joka viides tarttui eläkkeeseen vuonna 2022. Aiemmin näin on toiminut joka kymmenes. Miehet tarttuvat eläkkeeseen naisia hanakammin. OVE:n suosio kasvoi selkeästi myös vanhemmissa ikäryhmissä.

Yksi laukaisevista tekijöistä OVE:n äkilliselle suosiolle oli työeläkkeen poikkeuksellisen korkea indeksikorotus. Tämä tarkoitti vuonna 2022 eläkkeen ottavalle suurempaa indeksikorotusta kuin eläkkeen vuoden 2023 alussa ottavalle. OVE:n valinneiden määrä ennen alinta vanhuuseläkeikää liki kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja nousi Suomessa korkeammaksi kuin väestöltään samansuuruisessa Norjassa.

Norjassa varhaiseläkkeen suosio laskussa

Norjassa eläkeiän alarajan laskeminen 67 vuodesta 62:een vuonna 2011 innosti erityisesti miehiä hakemaan kertynyttä vanhuuseläkettään: eläkkeen otti ennätykselliset 36 000 norjalaista. Näistä miesten osuus ylitti 80 prosenttia.

Eläkelajin räjähtävää suosiota selitti osaltaan se, että viisi ikäluokkaa sai samanaikaisesti oikeuden eläkkeeseen. Tämän jälkeen varhaiseläkkeen valinneiden määrä on vähentynyt. Viime vuonna OVE:n otti vajaat 23 000 norjalaista.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa Ruotsissa vuosittain noin 40 000 henkilöä, Norjassa noin 23 000 henkilöä, ja Suomessa yli 10 000 henkilöä. Vuonna 2022 Suomessa etuuden ottajien määrä kolminkertaistui yli 30 000 henkilöön.

Ruotsissa varhaiseläkkeen valitseminen maltillisempaa

Ruotsissa ei ole missään vaiheessa koettu vastaavanlaista ryntäystä varhennetulle eläkkeelle kuin naapurimaissa. Myös erot sukupuolten välillä ovat pienet. Alaikärajan nostaminen 61:stä 62:een vuonna 2020 näkyy OVE:n ottaneiden määrän vähenemisenä.

Ruotsin työeläkejärjestelmässä ei ole yläikärajaa. Ruotsalaiset kuitenkin mieltävät laajalti varsinaiseksi vanhuuseläkeiäksi takuueläkkeen myöntämiselle asetetun ikärajan, joka toimii muun muassa sairaus- ja työttömyyskorvauksien myöntämisen pääteikänä. Tässä vertailussa ennen kyseistä 65 vuoden ikärajaa nostettu eläke on luokiteltu varhaiseläkkeeksi.

Väestöön suhteutettuna varhaiseläkkeen vuonna 2022 valinneiden henkilöiden määrä nousi Suomessa suuremmaksi kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Lukumääräisesti varhaiseläkkeen ottaneita oli eniten Ruotsissa. Ruotsi on kuitenkin väestömäärältään liki kaksinkertainen Suomeen ja Norjaan verrattuna. Kun vertailu suhteutetaan eläkkeeseen oikeutettuihin ikäluokkiin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää, nousevat varhaiseläkkeen vuonna 2022 valinneiden määrät vertailujoukon korkeimmaksi Suomessa.

Norjassa lähes puolet miehistä saa varhaiseläkettä

Norjalaisten miesten suuri osuus erottuu joukosta, kun vertaillaan varhennetun vanhuuseläkkeen saajia. Väestöön suhteutettuna noin 40 prosenttia 62–66-vuotiaista norjalaismiehistä saa eläke-etuutta, naisista alle 20 prosenttia. Naapurimaissa ei ole yhtä suurta eroa sukupuolten välillä, vaikka miehet saavat varhennettua vanhuuseläkettä naisia useammin. Suomessa OVE:lla on joka viides ja Ruotsissa joka neljäs.

Norjan osalta sukupuolten välistä eroa selittää muun muassa se, että naisista on miehiä suurempi osa työkyvyttömyyseläkkeellä tai julkisen sektorin lisäeläkkeellä. Lisäksi naisista miehiä pienempi osuus täyttää varhaiseläkkeen saamiseksi asetetun ehdon karttuneen eläkkeen suuruudesta.

Varhaiseläke otetaan usein työskentelyn rinnalle

Vaikka varhennettu vanhuuseläke otetaan kaikissa maissa pääsääntöisesti heti kun se on mahdollista, se ei ole tarkoittanut työnteon lopettamista. Usein eläke otetaan työskentelyn rinnalle, mikä onkin yleensä osaeläkkeiden tavoite. Työttömillä ei Ruotsissa ole taloudellisia kannusteita OVE:lle toisin kuin Suomessa ja Norjassa.

Etuuden uskotaan pidentävän työuria, kun ikääntynyt voi keventää työkuormaa työuransa loppupäässä. Ruotsissa osa-aikatyöllä on pitkät perinteet. Norjassa 60 prosenttia 62–66-vuotiaiden ikäryhmästä yhdistää työn ja varhaiseläkkeen. Myös Suomessa valtaosa jatkaa töissä. On kuitenkin viitteitä siitä, että ainakin Suomessa ja Norjassa monet jatkavat töissä vähentämättä työpanostaan. Ehkä eläke on pikemminkin haettu lisätuloksi palkkatyön rinnalle.

Eläkkeen suosioon vaikuttaa myös verotus. Suomessa palkkatulojen ja eläketulojen yhdistelmä on miltei aina kevyemmin verotettu kuin pelkän palkan tai eläkkeen verotus samalla tulotasolla. Ruotsissa eläkkeen ottaminen vaatii verrokkimaita enemmän harkintaa, sillä eläkkeen verotukseen vaikuttaa sen määrän lisäksi ikä: 66 vuotta täyttäneiden verotus on kevyempää kuin nuoremmilla ylimääräisen verovähennyksen ansiosta.

Vanhuuseläkeiän alarajan nosto Suomessa ja Ruotsissa antaa työntövoimaa työurien pidentämiseen. Sen voi olettaa vaikuttavan myös OVE:n suosioon. Lopulta yksilöllisten valintojen takana on kuitenkin monia jopa yllättäviäkin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, esimerkiksi Suomessa OVE:n suosion laukaissut indeksikorotus. Ruotsissakin eläkeläisalennukset joukkoliikenteessä ja muissa palveluissa ovat nostaneet ylipäänsä harvinaisemman osaeläkkeen suosiota Tukholman läänissä verrattuna muihin alueisiin.

Varhennettu vanhuuseläke Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

Vuosi 2022 Varhennetun  vanhuuseläkkeen alaikäraja Eläkeikä, vuotta Määrä, % kertyneestä eläkkeestä 
Suomi1 61 Työeläke:   64–69 Takuueläke: 65 25 %, 50 %  
Ruotsi2 62  Työeläke:  62– (ei yläikärajaa) Takuueläke: 65  25 %, 50 %, 75 %, 100 %  
Norja  62 Työeläke: 62–75 Takuueläke: 67 20 %, 40 %, 50 %, 60 %, 80 %, 100 %  
 
1 Ikäluokkakohtainen eläkeikä 
2 Työeläkkeen alaikäraja 63 vuotta ja takuueläkkeen eläkeikä 66 vuotta vuonna 2023 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.