Sota vaikuttaa eläkkeisiin näillä näkymin vain vähän
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.
Ukrainan sodan vaikutukset Suomen talouteen ja siten eläketurvaamme ja sen rahoitukseen ovat välillisiä. Toistaiseksi julkaistut arviot viittaavat siihen, että sodan ja tiedossa olevien pakotteiden talousvaikutukset jäävät verraten vähäisiksi. Muutamien taloustutkimuslaitosten ensiarvioita sodan vaikutuksista Suomen talouteen on jo tehty, ja niitä löytyy lopun linkeistä. Nähtävästi talouden kasvuvauhti hidastuu ja inflaatio kiihtyy.
Inflaatio heikentää ostovoimaa tilapäisesti
Eläke-etuuksiin sota tai siihen liittyvät sanktiot eivät etuusperusteisen lainsäädäntömme vuoksi juurikaan vaikuta. Inflaatio oli kiihtymässä jo ennen sotaa, ja oletettavasti hintojen nousu nopeutuu entisestään. Hintojen nousu heikentäisi eläkkeiden reaaliarvoa väliaikaisesti. Kuitenkin tulevat indeksitarkistukset merkitsevät, että inflaation vaikutukset eläkkeiden ostovoimaan jäävät lyhytaikaisiksi.
Toki eläkkeellä olevien ja muidenkin joukossa on ihmisiä, joihin hintojen nousu osuu suuremmalla voimalla ja niitä, joihin se osuu pienemmällä voimalla. Sota voi nostaa erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintoja.
Talouskasvun hidastuminen ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset eläkevarojen sijoitustuottoihin heikentäisivät eläkkeiden rahoitusnäkymiä lähitulevaisuudessa. Toisaalta nimenomaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarkastelussa Suomen eläketurvan rahoitusasema oli kuluvan vuoden alussa selkeästi vahvempi kuin vuosikausiin. Tilanteen lievä heikkeneminen ei olisi katastrofi.
Pidemmällä aikavälillä seuraukset osin tuntemattomia
Pidemmällä aikavälillä sodan, talouspakotteiden ja pakolaisaallon seuraukset ovat kuitenkin tuntemattomia. Erilaisia skenaarioita on helppo kuvitella.
Ehkä kaikenlainen kanssakäyminen Venäjän kanssa rajoittuu pitkiksi ajoiksi minimiin. Kaupankäynti ja investoinnit rajan yli jäisivät pois. Sen sijaan joutuisimme käyttämään oleellisesti nykyistä enemmän varoja turvallisuutemme varmistamiseksi. Silti Suomi voisi näyttäytyä riskikohteena pitkäaikaisille investoinneille.
Tai kaikki voikin kääntyä kannaltamme hyvin. Ehkä saamme nuoria koulutettuja ihmisiä sotaa käyvistä maista. Ja ehkä korpivaelluksen jälkeen Venäjä palaa kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Vain mielikuvitus rajoittaa erilaisia skenaarioita. Tosiasiassa emme tiedä, kuinka sota seurauksineen lopulta vaikuttaa Suomen talouteen ja jopa väestön määrään.
Emme siis tiedä paljoakaan sodan lopullisista vaikutuksista. Väitän kuitenkin, että käynnissä oleva sota ja yhä jatkuva koronapandemia opettavat jotain. Tulevaisuus yllättää meidät uudestaan ja uudestaan. Kummallisetkin kehityskulut ovat täysin mahdollisia. Eläketurvassa, kuten monilla muillakin elämän aloilla, valmistaudumme jatkuvasti osin kaukaiseenkin tulevaisuuteen.
Tarvitaan varautumista mutta ehkä myös improvisointia
Valmistautuminen tulevaisuuteen, ja erityisesti valmistautuminen kaukaiseen tulevaisuuteen tarkoittaa oikeastaan määritelmän mukaan valmistautumista tuntemattomaan. Osa kehityskuluista tulee olemaan yllättävän myönteisiä ja osa yllättävän kielteisiä. Eläkkeitä tarvitaan kuitenkin, olivatpa ajat huonot tai hyvät.
Parhaastakin ennakkovalmistautumisesta huolimatta aivan yllättävissä ja oudoissa tilanteissa oletettavasti improvisoitaisiin. Kuitenkin etukäteinen varautuminen ja valmistautuminen auttaisivat tällöinkin.
Aiheesta muualla:
ETLA: Alustava arvio sodan talousvaikutuksista
PTT:n talousennuste: Sota pysäyttää talouskasvun, kiihdyttää inflaatiota ja nakertaa työllisyyttä
