Usein kysyttyä ulkomaantyön vakuuttamisesta
Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ulkomailla työskentelyyn liittyen. Otsikkopalkin avaamalla saat näkyviin tarkempaa tietoa kyseisestä aiheesta.
Kysymys: Olen ajatellut lähteä puoleksi vuodeksi tekemään etätöitä Espanjaan kun työnantaja ei vaadi työn tekemistä toimistolla Suomessa. Perhe lähtee mukaan. Mitä minun pitää tehdä, pitääkö minun täyttää jotain lomakkeita?
Vastaus: Ennen etätöihin lähtemistä, sovi työn tekemisestä ulkomailla työnantajasi kanssa. Vaikka käytännössä etätyö olisi mahdollista mistä vain, pitää ulkomaille lähtemisestä aina sopia erikseen työnantajan kanssa.
Jos ulkomailla tehdyn etätyön aikana halutaan kuulua Suomen sosiaaliturvaan, tulee työnantajan hakea A1-todistusta sinulle Eläketurvakeskukselta. A1-todistuksella osoitetaan, että kuulut Suomen sosiaaliturvaan sinä aikana kun teet etätöitä Espanjassa, ja muun muassa eläkkeesi kertyy Suomeen ja saat myös Kelan etuuksia Suomesta. Perheen tulee ilmoittaa ulkomaille lähdöstä Kelaan erikseen.
Jos A1-todistusta ei haeta, kuulut ulkomailla työskentelyn ajan Espanjan sosiaaliturvaan ja sekä sinä että työnantaja maksatte sosiaalivakuutusmaksut Espanjaan.
Samat säännöt koskevat myös yrittäjää ja apurahansaajaa.
Kysymys: Olin töissä Norjassa lyhyen jakson suomalaisen työnantajani palveluksessa. Nyt Norjan viranomaiset vaativat minulta A1-todistusta. Mikä todistus se on?
Vastaus: A1-todistuksella vahvistetaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä todistuksen haltijaan eli sinuun sovelletaan ulkomailla työskentelyn aikana.
EU-säännösten mukaisesti henkilöön sovelletaan vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että tämä maa on työskentelymaa. Pääsäännöstä ovat poikkeuksina esimerkiksi lähetetyt työntekijät ja yrittäjät sekä tavallisesti useassa maassa työskentelevät henkilöt.
Näissä poikkeustilanteissa tarvitaan A1-todistus osoittamaan, että henkilöön sovelletaan lähtömaan eli sinun tapauksessa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ja ettei lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja makseta työskentelymaahan. Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain todistuksen myöntäneeseen maahan. Jos A1-todistusta ei ole, työskentelymaalla, eli sinun tapauksessasi Norjalla, on oikeus vaatia vakuutusmaksuja maksettavaksi.
Suomessa Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta A1-todistuksen, mikäli sen antamisen edellytykset täyttyvät. Työnantaja hakee todistusta sähköisen asiointipalvelun kautta. Todistuksen voi hakea myös takautuvasti vaikka työskentelyjakso ulkomailla olisi jo alkanut tai päättynytkin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Minulla on matkavakuutus ja eurooppalainen sairaanhoitokortti. Mihin tarvitsen A1-todistusta? Työskentelen jatkuvasti ulkomailla erilaisissa projekteissa.
Vastaus: EU:n sosiaaliturva-asetuksen säännösten perusteella voit osoittaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen ulkomailla työskentelyn aikana vain A1-todistuksella. A1-todistuksella sinä ja työnantajasi vältytte lakisääteisten vakuutusmaksujen maksamiselta työntekomaassa.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai matkavakuutus ei korvaa A1-todistusta, niiden käyttötarkoitus on rajallisempi kuin A1-todistus, jolla ratkaistaan koko Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen.
Kysymys: Työntekijämme teki viime vuonna useita muutaman päivän työmatkoja Ruotsiin. Tänä vuonna ei ole suunnitteilla ulkomaan työmatkoja. Tarvitseeko viime vuoden työskentelylle hakea A1-todistusta?
Vastaus: Viime vuoden työmatkoille ei tarvitse hakea A1-todistusta. Jos esimerkiksi Ruotsin viranomaiset kuitenkin pyytävät A1-todistusta jälkikäteen, voitte hakea todistusta myös takautuvasti Eläketurvakeskuksesta sähköisellä hakemuslomakkeella.
Sama koskee apurahansaajia ja yrittäjiä.
Kysymys: Työskentelen suomalaisella apurahalla ja käyn muutaman kerran vuodessa muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa tiedonhakumatkoilla sekä konferensseissa. Olen suunnitellut myös tekeväni töitä pari muutaman viikon pätkää ystäväni asunnolta Espanjasta. Tuleeko minun hakea näille matkoille työmatkoille A1-todistusta? Entä etätyöstä varten? Ja jos niin haenko todistusta joka työmatkalle erikseen?
Vastaus: A1-todistusta tulee hakea säännöllisesti toistuville työmatkoille ja etätyöjaksoille. Jos sinulla on vuoden aikana useita lyhyitä työmatkoja EU/ETA-maissa, voit ns. usean maan todistusta. Tämä A1-todistus voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Todistus kattaa kaikki erilaiset ulkomaan työmatkat ja etätyöjaksot todistuksen voimassaoloaikana eli jokaiselle matkalle ei tarvitse hakea erillistä A1-todistusta.
Apurahansaajana haet todistusta Eläketurvakeskukselta itse. Hakemuksella kannattaa ilmoittaa vain ne maat, joissa työskentelystä on sovittu ja ne maat, joissa työskentely todennäköisesti toteutuu, eli sinun tapauksessasi Saksa, Itävalta, Ranska ja Espanja.
Useissa maissa työskentelyä varten myönnetty A1-todistus kattaa joka tapauksessa kaikissa EU-maissa työskentelyn, joten jos työskentelymaita tulee lisää todistuksen voimassaoloajalla, kattaa todistus nämäkin työskentelyjaksot.
Usean maan A1-todistushakemuksen yhteydessä ulkomaan työskentelypaikkoja ei tarvitse yksilöidä, esimerkiksi koulutus- tai tiedonkeruupaikkoja, vaan työskentelymaat riittävät.
Kysymys: Olen lähettämässä työntekijöitä Ruotsiin työmaalle ja tarvitsen kiireellisesti A1-todistukset, että saamme Ruotsista ID06-kortin. Mikä on ID06-kortti ja miten voimme saada vaaditun A1-todistuksen mahdollisimman nopeasti?
Vastaus: Ruotsissa rakennustyömaalla työskentelevältä edellytetään pakollista sähköistä henkilöllisyys- ja läsnäoloselvitystä. ID06-kortti on rakennustyömailla käytetty sähköinen henkilöllisyys- ja läsnäoloselvitysjärjestelmä. Kortin saamiseksi työntekijän pitää olla joko lakisääteisesti vakuutettu Ruotsissa tai hänelle on pitänyt hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Eläketurvakeskuksen asiointipalvelusta on mahdollista tulostaa todistus A1-hakemusasian vireilläolosta ID06-kortin hakemiseksi. A1-todistushakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, joten kannattaa hakea A1-todistusta ajoissa. Pelkästään sen perusteella, että rakennustyömaalla vaaditaan ID06-kortti, ei A1-hakemusta oteta kiireelliseen käsittelyyn.
Aiheesta muualla:
Kysymys: Minulla on suomalainen työnantaja, joka on lähettämässä minut Ruotsiin töihin. Minulle on haettu A1-todistusta. Kuinka pitkään voin olla lähetettynä työntekijänä ja pysyä Suomen sosiaaliturvassa?
Vastaus: EU- ja ETA-maiden osalta sinulle voidaan myöntää A1-todistus lähetettynä työntekijänä enintään kahdeksi vuodeksi. Komennuksen jatkuessa tulee työnantajan hakea jatkoa todistukselle. Kahden vuoden ylittävälle ajalle voimme puoltaa niin sanottua poikkeuslupaa vielä kolmen vuoden ajaksi. Mikäli työskentelymaan viranomaiset hyväksyvät poikkeuslupapyyntömme, voit kuulua suomen sosiaaliturvaan lähetettynä työntekijänä viiden vuoden ajan.
Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta lähettämisajat ovat maakohtaisia. Näistä löytyy tarkempaa tietoa alta löytyvien linkkien kautta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olen sopinut suomalaisen työnantajani kanssa, että teen etätöitä Ranskassa vuoden ajan. Puolisoni työskentelee Ranskassa saman ajan lähetettynä työntekijänä ja hänellä on A1-todistus Suomesta. Tarvitseeko myös minun hakea A1-todistusta?
Vastaus: Jos teet töitä ulkomailla etänä suomalaiselle työnantajalle, työnantajasi voi hakea myös sinulle A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Jos todistusta ei haeta tai ei voida myöntää (jos todistuksen myöntämisen perusteet eivät täyty) sinä ja työnantajasi joudutte maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ranskaan paikallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja kuulut Ranskan sosiaaliturvaan.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Asun Suomessa ja teen töitä sekä suomalaiselle että ruotsalaiselle työnantajalle. Molemmat työnantajat ovat yksityisiä. Työskentelen pääasiallisesti Ruotsissa ja 2-3 päivää kuukaudessa Suomessa. Mistä saan sosiaaliturvani ja mihin maksut kuuluu maksaa?
Vastaus: Koska et tee huomattavaa osaa työstäsi asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan ulkomaisen työnantajasi kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sosiaaliturvasi tulee siis järjestää Ruotsin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös suomalainen työnantajasi on velvollinen maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ruotsiin. Suomeen ei saa maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja samanaikaisesti.
Sinun tulee hakea itsellesi A1-todistus. Todistushakemus tehdään asuinmaahan Suomeen Eläketurvakeskukselle, joka on toimivaltainen viranomainen, vaikka tässä tapauksessa todistuksen myöntääkin Ruotsi.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olemme suomalainen kuljetusalan yritys. Palveluksessamme työskentelee Virossa asuvia kuljettajia ja he ajavat pitkin Eurooppaa. Mihin maahan meidän tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut?
Vastaus: Mikäli useassa EU-maassa työskentelevät työntekijänne tekevät huomattavan osan eli vähintään 25% työstään asuinmaassaan Virossa, tulee heidän sosiaaliturvansa järjestää siellä. Teidän työnantajana tulee siten maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Viroon. Suomeen tai muihin maihin lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei saa maksaa samanaikaisesti.
Jos työstä huomattavaa osaa ei tehdä asuinmaassa eikä työntekijöillä ole muita työnantajia, heidän sosiaaliturvansa tulee järjestää työnantajan kotipaikan eli Suomen lainsäädännön mukaan. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tällöin Suomeen.
Useassa maassa työskenteleville henkilöille tulee hakea A1-todistus. Todistusta haetaan yleensä työntekijän asuinvaltiosta, mutta hakemuksen voi lähettää myös Eläketurvakeskukselle, jolloin se ohjataan henkilön asuinvaltion viranomaisille.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olen lähdössä töihin saksalaisen työnantajan palvelukseen Saksaan puoleksi vuodeksi. Palaan sen jälkeen Suomeen. Maksan koko ajan veroja Suomeen. Kuulunko edelleen Suomen sosiaaliturvaan?
Vastaus: EU-maissa työskennellessä pääsääntö on, että työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan riippumatta siitä, missä hän asuu tai missä häntä verotetaan. Sosiaaliturvasi määräytyy siten Saksan lainsäädännön mukaan työskennellessäsi siellä.
Työskentelymaan sosiaaliturvaan siirtymisestä ei tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle. Kelaan ilmoitus sen sijaan pitää tehdä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Olen työskennellyt pelkästään Suomessa jo useamman vuoden. Työskentelin insinöörinä ennen Suomeen muuttoa Kreikassa. Kreikan viranomaiset vaativat maksamaan ammattialakohtaisia maksuja ja ilmoittavat että vapaudun maksuista vain, jos toimitan A1-todistuksen osoitukseksi siitä, että olen Suomessa vakuutettu. Voinko saada A1-todistuksen, vaikka työskentelen ainoastaan Suomessa?
Vastaus: Eläketurvakeskus voi hakemuksesta antaa A1-todistuksen myös henkilölle, joka työskentelee ainoastaan Suomessa, jos on tarve osoittaa esimerkiksi lähtömaansa viranomaisille, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin.
A1-todistusta voi näissä tilanteissa hakea normaalilla A1-hakemuksella ja lisätietoihin tulee kirjoittaa pyynnön syy. Todistukset annetaan määräaikaisina.
Pääsääntöisesti A1-todistusta ei kuitenkaan tarvitse, jos työskentelee ainoastaan Suomessa eikä ole toisesta maasta lähetetty työntekijä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olen Suomessa asuva freelance -muusikko ja esiinnyn yleensä Suomessa suomalaisille työnantajille. Minut on kutsuttu esiintymään festivaaleille Italiaan kolmen päivän ajaksi. Italialainen festivaalin järjestäjä on pyytänyt minua hankkimaan A1- todistuksen. Voinko saada sellaisen? Minulle on myös tulossa muutamia keikkoja Italiaan, Ranskaan ja Hollantiin.
Vastaus: Hae A1-todistus ulkomaan keikkoja varten Eläketurvakeskukselta. Todistus voidaan antaa vuodeksi tai kahdeksikin eteenpäin, kun tiedossa on työskentelyä eri EU-maissa. Merkitse hakemukseen kaikki tiedossasi olevat ulkomaan keikat.
Kun työskentelet suurimmaksi osaksi Suomessa ja lisäksi kahdessa tai useammassa maassa, sinuun sovelletaan asuinmaasi Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
A1-todistuksella voit osoittaa kuuluvasi Suomen sosiaaliturvaan. A1-todistuksen perusteella myös ulkomaiset työnantajasi, eli esimerkiksi italialainen festivaalinjärjestäjä, ovat velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahasi Suomeen.
Jos työskentelet yrittäjäasemassa tulee sinulla olla Suomessa YEL-vakuutus.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Työskentelen pääasiallisesti asuinmaassani Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa. Lisäksi käyn kuukausittain joitakin päiviä töissä Virossa. Työt siellä teen paikalliselle yksityiselle työnantajalle. Maksetaanko sosiaalivakuutusmaksut molempiin maihin?
Vastaus: Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan EU-alueella vain yhteen maahan kerrallaan.
Koska teet työtä tavallisesti useassa maassa ja huomattava osa työstäsi tapahtuu asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sekä suomalainen että virolainen työnantajasi ovat velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut vain Suomeen.
Osoitukseksi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta sinun tulee hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olen työkomennuksella Saksassa. Olen saanut A1-todistuksen jo 4 vuodeksi. Tarkoitus oli, että palaan Suomeen, mutta projekti täällä jatkuu vielä ja työnantajani haluaisi jatkaa työkomennustani vielä vuoden ja 3 kuukautta. Voinko edelleen pysyä Suomen sosiaaliturvassa komennuksen loppuajan?
Vastaus: Asianomaisten EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta.
Olet työskennellyt Saksassa jo neljä vuotta ja jatkoajan kanssa työkomennuksesi tulee olemaan viisi vuotta ja kolme kuukautta. Koska viiden vuoden aika ylittyy vain vähän, Eläketurvakeskus voi harkita poikkeusluvan pyytämistä Saksan viranomaiselta. Työnantajasi tulisi hakemuksen yhteydessä esittää kirjallisesti komennuksen jatkumisen syy ja vahvistaa, että sen jälkeen palaat Suomeen. Jos Saksan viranomainen sitten antaa suostumuksensa poikkeuslupaan, voimme myöntää A1-todistuksen komennuksesi loppuun saakka.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Olen metsäkoneyrittäjä. Yritykseni on perustettu äskettäin. Olen tehnyt metsäkoneurakointia Suomessa, mutta nyt olen saanut puun korjuutöitä noin puoleksi vuodeksi Saksasta. Sen jälkeen minulla on tiedossa taas töitä Suomessa. Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan Saksassa työskentelyajan ja pitääkö siitä hakea joku todistus?
Vastaus: EU-asetuksen mukaan yrittäjä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, missä hän harjoittaa toimintaansa. Yrittäjä, joka lähtee tilapäisesti enintään kahdeksi vuodeksi harjoittamaan toimintaansa toiseen EU-maahan, voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan tänä aikana.
Lähetetyltä yrittäjältä edellytetään, että hän on harjoittanut merkittävää toimintaa yrityksen sijaintimaassa jo ennen ulkomaille lähtöään ja että toiminta jatkuu siellä ulkomailta palattua. Suomessa edellytämme, että yrittäjällä on ollut voimassa yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ennen ulkomaille lähtöä vähintään neljän kuukauden ajan, sillä alle neljä kuukautta kestänyt toiminta jää YEL:n ulkopuolelle.
Mikäli yrittäjätoimintasi on ennen Saksaan lähtöä jatkunut ainakin neljä kuukautta ja sinulla on voimassa lakisääteinen tai vapaaehtoinen YEL-vakuutus, voit kuulua Saksassa työskentelyn aikanakin Suomen sosiaaliturvaan. Tästä osoituksena sinun tulee hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Olemme lähettämässä työntekijämme kahden vuoden työkomennukselle tytäryhtiöömme Unkariin. Työskentelystä on tehty komennussopimus, jonka mukaan palkka maksetaan tytäryhtiöstä. Työntekijämme on tulossa takaisin entiseen työhönsä komennuksen päätyttyä. Voiko hän saada lähetetyn työntekijän todistuksen?
Vastaus: Yksinomaan se, kuka maksaa palkan, ei ole olennaista. Lähetetyltä työntekijältä edellytetään, että työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy komennuksen ajan ja että heidän välillään säilyy kiinteä yhteys, esim. kenen kanssa työsopimus on tehty, kenellä on irtisanomisoikeus ja onko paluusta Suomeen lähettävän työnantajan palvelukseen sovittu. Jos komennussopimus on tehty lähettävän yhtiön kanssa tai ns. kolmikantasopimuksena työntekijän, lähettävän yhtiön ja vastaanottavan yhtiön kanssa, voi työntekijä olla lähetetty työntekijä, vaikka hänen palkkansa maksettaisiin ulkomaisesta vastaanottavasta yhtiöstä. Suomalainen työnantaja hakee työntekijälle tällöin lähetetyn työntekijän todistusta Eläketurvakeskukselta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Työntekijämme on työskennellyt palveluksessamme ensin Kiinassa kaksi vuotta ja sen jälkeen lähetettynä työntekijänä USA:ssa viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen hänet siiretään suoraan Englantiin. Työkomennus siellä kestää kolme vuotta ja sen jälkeen hän on näillä näkymin palaamassa palvelukseemme Suomeen. Voiko hän edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan?
Vastaus: EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta. Tämä viiden vuoden enimmäisaika on maakohtainen. Kun työntekijänne työskentelymaa vaihtuu, voidaan hänelle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Englannissa työskentelyn ajaksi. Poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan. Lisäksi edellytetään aina työskentelymaan, tässä tapauksessa Englannin, viranomaisen suostumusta poikkeuslupaan. Poikkeuslupaa tulee hakea hyvissä ajoin Eläketurvakeskuksesta sähköisen asiointipalvelun kautta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Asun Suomessa ja käyn töissä Ruotsissa. Työnantajani on ruotsalainen. Miksi en voi saada Kela-korttia?
Vastaus: Sinua pidetään ns. rajatyöntekijänä. Rajatyöntekijä tekee töitä tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä EU-maassa, mutta asuu toisessa EU-maassa.
Pääsääntöisesti rajatyöntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että työskentelymaahan maksetaan sosiaalivakuutusmaksut ja työskentelymaa myöntää sosiaaliturvaetuudet.
Suomessa asuvana sinulla saattaa olla oikeus joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin, kuten lapsilisään tai lastenhoidon tukeen. Lisätietoja rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksista saat Kelasta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Viikon kestävillä musiikkifestivaaleillamme oli esiintyjä Irlannista. Hänellä oli mukanaan Irlannista vuoden ajalle annettu A1-todistus. Tarkoittaako se, että hänet on vakuutettu Irlannissa eikä hänestä pidä maksaa työeläke- tai muita sosiaaliturvamaksuja Suomeen?
Vastaus: Kyllä. Jos henkilöllä on A1-todistus kyseessä olevalle ajalle jostain toisesta EU-maasta, se tarkoittaa aina sitä, ettei hänestä makseta mitään työeläke- eikä muita sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Todistus voi kuitenkin usein tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamaksut tulee maksaa kyseisen henkilön asuinmaahan.
Suomalainen työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksut todistuksen myöntäneeseen maahan:
- Jos kyseessä on kahdessa tai useammassa maassa tavallisesti työskentelevä työntekijä (A1- todistuksella kohta 3.2.). Tarvittaessa kysy lisää Eläketurvakeskukselta.
Työnantajan ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja mihinkään:
- Jos kyseessä on (A1-todistuksella kohta 3.3 tai 3.4) kotimaassaan vakuutettu yrittäjä.
- Jos kyseessä on lähetetty työntekijä (A1-todistuksella kohta 3.1), jolla on lähettävä työnantaja lähtömaassa (merkitty todistuksen kohtaan 4).
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Kysymys: Yrityksemme palkkaa tilapäistöihin rakennusiivoojia Virosta. Työt jatkuvat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Pitääkö heistä maksaa vakuutusmaksuja Suomeen?
Vastaus: Mikäli virolaisilla työntekijöillä ei ole A1-todistusta Virosta kyseiselle ajalle, heistä pitää maksaa Suomeen lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut riippumatta työn kestosta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Meillä on ollut palveluksessamme Suomessa työntekijä puoli vuotta. Nyt olemme lähettämässä hänet töihin Brasiliaan. Pitääkö hänet eläkevakuuttaa edelleen Suomessa?
Vastaus: Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä työkomennukselle maahan, esimerkiksi Brasiliaan, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, työnantajan on vakuutettava työntekijä Suomen työeläkelakien mukaan. Työntekijä on vakuutettava koko komennuksen ajan riippumatta komennuksen pituudesta.
Ulkomaan työkomennuksen aikana työnantajan ja työntekijän työeläkemaksut peritään ns. vakuutuspalkan perusteella. Sopiessaan ulkomaantyöstä työnantaja ja työntekijä yhdessä määrittelevät vakuutuspalkan, jonka työnantaja ilmoittaa eläkelaitokselle. Lisätietoa vakuutuspalkan määrittelystä löytyy Työeläkelakipalvelun ohjeesta.
Koska Suomen ja Brasilian välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta, Brasiliakin voi periä vakuutusmaksuja.
Kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa, Eläketurvakeskus ei anna todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työntekijän tulee sen sijaan olla yhteydessä Kelaan.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Lue lisää Etk.fi:ssä: