Usein kysytyt kysymykset

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ulkomaan työskentelystä. Otsikkopalkin avaamalla saat näkyviin tarkempaa tietoa kyseisestä aiheesta.

Jos sinulla on kysyttävää omaan ulkomaan työskentelyysi liittyen, ota yhteyttä.

Mikä on A1-todistus?

Kysymys: Olin töissä Norjassa lyhyen jakson suomalaisen työnantajani palveluksessa. Nyt Norjan viranomaiset vaativat minulta A1-todistusta. Mikä todistus se on?

Vastaus: A1-todistuksella vahvistetaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä todistuksen haltijaan sovelletaan.

EU-säännösten mukaisesti henkilöön sovelletaan vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että tämä maa on työskentelymaa. Pääsäännöstä ovat poikkeuksina esimerkiksi lähetetyt työntekijät ja yrittäjät sekä tavallisesti useassa maassa työskentelevät henkilöt. Näissä poikkeustilanteissa tarvitaan A1-todistus osoittamaan, että henkilöön sovelletaan jonkin muun maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja ettei lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja makseta työskentelymaahan. Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain todistuksen myöntäneeseen maahan.

Suomessa Eläketurvakeskus antaa A1-todistuksen, mikäli sen antamisen edellytykset täyttyvät. Todistusta haetaan joko sähköisen hakemuspalvelun kautta tai paperilomakkeella.

Oikopolut:

Lyhyt komennus - tarvitseeko todistusta hakea?

Kysymys: Lähetämme asentajamme työhön kahdeksi viikoksi Belgiaan. Tarvitseeko hänelle hakea lähetetyn työntekijän todistus näin lyhyelle ajalle?

Vastaus: Jos työkomennus on alle kuukauden pituinen, se  katsotaan usein työmatkan luonteiseksi eikä lähetetyn työntekijän todistusta tarvitse hakea. Todistus kuitenkin annetaan haettaessa myös kuukautta lyhyemmille komennuksille esimerkiksi tilanteissa, joissa joku taho (kuten työntekomaan viranomainen tai sikäläinen työnantaja) vaatii todistusta.

Kuinka pitkään voin olla lähetetty työntekijä?

Kysymys: Minulla on suomalainen työnantaja, joka on lähettämässä minut Ruotsiin töihin. Minulle on haettu A1-todistusta. Kuinka pitkään voin olla lähetettynä työntekijänä ja pysyä Suomen sosiaaliturvassa?

Vastaus: EU- ja ETA-maiden osalta sinulle voidaan myöntää A1-todistus kahdeksi vuodeksi. Komennuksen jatkuessa tulee työnantajanne hakea jatkoa todistukselle. Kahden vuoden ylittävälle ajalle voimme puoltaa niin sanottua poikkeuslupaa vielä kolmen vuoden ajaksi. Mikäli työskentelymaan viranomaiset hyväksyvät poikkeuslupapyyntömme, voit kuulua suomen sosiaaliturvaan lähetettynä työntekijänä viiden vuoden ajan.

Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta lähettämisajat ovat maakohtaisia. Näistä löytyy tarkempaa tietoa alta löytyvien linkkien kautta.

Oikopolut:

Lähetetyn työntekijän perheenjäsen etätyössä ulkomailla

Kysymys: Olen sopinut suomalaisen työnantajani kanssa, että teen etätöitä Ranskassa vuoden ajan. Puolisoni työskentelee Ranskassa saman ajan lähetettynä työntekijänä ja hänellä on A1-todistus. Tarvitseeko myös minun hakea A1-todistusta?

Vastaus: Koska teet töitä ulkomailla, sinun on haettava A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Muussa tapauksessa työnantajasi joutuu maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ranskaan paikallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja kuulut Ranskan sosiaaliturvaan.

Jos lähetetyn työntekijän mukaan lähtevä puoliso ei työskentele, Kela tekee päätöksen sosiaaliturvasta.

A1-todistusta voi hakea myös Suomessa toimivalle yritykselleen etänä työskentelevä yrittäjä, joka on harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaan työskentelyä. Lisätietoja saat Eläketurvakeskuksesta.

Jos mukaan lähtevä puoliso aloittaa työskentelyn paikallisen työnantajan palveluksessa tai yritystoiminnan ulkomailla, työskentelyyn sovelletaan EU-asetuksen pääsääntöä. Kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tällöin työntekomaahan eikä Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua.

Oikopolut:

Työntekijänä Suomessa ja toisessa EU-maassa

Kysymys: Asun Suomessa ja teen töitä sekä suomalaiselle että ruotsalaiselle työnantajalle. Molemmat työnantajat ovat yksityisiä. Työskentelen pääasiallisesti Ruotsissa ja 2-3 päivää kuukaudessa Suomessa. Mistä saan sosiaaliturvani ja mihin maksut kuuluu maksaa?

Vastaus: Koska et tee huomattavaa osaa työstäsi asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan ulkomaisen työnantajasi kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sosiaaliturvasi tulee siis järjestää Ruotsin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös suomalainen työnantajasi on velvollinen maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ruotsiin. Suomeen ei saa maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja samanaikaisesti.

Sinun tulee hakea itsellesi A1-todistus. Todistushakemus tehdään asuinmaahan Suomeen Eläketurvakeskukselle, joka on toimivaltainen viranomainen, vaikka tässä tapauksessa todistuksen myöntääkin Ruotsi.

Oikopolut:

Työskentely rekkakuskina useassa EU-maassa

Kysymys: Olemme suomalainen kuljetusalan yritys. Palveluksessamme työskentelee Virossa asuvia kuljettajia ja he ajavat pitkin Eurooppaa. Mihin maahan meidän tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut?

Vastaus: Mikäli useassa EU-maassa työskentelevät työntekijänne tekevät huomattavan osan työstään asuinmaassaan Virossa, tulee heidän sosiaaliturvansa järjestää siellä. Teidän työnantajana tulee siten maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Viroon. Suomeen tai muihin maihin lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei saa maksaa samanaikaisesti.

Jos työstä huomattavaa osaa ei tehdä asuinmaassa eikä työntekijöillä ole muita työnantajia,  heidän sosiaaliturvansa tulee järjestää työnantajan kotipaikan eli Suomen lainsäädännön mukaan. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tällöin Suomeen.

Huomattavalla osalla tarkoitetaan määrällisesti merkittävää osaa (vähintään 25%) kaikesta työtä.

Useassa maassa työskenteleville henkilöille tulee muistaa hakea A1-todistus. Todistusta haetaan yleensä työntekijän asuinvaltiosta, mutta hakemuksen voi lähettää myös Eläketurvakeskukselle, jolloin se ohjataan henkilön asuinvaltion viranomaisille.

Oikopolut:

Töihin toiseen EU-maahan paikallisen työnantajan palvelukseen

Kysymys: Olen lähdössä töihin saksalaisen työnantajan palvelukseen Saksaan puoleksi vuodeksi. Palaan sen jälkeen Suomeen. Maksan koko ajan veroja Suomeen. Kuulunko edelleen Suomen sosiaaliturvaan?

Vastaus: EU/ETA-alueella ja Sveitsissä pääsääntö on, että työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan riippumatta siitä, missä hän asuu tai missä häntä verotetaan. Sosiaaliturvasi määräytyy siten Saksan lainsäädännön mukaan työskennellessäsi siellä.

Työskentelymaan sosiaaliturvaan siirtymisestä ei tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle. Kelaan ilmoitus sen sijaan pitää tehdä. Myös palatessasi Suomeen sinun tulee ottaa yhteyttä Kelaan.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

Säännölliset keikkatyöt toisessa EU-maassa paikalliselle työnantajalle

Kysymys: Työskentelen pääasiallisesti asuinmaassani Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa. Lisäksi käyn kuukausittain joitakin päiviä töissä Virossa. Työt siellä teen paikalliselle yksityiselle työnantajalle. Maksetaanko sosiaalivakuutusmaksut molempiin maihin?

Vastaus: Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan EU-alueella vain yhteen maahan kerrallaan.

Koska teet työtä tavallisesti useassa maassa ja huomattava osa työstäsi tapahtuu asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sekä suomalainen että virolainen työnantajasi ovat velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut vain Suomeen.

Osoitukseksi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta sinun tulee hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus.

Oikopolut:

Yli viiden vuoden komennus

Kysymys: Olen työkomennuksella Saksassa. Olen saanut A1-todistuksen ajalle 1.4.2012 – 31.3.2016. Tarkoitus oli, että palaan Suomeen tuolloin, mutta projekti täällä jatkuu vielä ja työnantajani haluaisi jatkaa työkomennustani kesäkuun 2017 loppuun. Voinko edelleen pysyä Suomen sosiaaliturvassa komennuksen loppuajan?

Vastaus: Asianomaisten EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta.

Olet työskennellyt Saksassa jo neljä vuotta ja jatkoajan kanssa työkomennuksesi tulee olemaan viisi vuotta ja kolme kuukautta. Koska viiden vuoden aika ylittyy vain vähän, Eläketurvakeskus voi harkita poikkeusluvan pyytämistä Saksan viranomaiselta.  Työnantajasi tulisi hakemuksen yhteydessä esittää kirjallisesti jatkumisen syy ja vahvistaa, että sen jälkeen palaat Suomeen. Jos Saksan viranomainen sitten antaa suostumuksensa poikkeuslupaan, annamme A1-todistuksen.

Oikopolut:

Yrittäjä tilapäisesti toisessa EU-maassa

Kysymys: Olen metsäkoneyrittäjä. Yritykseni on perustettu äskettäin. Olen tehnyt metsäkoneurakointia Suomessa, mutta nyt olen saanut puun korjuutöitä noin puoleksi vuodeksi Saksasta. Sen jälkeen minulla on tiedossa taas töitä Suomessa. Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan Saksassa työskentelyajan ja pitääkö siitä hakea A1- todistus?

Vastaus: EU-asetuksen mukaan yrittäjä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, missä hän harjoittaa toimintaansa. Yrittäjä, joka lähtee tilapäisesti enintään kahdeksi vuodeksi harjoittamaan toimintaansa toiseen EU-maahan, voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan tänä aikana.

Lähetetyltä yrittäjältä edellytetään, että hän on harjoittanut merkittävää toimintaa yrityksen sijaintimaassa jo ennen ulkomaille lähtöään ja että toiminta jatkuu siellä ulkomailta palattua. Suomessa edellytämme, että yrittäjällä on ollut voimassa yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ennen ulkomaille lähtöä vähintään neljän kuukauden ajan, sillä alle neljä kuukautta kestänyt toiminta jää YEL:n ulkopuolelle.

Mikäli yrittäjätoimintasi on ennen Saksaan lähtöä jatkunut ainakin neljä kuukautta ja sinulla on voimassa lakisääteinen tai vapaaehtoinen YEL-vakuutus, voit kuulua Saksassa työskentelyn aikanakin Suomen sosiaaliturvaan. Tästä osoituksena sinun tulee hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta hakemuslomakkeella ETK 2142.

Oikopolut:

Palkka ulkomailta - täyttyvätkö lähettämisen edellytykset?

Kysymys:  Olemme lähettämässä työntekijämme kahden vuoden työkomennukselle tytäryhtiöömme Unkariin. Työskentelystä on tehty komennussopimus, jonka mukaan palkka maksetaan tytäryhtiöstä. Työntekijämme on tulossa takaisin entiseen työhönsä komennuksen päätyttyä. Voiko hän saada lähetetyn työntekijän todistuksen?

Vastaus: Yksinomaan se, kuka maksaa palkan, ei ole olennaista. Lähetetyltä työntekijältä edellytetään, että työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy komennuksen ajan ja että heidän välillään säilyy kiinteä yhteys, esim. kenen kanssa työsopimus on tehty, kenellä on irtisanomisoikeus ja onko paluusta Suomeen lähettävän työnantajan palvelukseen sovittu.  Jos komennussopimus on tehty lähettävän yhtiön kanssa tai ns. kolmikantasopimuksena työntekijän, lähettävän yhtiön ja vastaanottavan yhtiön kanssa, voi työntekijä olla lähetetty työntekijä, vaikka hänen palkkansa maksettaisiin ulkomaisesta vastaanottavasta yhtiöstä. Lähetetyn työntekijän todistusta voi siis hakea.

Oikopolut:

Työskentelymaan vaihtuminen

Kysymys: Työntekijämme on työskennellyt palveluksessamme ensin Kiinassa kaksi vuotta ja sen jälkeen lähetettynä työntekijänä USA:ssa viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen hänet siiretään suoraan  Englantiin. Työkomennus siellä kestää kolme vuotta ja sen jälkeen hän on näillä näkymin palaamassa palvelukseemme Suomeen. Voiko hän edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan?

Vastaus: EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta. Tämä viiden vuoden enimmäisaika on maakohtainen.  Kun työntekijänne työskentelymaa vaihtuu, voidaan hänelle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Englannissa työskentelyn ajaksi. Poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan. Lisäksi  edellytetään aina työskentelymaan, tässä tapauksessa Englannin, viranomaisen suostumusta poikkeuslupaan. Poikkeuslupaa tulee hakea hyvissä ajoin Eläketurvakeskuksesta sähköisen hakemuspalvelun kautta tai lomakkeella ETK 2132.

Oikopolut:

Rajatyöntekijä

Kysymys: Asun Suomessa ja käyn töissä Ruotsissa. Työnantajani on ruotsalainen. Miksi en voi saada Kela-korttia?

Vastaus: Sinua pidetään ns. rajatyöntekijänä. Rajatyöntekijä tekee töitä tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä EU-maassa, mutta asuu toisessa EU-maassa.

Pääsääntöisesti rajatyöntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että työskentelymaahan maksetaan sosiaalivakuutusmaksut ja työskentelymaa myöntää sosiaaliturvaetuudet.

Suomessa asuvana sinulla saattaa olla oikeus joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin, kuten lapsilisään tai lastenhoidon tukeen. Lisätietoja rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksista saat Kelasta.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

Muusikon työskentely useissa EU-maissa

Kysymys: Olen Suomessa asuva freelance -muusikko ja esiinnyn yleensä Suomessa suomalaisille työnantajille. Minut on kutsuttu kesällä esiintymään festivaaleille Italiaan kolmen päivän ajaksi. Työnantajani italialainen festivaalin järjestäjä on pyytänyt minua hankkimaan A1- todistuksen. Voinko saada sellaisen? Minulle on myös ensi kesänä tulossa muutamia keikkoja Italiaan. Tänä vuonna olen syksyllä menossa keikalle myös Ranskaan ja Hollantiin ulkomaisten työnantajien palvelukseen.

Vastaus: A1-todistuksen myöntää maa, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan.

Jos työskentelet suomalaisten työnantajien lisäksi vähintään kahdessa muussa maassa sijaitseville työnantajille, sinuun sovelletaan asuinmaasi Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sillä, teetkö huomattavan osan työstäsi Suomessa, ei tässä tapauksessa ole merkitystä.

Myös ulkomaiset työnantajasi ovat tällöin velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahasi Suomeen.

Sinun tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta lomakkeella ETK 2132. Todistus voidaan antaa vuodeksi tai kahdeksikin eteenpäin, kun tiedossa on työskentelyä eri EU-maissa. Ilmoittamasi työskentelymaat merkitään todistukseen.

Mikäli työskentelet yrittäjäasemassa useissa EU-maissa, ota yhteyttä Eläketurvakeskukseen.

Oikopolut:

Musiikkijuhlien esiintyjien vakuuttaminen

Kysymys:  Viikon kestävillä musiikkifestivaaleillamme oli esiintyjä Irlannista. Hänellä oli mukanaan Irlannista vuoden ajalle annettu A1-todistus. Tarkoittaako se, että hänet on vakuutettu Irlannissa eikä hänestä pidä maksaa työeläke- ym. sosiaaliturvamaksuja Suomeen?

Vastaus: Jos henkilöllä on A1-todistus kyseessä olevalle ajalle jostain toisesta EU-maasta, se tarkoittaa aina sitä, ettei hänestä makseta mitään työeläke- eikä muita sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Todistus voi kuitenkin usein tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamaksut tulee maksaa kyseisen henkilön asuinmaahan.

Sosiaaliturvamaksut maksetaan todistuksen myöntäneeseen maahan:

  • Jos kyseessä on kahdessa tai useammassa maassa tavallisesti työskentelevä työntekijä (A1- todistuksella kohta 3.2.). Tarvittaessa kysy lisää Eläketurvakeskukselta.

Sosiaaliturvamaksuja ei tarvitse maksaa mihinkään:

  • Jos kyseessä on  (A1-todistuksella kohta 3.3 tai 3.4) kotimaassaan vakuutettu yrittäjä.
  • Jos kyseessä on lähetetty työntekijä (A1-todistuksella kohta 3.1), jolla on lähettävä työnantaja (merkitty todistuksen kohtaan 4).

Oikopolut:

Ulkomaalaisten työntekijöiden vakuuttaminen

Kysymys: Yrityksemme palkkaa tilapäistöihin rakennusiivoojia Virosta. Työt jatkuvat  muutamasta päivästä pariin viikkoon. Pitääkö heistä maksaa vakuutusmaksuja Suomeen?

Vastaus: Mikäli virolaisilla työntekijöillä ei ole A1-todistusta Virosta kyseiselle ajalle, heistä pitää maksaa Suomeen työeläkevakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu sekä työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun maksuvelvollisuus riippuu siitä, sovelletaanko kyseisiin työntekijöihin sairausvakuutuslakia.Yleensä Suomessa työskentelyn tulee kestää vähintään neljä kuukautta, jotta sairausvakuutuslakia sovelletaan. Asian ratkaisee Kela.  Lisätietoja näistä maksuista saa verottajalta.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

Sopimuksettomaan maahan (esim. Venäjälle) lähetetty työntekijä

Kysymys: Meillä on ollut palveluksessamme Suomessa työntekijä puoli vuotta. Nyt olemme lähettämässä hänet töihin Venäjälle. Pitääkö hänet työeläkevakuuttaa edelleen Suomessa?

Vastaus: Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä työkomennukselle Venäjälle, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, työnantajan on vakuutettava työntekijä Suomen työeläkelakien mukaan. Työntekijä on vakuutettava koko komennuksen ajan riippumatta komennuksen pituudesta.

Ulkomaan työkomennuksen aikana työnantajan ja työntekijän työeläkemaksut peritään ns. vakuutuspalkan perusteella. Sopiessaan ulkomaantyöstä työnantaja ja työntekijä yhdessä määrittelevät vakuutuspalkan, jonka työnantaja ilmoittaa eläkelaitokselle. Lisätietoa vakuutuspalkan määrittelystä löytyy Työeläkelakipalvelun ohjeesta.

Koska Suomen ja Venäjän välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta, Venäjäkin voi periä vakuutusmaksuja.

Kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa, Eläketurvakeskus ei anna todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työntekijän tulee sen sijaan hakea Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumista Kelalta.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

Tilastotietoja A1-todistuksista

Kysymys: Miten paljon Suomesta lähetetään työntekijöitä ulkomaille ja ulkomailta Suomeen?

Vastaus: ETK:lle saapuvien A1-todistushakemusten määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Alla on tilastotietoa Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen annettujen A1-todistusten määristä.

Myös EU tilastoi annettuja lähetettyjen työntekijöiden A1-todistuksia. Tuoreinta tilastotietoa saa Euroopan komission julkaisemista A1-tilastoraporteista vuosilta 2014 ja  2012-2013 (linkit alempana).

Aiheesta muualla: