Eläkeläisten toimeentulo ja tulolähteet

Työ- ja kansaneläkkeet ovat eläkeläiskotitalouksien tärkein tulonlähde. Työeläkkeiden osuus bruttotuloista on noussut ja kansaneläkkeen osuus on puolestaan laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1995 oman työeläkkeen osuus oli 44 prosenttia ja kansaneläkkeen lähes 15 prosenttia. Vuonna 2014 lakisääteisen eläketurvan osuus toimeentulosta kattoi keskimäärin 62 prosenttia. Omaan työuraan perustuvan työeläkkeen osuus bruttotuloista oli keskimäärin 54 prosenttia ja työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeen kolme prosenttia. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen osuus bruttotuloista oli noin viisi prosenttia.

Omaisuustulojen osuus on noussut yli viidennekseen bruttotuloista. Omaisuustuloista yli puolet koostuu omassa asunnossa asumisen arvoa kuvaavasta nettoasuntotulosta.

Työ- ja yrittäjätulot sekä muut tulonsiirrot muodostavat jäljelle jäävän tulo-osuuden. Eläkkeensaajalle maksettuja muita tulonsiirtoja ovat mm. Kelan eläkkeensaajan asumistuki sekä erilaiset hoitotuet.

Kun bruttotuloista vähennetään maksetut verot ja maksut sekä lisätään saadut tulonsiirrot, päästään henkilön käytettävissä oleviin tuloihin.  Veroja ja maksuja eläkeläiskotitaloudet maksoivat bruttotuloistaan keskimäärin 18 prosenttia.

Toimeentulo riippuu kotitalouden koosta ja rakenteesta

Erikokoisten kotitalouksien tulot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksinasuvan ja parisuhteessa asuvan eläkkeensaajan toimeentulo ei ole sama, vaikka talouksien yhteenlasketut tulot olisivatkin yhtä suuret. Tämä johtuu kulutuksen skaalahyödyistä; kaksi aikuista tulee toimeen yhdessä halvemmalla kuin erikseen.

Jotta kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia voidaan vertailla, kotitalouden tulot on muunnettava kulutusyksikköasteikolla jäsenkohtaiseksi ekvivalenttituloksi. OECD:n kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon yksi, muiden aikuisten painoarvo on 0,5 ja lasten painoarvo on 0,3. Kun kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen ja jaetaan summa kotitalouden jäsenten yhteenlasketulla painoarvolla, saadaan jäsenkohtainen ekvivalenttitulo.

Eläkkeensaajien keskimääräinen toimeentulo

Keskimääräinen kokonaiseläke on noussut 1995–2015 välisenä aikana reaalisesti kolmanneksella. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Eläkeläistalouksien nettovarallisuus oli yli kaksinkertaistanut tarkastelujaksolla.

Vuonna 2014 eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo oli keskimäärin 27 700 euroa vuodessa eli noin 2 300 euroa kuukautta kohden. Käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohden on vuodes­ta 1995 vuoteen 2014 kasvanut reaalisesti 48 prosenttia.

Myös kulutusmenoilla mitattuna eläkeläisten toimeentulo on parantunut. Vuodesta 1995 vuoteen 2012 eläkeläiskotitalouksien kulutusmenot ovat nous­seet reaalisesti 45 prosenttia. Koko tarkastelujakson ajan eläkeläiskotitaloudet kuluttivat tuloistaan pienemmän osan kuin töissä olevat tai muut ammatissa toi­mimattomat kotitaloudet. Toisin sanoen eläkeläiset säästävät muita enemmän. Säästämisaste on pysynyt samana koko tarkasteluajan.

Sukupuolten välinen ero eläketasossa on kaventunut. Naisten ko­konaiseläke on noussut miehiä enemmän. Vuonna 1995 naisten kokonaiseläke oli 73 prosenttia miesten eläkkeestä, vuonna 2015 osuus oli 78 prosenttia. Eron pienentyminen johtuu pääasiassa naisten työssäkäynnin lisääntymisestä ja si­tä myötä työeläkkeen nopeammasta kasvusta naisilla.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt ja he ovat aikaisempaa nuorempia

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä ja osuus työikäisestä on vuoden 2008 jälkeen nopeasti vähentynyt. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke oli keskimäärin 1 118 euroa kuukaudessa. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke on noin kolmanneksen pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajilla, kun se vuonna 2000 oli vielä samaa tasoa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläkkeen taso on sitä korkeampi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys. Vuonna 2016 eläkkeen taso oli 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä 50 prosenttia korkeampi kuin nuorimmassa 16–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Pidempi työ ura nostaa työeläkettä ja tätä kautta kokonaiseläkkeen tasoa. Ikäryhmien väliset erot ovat kuitenkin 2000-luvulla hieman kaventuneet. Vuonna 2011 voimaantullut takuueläke on parantanut erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien asemaa. Myös sukupuolten välinen ero on pienentynyt neljä prosenttiyksikköä 2000-luvulla. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkettä saavien naisten kokonaiseläke oli 87 prosenttia miesten kokonaiseläkkeestä.

Eläkkeensaajan köyhyysriski

Eläkkeensaajien pienituloisuutta yhteiskunnassa voidaan tarkastella köyhyysriski-käsitteen kautta. Euroopan unionin käyttämä köyhyysriskiraja on asetettu 60 prosenttiin kaikkien kotitalouksien ekvivalentista mediaanitulosta.

Kun käytettävissä olevat tulot jäävät asetetun köyhyysriskirajan alle, määritellään henkilö tällöin köyhyysriskissä olevien piiriin kuuluvaksi. Köyhyysriski saadaan, kun lasketaan näiden henkilöiden osuus vastaavasta väestöstä.

Vuonna 2014 eläkeläisistä 12,8 prosenttia oli pienituloisia, kun pienituloisuus­raja perustuu 60 prosenttiin mediaanituloista. Pienituloisuus oli suunnilleen sa­malla tasolla kuin koko väestöllä. Kun pienituloisuusrajana käytetään 50 prosent­tia mediaanituloista, eläkeläisten pienituloisuusaste oli neljä prosenttia vuon­na 2014. Käytettävissä olevilla tuloilla ja kulutuksella arvioituna heikoin toimeentulo on nuorimmilla eläkeläisillä.

Yksin asuvilla eläkeläisillä on selvästi korkeampi pienituloisuusriski kuin per­heellisillä. Myös kulutuksella mitattuna yksin asuvien toimeentulo on perheelli­siä heikompaa. Vuonna 2014 yksin asuvista eläkeläisistä 27 prosenttia oli pie­nituloisia, kun perheellisillä tämä osuus oli vain kolme prosenttia. Alle 55-vuo­tiaista yksin asuvista eläkeläisistä jopa 59 prosenttia oli pienituloisia vuon­na 2014. Myös yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on yleistä. 75 vuotta täyttäneet yksinasuvat naiset muodostavat suurimman pienituloisten ryhmän eläkeläisistä.

Suomalaisten köyhyys kansainvälisessä vertailussa

Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä. Eläkeikäisten keskinäiset tuloerot ovat EU-maiden keskivertoa matalammat, mutta toisaalta eläkeikäisten suhteellinen tuloasema verrattuna työikäiseen vä­estöön on vähän eurooppalaista keskitasoa heikompi.

Eläkeikäisten suhteellinen köyhyysriski on Suomessa lähellä EU:n keskiarvoa, mutta ikääntyneiden, nais­ten ja yksinasuvien köyhyysriski on keskimääräistä korkeampi. Kokemusperäisillä mittareilla arvioituna eläkeikäisten toimeentulo on Suo­messa selvästi EU-keskitasoa korkeampaa.

Oikopolut: 

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: JUHA RANTALA