Blogilistaus

Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?

Luottamus eläkejärjestelmään on laaja ja moniulotteinen ilmiö. Se kertoo kansalaisten näkemyksistä järjestelmän toimivuudesta, sen kyvystä täyttää eläkkeiden tehtävä toimeentulon takaavana tulolähteenä sekä siitä, millaiseksi eläkejärjestelmän tulevaisuus nähdään.

Kaivaudutaan seuraavaksi muutama askel syvemmälle eläkejärjestelmään kohdistuvaan luottamukseen tarkastelemalla erityisesti sitä, miten suomalaiset suhtautuvat eläkevarojen hoitoon ja niihin liittyviin riskeihin.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan tuloksia suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja huolia eläkeasioista kartoittaneesta kyselystä (Palomäki ym. 2020). Noin 70 prosenttia 25-67-vuotiaista suomalaisista pitää eläkejärjestelmäämme yleisesti ottaen luotettavana. Luottamus on yleisempää vanhempien, parisuhteessa olevien, korkeammin koulutettujen ja hyväksi terveytensä kokevien vastaajien joukossa.

Kaksi viidestä luottaa sijoitustoimintaan

Suomi valittiin syksyllä kansainvälisessä vertailussa jo seitsemännen kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi eläkejärjestelmäksi (Mercer CFA Institute Global Pension Index 2020). Osana järjestelmän hallinnoinnin luotettavuutta voidaan pitää myös eläkevarojen hoitoa.

Mercer-tutkimus kertoo eläkejärjestelmän toiminnasta asiantuntijoiden näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimus puolestaan, miten kansalaiset suhtautuvat eläkevarojen hoitamiseen. Tuore tutkimus osoittaa, että eläkevarojen hoitaminen herättää suomalaisissa enemmän positiivisia kuin negatiivisia arvioita.

ETK:n tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista ajattelee eläkevaroja hoidettavan luotettavasti (Kuvio 1). Kriittisesti asiaan suhtautuvien osuus oli pienempi, noin neljännes vastaajista. Asiaan liittyy kuitenkin myös epätietoisuutta, sillä lähes viidennes valitsi En osaa sanoa -vaihtoehdon.

Kuvio 1: Mielipiteet eläkevarojen hoidon luotettavuudesta, n=1 750

Etenkin miehet, korkea-asteen koulutuksen suorittaneet, eläkkeellä olevat, korkeampiin tuloryhmiin kuuluvat sekä terveytensä hyväksi arvioineet ajattelivat useammin, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Työttömät, naiset ja terveydentilansa kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi arvioineet puolestaan pitivät eläkevarojen hoitoa luotettavana harvemmin.

Kokemuksia eläkevarojen luotettavasta hoitamisesta on kysytty suomalaisilta myös aiemmin. Luottamus eläkevarojen hoitoon on pysynyt samalla tasolla jo vuosikymmenen. Vuonna 2011 ja 2014 toteutetuissa kyselyissä eläkevarojen hoitoa piti luotettavana hieman alle 40 prosenttia vastaajista (Takala, 2015). Myös näissä kyselyissä miehet, korkea-asteen koulutustaustaiset ja korkeampiin tuloryhmiin kuuluvat erottuivat ryhminä, joissa koettiin eläkevarojen hoito luotettavaksi muita useammin.

Eläkevarojen sijoitustoiminta huolestuttaa vähemmän kuin eläkeläisten toimeentulo

ETK:n tutkimuksessa kartoitettiin myös huolestuneisuutta eläkeaikaiseen toimeentuloon, eläkeasioiden päätöksentekoon ja väestötason talousasioihin liittyen. Eniten huolestuneisuutta koettiin pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Sen sijaan väestön ikääntyminen, talous- ja työllisyystilanteen kehitys ja sijoitustoiminnan riskit huolestuttivat vastaajia selvästi harvemmin.

Eläkehuolia kartoittavassa kyselyssä sijoitustoimintaan liittyvät riskit huolestuttivat suomalaisia vähiten. Asteikolla 1-5 hieman yli 40 prosenttia vastaajista arvioi olevansa ainakin melko huolissaan sijoitustoiminnan riskeistä (arvio 4 tai 5) (kuvio 2). Viidennes vastaajista ei ollut lainkaan tai oli vain vähän huolissaan sijoitustoiminnan riskeistä (arvio 1 tai 2).

Kuvio 2: Huoli sijoitustoiminnan riskeistä, n= 1 753

Naiset ja kohtalaiseksi terveytensä kokevat olivat useammin huolissaan eläkevarojen sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä. Sen sijaan alle 45-vuotiaat, korkea-asteen koulutustaustaiset, eläkeläiset ja työvoiman ulkopuolella olevat sekä korkeimpiin tuloryhmiin kuuluvat olivat keskimääräistä harvemmin huolissaan näistä riskeistä.

Luottamus rakentuu yksityiskohdista

ETK:n tutkimuksessa oli mukana useita eläkejärjestelmän nykyhetkeen ja sen tulevaisuuteen liittyviä väittämiä vaihdellen eläkkeen takaamasta toimeentulosta eläkejärjestelmän selkeyteen ja luottamukseen siitä, että eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Kaikki nämä mielipiteet osoittautuivat tekijöiksi, jotka heijastuvat käsitykseen eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta.

Käsitys eläkevarojen luotettavasta hoitamisesta erottuu näiden mielipiteiden joukosta tekijänä, joka on muita selvemmin yhteydessä korkeampaan eläkejärjestelmää koskevaan luottamukseen. Väitteen ”eläkevaroja hoidetaan luotettavasti” kanssa eri mieltä tai osittain eri mieltä olevat pitivät harvemmin eläkejärjestelmää yleisesti ottaen luotettavana kuin eläkevarojen luotettavaan hoitoon neutraalisti (ei samaa eikä eri mieltä) tai myönteisesti suhtautuvat (kuvio 3).

Myös osa eläkeasioihin liittyvistä huolenaiheista heijastui eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen. Tarkastelluista huolenaiheista juuri huolestuneisuus eläkevarojen sijoitustoiminnan riskeistä erottui joukosta selkeänä luottamusta selittävänä tekijänä. Eläkevarojen sijoitusriskeistä huolissaan olevat kokevat selvästi harvemmin eläkejärjestelmän yleisesti luotettavaksi. Tulos on samansuuntainen kuin aiemmassa tutkimuksessa, jossa sijoitustoiminnan riskit tulivat esiin avovastauksissa luottamusta vähentävänä tekijänä (Liukko, 2016).

Kuvio 3: Luottamus ja huoli eläkevarojen sijoitustoiminnasta ja yleinen luottamus eläketurvaan

Tutkimustulosten perusteella sekä suomalaisten luottamus eläkevarallisuuden hoitoon että huolestuneisuus sijoitustoiminnan riskeistä vaihtelee. Tulokset osoittavat myös, että eläkevarojen hoito ja eläkevarallisuuden sijoitustoiminnan riskeihin varautuminen ovat suomalaisten silmissä selvästi tärkeä ja olennainen osa eläketurvan luotettavuutta.

Lähteet:

Palomäki, L.-M. ym. (2020). Luottamus eläketurvaan vuonna 2019 – Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä. (Julkari)

Mercer CFA Institute Global Pension Index 2020 Report Highlights. (Etk.fi)

Takala, M. (2015). Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2015. (Julkari)

Kommentit (1)

  1. ”Suomi valittiin syksyllä kansainvälisessä vertailussa jo seitsemännen kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi eläkejärjestelmäksi (Mercer CFA Institute Global Pension Index 2020). ”

    Ihmettelin, että mikä tuo ”maailman luotettavimman ja läpinäkyvimmän eläkejärjestelmän” vertailu oikein oli, ja tutustuin tuohon Mercer-vertailuun. Siinä oli mukana vain 39 maata, ei kaikki maailman maat. Hollanti sai parhaat pisteet (kolmatta kertaa peräkkäin), Tanska toiseksi parhaat, Israel (joka oli mukana vertailussa ensimmäistä kertaa) kolmanneksi parhaat ja Australia tuli neljänneksi. Suomi oli viides 39 vertailussa mukana olleesta maasta. Mukana ei ole kaikkia maita, joten vertailun tulosten ei voi sanoa kuvaavan koko maailmaa. Vertailussa on mukana kuitenkin 50 indikaattoria. Niistä luotettavuuden ja läpinäkyvyyden kohdalla Suomi oli korkeimman pisteytyksen saanut – jo seitsemättä kertaa. Mukana vertailussa oli siis 39 maata. Ongelmia Suomen kohdalla löytyi Mercerin nettisivujen mukaan mm. eläkejärjestelmän rahoituksesta (eläkejärjestelmässä mukana olevien rahojen vähäisyys suhteessa eläkevastuisiin), ikääntyneiden alhaisesta työllisyydestä ja eläkkeiden suuruudesta (pienuudesta). Suomen pisteistä alensi edellisvuoteen nähden ilmeisesti mm. minimieläkkeiden pienuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *