Sinun vanhuudenturvasi lymyilee työeläkerahastoissa. Mitä sille kuuluu? Eläketurvakeskuksen julkaisemien työeläkkeiden rahavirtatilastojen voisi ajatella kiinnostavan myös tavallista eläkemaksajaa. Tilastojen tulkitseminen vaatii silti melkoisesti rahoitussäännösten tuntemusta.
Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa artikkelikokoelman työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta. Kun kirjoitin kirjaan lukua työeläkevarojen sijoittamisesta käytännössä, koronaviruskriisi oli vasta aluillaan. Kriisin vaikutuksista ja kestosta oli tuossa vaiheessa vain alustavia arvauksia, joita kävin läpi luvun jälkikirjoituksessa. Miltä koronaviruskriisin vaikutukset näyttävät eläkesijoittajan näkökulmasta nyt puoli vuotta myöhemmin?
Aloittavien yrittäjien työtulot keskittyvät muutamaan lukuun. Näitä ovat YEL-minimi, työttömyysturvan alaraja ja niiden tuntumassa olevat tasaluvut sekä esimerkiksi 10 000, 15 000, 20 000 ja 30 000 euroa.
Suomen koronakriisin lähtölaukaus oli Pohjois-Italian hiihtokeskuksista meille levinnyt eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset olivat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.
Koronakriisi näkyy ja pahenee kaikissa maissa. Tartuntojen määrä kasvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat lujilla. Pandemiavalmiuksia testataan nyt todellisissa oloissa.
ETK ei tee esityksiä maahanmuuttopolitiikasta eikä aseta erilaisia vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, vaan keskittyy arvioimaan eläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä.
Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen -raportissa (26.11.2019) tarkastelen muuttoliikkeen vaikutuksia työllisten määrään, eläkemenoon, -maksuun ja etuustasoon. Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten maastamuuton väheneminen vaikuttaisi eläketurvan rahoitukseen. Käsittelen tarkemmin skenaariota, jossa maastamuutto vähenee 10 000 henkilöllä vuodessa. Nettomaahanmuutto kasvaa siis 10 000 henkilöllä tässäkin skenaariossa.
Eläketurvakeskus julkaisi tänään raportin Skenaariolaskelmia muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen. Skenaariolaskelmien tarkoitus on selvittää eri tavoin työllistyvien maahanmuuttajien ja toisaalta maastamuuton vaikutuksia eläkemenoon ja -maksuun. Tässä bloggauksessa avaan laskelmien tuloksia erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta.
Ennen vuotta 2001 työnantaja saattoi ottaa työntekijöilleen rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen. TEL-lisäeläkevakuutus syntyi täydentämään lakisääteisen eläkejärjestelmän alkuvaiheen matalaa eläketasoa. Vakuutus lopetettiin kokonaan vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna maksussa olleiden TEL-lisäeläkkeiden keskimääräinen etuus oli 143 euroa kuukaudessa.
Eläkekarttumien tai maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen vähentäisi luottamusta eläketurvaan. Leikkaus ei myöskään parantaisi nuorempien ikäluokkien asemaa millään tavoin.