Blogilistaus

Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.

Monesti kuulee sanottavan, että OVE on työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta aktuaarisesti neutraali, kun sen ottajat maksavat varhennuksensa itse pienempänä työeläkkeenä.

Totta, keskimäärin yleisellä tasolla OVE onkin aktuaarisesti neutraali. Etuajassa nostettava eläke alentaa pysyvää kuukausieläkettä varhennusvähennyksellä, eli sen verran, että elinaikana saatujen eläketulojen arvo ei keskimäärin muutu suuntaan eikä toiseen. Merkittävää tässä on sana ”keskimäärin”.

Aktuaarinen neutraalius ja varhennusvähennys perustuu keskimääräiseen elinajanodotteeseen. Laskelmissa on taustalla oletus, että odotettu elinaika ei vaikuta eläkepäätöksiin. Eläkelaskelmissa siis ikään kuin oletetaan, että kaikki, eliniästä riippumatta, nostavat eläkkeitä satunnaisesti sekä varhennettuna, normaalissa eläkeiässä että lykättynä. Tällöin lyhempään elävät saavat elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pidempään elävät enemmän, ja keskimäärin järjestelmä on tasapainossa. Ihmisten erilainen elinikä ei siis vaikuta aktuaariseen neutraaliuteen eläkejärjestelmän näkökulmasta, jolleivat ihmiset reagoi näihin eroihin eläkepäätöksissään.

Jos lyhempää elinikää odottavat nostavat eläkettä niin aikaisin kuin mahdollista, tästä aiheutuu lisäkustannuksia eläkejärjestelmälle, koska enemmän eläkkeitä tulee maksuun lyhempään eläville kuin on oletettu keskimääräiseen elinajanodotteeseen perustuvissa eläkelaskelmissa. Samasta syystä lyhempään elävien kannattaa aloittaa eläke heti kun mahdollista: he saavat elinaikaan enemmän eläketuloja kuin muutoin saisivat.

Mistäs voit tietää elinpäiviesi määrän?

Tähän joku voi todeta, että mistäs ihminen voi tietää oman elinikänsä. Ei kukaan voikaan tietää elinikäänsä täsmälleen. Mutta ihmisellä voi olla jotain tietoa, jonka perusteella hän voi tehdä arvioita mahdollisesta eliniästään. Yksi tällainen tekijä on vanhempien elinikä. Ennestään tiedetään, että erityisesti samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä vaikuttaa ihmiseen arvioon omasta eliniästään. Aikaisempien tutkimusten perusteella samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä myöskin jälkikasvun toteutuneeseen elinikään.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ne, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a 61-vuotiaana muita aktiivisemmin. Aineistona käytettiin kaikkia OVE:en 61-vuotiaana oikeutettuja suomalaisia ja tarkastelun kohteena oli kaksi eri vuotta, ja näin ollen kaksi eri 61-vuotiaiden joukkoa. Tulos oli täsmälleen sama molemmissa ryhmissä. Tiedetään myös, että miehet yleisesti ottaen elävät naisia lyhempään. Yllättäen miehet ovat nostaneet OVE:a naisia aktiivisemmin. Sattumaako? Tuskin.

Laskuharjoitus 69-vuotiaana kuolevan eläketuloista

Tehdäänpä pieni laskuharjoitus. Elinaikakerrointa tai verotusta ei tässä huomioida. Oletetaan, että kertynyt työeläke on 1 800 euroa ja vanhuuseläkeikä on 64 vuotta. Henkilö ottaa 61-vuotiaana maksuun osittaisena vanhuuseläkkeenä 50 %. Henkilö kuolee 69-vuotiaana. Taulukosta 1 selviää, että kuolemaansa mennessä henkilölle kertyy vanhuuseläkettä, osittainen vanhuuseläke ja varhennusvähennys huomioiden 127 920 euroa. Mikäli hän nostaisi koko työeläkkeensä vasta 64 vuoden iässä, eläketuloa elinaikana kertyisi 108 000 euroa. Nostamalla osittaisen vanhuuseläkkeen heti kun mahdollista henkilö saa paitsi eläketuloja käyttöönsä aikaisemmin, myös kerryttää elinaikanaan enemmän eläkkeitä, kuin muutoin kerryttäisi.

Taulukko 1. Elinaikainen eläketulo mikäli nostaa OVE:n 61-vuotiaana tai koko vanhuuseläkkeen vasta vanhuuseläkeiässä, vanhuuseläkeikä 64 vuotta

Eläke/kkOsittainen vanhuuseläke 3 vuottaVanhuuseläke varsinaisen vanhuuseläkeiän jälkeen 5 vuottaEläketulot elämän aikana
Osittainen vanhuuseläke 50 % (varhennusvähennys huomioitu)770 euroa36*770=27720
Varsinainen vanhuuseläke OVE:n jälkeen770+900=167060*1670=10020027720+100200=127920
Varsinainen vanhuuseläke ilman OVE:a180060*1800=108000108000
Erotus19920

Varhennusvähennys ei siis ole lyhempään eläville aktuaarisesti neutraali. Ihmiset käyttäytyvät omalta kannaltaan järkevästi ja nostavat eläkettä mahdollisimman aikaisin, mikäli epäilevät kuolevansa keskimääräistä nuorempana. Se, mikä on yksilön kannalta optimaalista, voi olla eläkejärjestelmän tasapainon kannalta epäedullista.

Kun lyhempään elävät nostavat systemaattisesti eläkkeitä niin aikaisin kuin mahdollista, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin eläkelaskelmissa on oletettu. Tässä tilanteessa OVE ei ole työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta aktuaarisesti neutraali.

Lähteet

Nivalainen, S. Early Pension Claiming and Expected Longevity: A Register-Based Study on the Take-up of the Partial Old-Age Pension in Finland. Work, Aging and Retirement 2021.

Van Solinge, H., & Henkens, K. (2010). Living longer, working longer? The impact of subjective life expectancy on retirement intentions and behaviour. European Journal of Public Health, 20(1), 47-51.

Brandts, L, van Poppel, F.W.A., & van der Brandt, P.A. (2020). Parental lifespans and the likelihood of reaching the age of 90 years in the Netherlands Cohort Study. Geriatrics & Gerontology International, 21(2), 215-221.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.