Suomen työeläkkeensaajat

Suomen virallinen tilasto -logo.

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä. Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista ja työeläkkeelle siirtyneistä. Tilasto ilmestyy kuukausittain.

Suomen työeläkkeensaajat: kuukausitilasto

Suomen työeläkkeensaajat vuonna 2025

  • Työeläkettä maksettiin lähes 1,6 miljoonalle suomalaiselle.
  • Vanhuuseläkettä saavien keskimääräinen työeläke oli 2  013 euroa kuukaudessa.
  • Vanhuuseläkkeelle vuonna 2025 siirtyneiden keskimääräinen työeläke oli 2 092 euroa kuukaudessa.
  • Työeläkejärjestelmästä siirtyi vanhuuseläkkeelle 42 500 henkilöä.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 700 henkilöä.
  • Yleisimmät syyt siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (33 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (30 %).

Tällä sivulla

Työeläkkeensaajat

Työeläkkeensaajia lähes 1,6 miljoonaa

Vuoden 2025 lopussa maksettiin työeläkettä 1 563 000 henkilölle, joista 36 000 asui ulkomailla. Kaikista työeläkkeensaajista naisia oli 856 000 (55 %) ja miehiä 707 000 (45 %). Työeläkkeensaajiin kuuluvat kaikki yksityiseltä ja julkiselta sektorilta eläkettä saavat.

Työeläkkeensaajista omaa eläkettä sai 1 530 000 henkilöä ja perhe-eläkettä 223 000 henkilöä. Omaa eläkettä eli omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkettä saavat. Perhe-eläkkeensaajista leskiä oli 208 000 ja lapsia 15 000.

Omaa eläkettä saavat

Omaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkettä saavat henkilöt.

Vuoden 2025 lopussa työeläkkeenä omaa eläkettä sai 1 530 000 henkilöä, joista naisia oli 833 000 (54 %) ja miehiä 697 000 (46 %).

Omaeläkkeensaajista 93 prosenttia sai vanhuuseläkettä. Heitä oli 1 417 000 henkilöä, joista naisia oli 55 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli 113 000. Heistä naisia oli hieman miehiä enemmän. Maatalouden erityiseläkettä sai 3 300 henkilöä, joista 80 prosenttia oli naisia.

Vuonna 2025 omaeläkkeensaajien kokonaismäärä pysyi lähes edellisvuoden tasolla, pienentyen vain hieman vuodesta 2024. Eläkelajeittain tarkasteltuna kaikissa lajeissa eläkettä saavien määrä laski edellisvuodesta.

Neljännes omaa eläkettä saaneista 80 vuotta täyttäneitä

Kaikista omaa eläkettä saaneista 87 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä vuoden 2025 lopussa. 5-vuotisikäryhmittäin tarkasteltuna suurimmat ryhmät olivat 65–69- sekä 70–74-vuotiaat, joissa oli yhteensä yli 650 000 työeläkkeensaajaa. 80 vuotta täyttäneitä oli neljännes kaikista eläkkeensaajista.

Miesten osuus omaa eläkettä saaneista oli suurempi vain 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa heitä oli runsas puolet. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä naisten osuus oli suurempi. 85–89-vuotiaista eläkeläisistä naisia oli jo 62 prosenttia ja 90 vuotta täyttäneistä 70 prosenttia.

Vanhuuseläkkeensaajat

Vuoden 2025 lopussa työeläkkeenä vanhuuseläkettä (pl. osittainen varhennettu vanhuuseläke) sai 1 350 000 henkilöä, 607 000 miestä ja 743 000 naista. Vanhuuseläkkeensaajien keski-ikä oli 75,9 vuotta. Miesten keski-ikä oli 75,1 vuotta ja naisten 76,5 vuotta.

Neljännes vanhuuseläkeläisistä alle 70-vuotiaita

Vanhuuseläkettä saavista 2 prosenttia oli alle 65-vuotiaita. Yhteensä alle 70-vuotiaita oli 25 prosenttia vanhuuseläkkeensaajista. Miehillä tämä osuus oli 28 prosenttia ja naisilla 23 prosenttia. 70–74-vuotiaita eläkeläisiä oli 24 prosenttia. 85 vuotta täyttäneitä oli puolestaan 13 prosenttia vanhuuseläkkeensaajista. Heistä naisia oli selvä enemmistö, sillä tämän ikäisiä naisia oli 113 000 ja miehiä 61 000.

Keskimääräinen vanhuuseläke 2 013 euroa kuukaudessa

Työeläkkeenä vanhuuseläkettä saaneiden keskimääräinen työeläke oli 2 013 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Naisten kuukausieläke oli keskimäärin 1 697 euroa ja miesten 2 401 euroa.

Vanhuuseläkettä saaneiden työeläkkeen mediaani oli 1 844 euroa kuukaudessa. Naisten kuukausieläkkeen mediaani oli 1 625 euroa ja miesten 2 181 euroa.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista valtaosalla 50 prosentin eläke

Vuoden 2017 alusta on ollut mahdollista ottaa vanhuuseläke osittaisena varhennettuna. Eläke on henkilön oman valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia siihen mennessä karttuneesta työeläkkeestä.

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä on kasvanut joka vuosi vuodesta 2017 eteenpäin, poikkeuksena vain vuosi 2025, jolloin varhennettua eläkettä saavien määrä väheni 3 800 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2025 lopussa osittaista vanhuuseläkettä sai 67 100 henkilöä, joista miehiä oli 54 prosenttia.

Osittaisen vanhuuseläkkeen saajista miehiä on ollut enemmän jokaisena vuotena. Miesten osuus on vaihdellut 54–58-prosentin välillä.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen vaihtoehdoista selvästi yleisempi on ollut 50 prosentin eläke. Vuoden 2025 lopussa eläkkeen saajista 82 prosentilla oli tämän tasoinen eläke valittuna. Miehet suosivat enemmän 50 prosentin eläkettä. Sen oli valinnut 86 prosenttia miehistä ja 76 prosenttia naisista.

Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden keskimääräinen työeläke 50 prosentin eläkkeen valinneille oli 863 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Naisten kuukausieläke oli keskimäärin 735 euroa ja miesten 959 euroa.

25 prosentin vaihtoehdon valinneiden keskimääräinen työeläke oli 450 euroa kuukaudessa. Naisten kuukausieläke oli keskimäärin 397 euroa ja miesten 526 euroa.

Lue lisää aiheesta:

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke: uudet eläkelajit (Julkari)

Työkyvyttömyyseläkkeensaajat

Vuoden 2025 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai työeläkejärjestelmästä 113 000 henkilöä. Se on lähes 50 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli 161 000. Määrät ovat vähentyneet vuosittain molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 59 000 naista ja 54 000 miestä.

Työkyvyttömyyseläke voi olla toistaiseksi myönnetty eläke tai määräaikainen kuntoutustuki. Työeläkejärjestelmässä molemmat voidaan myöntää joko täyden tai osaeläkkeen suuruisena.

Vuonna 2025 voimassa olleista työkyvyttömyyseläkkeistä toistaiseksi myönnettyjä eläkkeitä oli 90 000 (80 %) ja kuntoutustukia 23 000 (20 %). Työkyvyttömyyseläkkeistä täyden eläkkeen suuruisia oli 92 000 (81 %) ja osaeläkkeen suuruisia 21 000 (19 %).

Työkyvyttömyyseläkkeensaajista kaksi kolmasosaa yli 55-vuotiaita

Kaksi kolmasosaa kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista oli iältään 55 vuotta täyttäneitä vuonna 2025. 55–59-vuotiaita oli 22 prosenttia ja 60 vuotta täyttäneitä 46 prosenttia. Nuoria, alle 35-vuotiaita eläkkeensaajia oli 4 prosenttia.

Työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskimääräinen työeläke oli 1 450 euroa kuukaudessa vuonna 2025. Naisten kuukausieläke oli keskimäärin 1 331 euroa ja miesten 1 562 euroa. Kyseessä ovat täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneet.

Yli 40 prosentilla työkyvyttömyyseläkeläisistä eläkkeen perusteena mielenterveyden sairaus

Mielenterveyden sairaudet olivat selvästi yleisin syy työkyvyttömyyseläkettä saavilla. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella oli vuoden 2025 lopussa eläkkeellä lähes 50 000 henkilöä. Tämä oli 44 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista. Naisista 47 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia. Toinen suuri ryhmä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden perusteella eläkettä sai neljäsosa (28 000) työkyvyttömyyseläkkeensaajista. Kaikkien muiden sairauspääryhmien osuudet jäivät alle 10 prosenttiin.

Mitä nuorempia työkyvyttömyyseläkettä saavat ovat, sitä suurempi on mielenterveyssyiden osuus diagnooseista. Vuonna 2025 alle 35-vuotiaista valtaosalla (83 %) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena oli mielenterveyssyy.

35–44-vuotiailla mielenterveyssyiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä oli 71 prosenttia ja 45–54-vuotiailla 57 prosenttia. 55–59-vuotiaillakin mielenterveyssyiden osuus oli vielä suurin (44 %), mutta myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella sai moni eläkettä (21 %). 60 vuotta täyttäneillä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus (37 %) oli mielenterveyssyiden osuutta (30 %) suurempi.

 

Masennuksen perusteella eläkkeellä 22 100 henkilöä

Masennuksen perusteella sai työkyvyttömyyseläkettä 22 100 henkilöä vuonna 2025. Masennuksen osuus kaikista mielenterveyssyistä eläkkeellä olleista oli 44 prosenttia. Työkyvyttömyyden syynä masennus oli selvästi yleisempi naisilla (14 100) kuin miehillä (8 000).

Valtaosa työuraeläkkeensaajista miehiä

Työuraeläke tuli uutena etuutena voimaan vuoden 2017 alussa. Sen tarkoitus on mahdollistaa eläkkeelle siirtyminen niille, joiden työssä jatkamisen mahdollisuudet ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyys eläkkeeseen.

Vuoden 2025 lopussa oli voimassa 338 työuraeläkettä. Työuraeläkkeensaajista valtaosa (96 %) oli miehiä. Eläkkeistä kolme neljästä oli myönnetty tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella.

Perhe-eläkkeensaajat

Vuonna 2025 työeläkejärjestelmän perhe-eläkettä sai 208 000 leskeä ja 15 000 lasta. Leskeneläkkeensaajista naisia oli 182 000 (87 %) ja miehiä 26 000 (13 %).

Kolme neljästä leskeneläkkeensaajasta oli täyttänyt 75 vuotta. 75–84-vuotiaiden leskien osuus oli 40 prosenttia ja tätä vanhempien 35 prosenttia. Vajaa kymmenesosa leskeneläkkeensaajista oli alle 65-vuotiaita.

Ulkomailla asuvat työeläkkeensaajat

Kaksi prosenttia työeläkkeensaajista asuu ulkomailla

Suomesta maksettiin työeläkettä ulkomaille 36 000 eläkkeensaajalle vuoden 2025 lopussa. Tämä on noin kaksi prosenttia kaikista työeläkkeensaajista. Ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien määrä on pysynyt tasaisena viime vuodet.

Ulkomailla asuvista työeläkkeensaajista lähes 90 prosenttia (31 100) sai vanhuuseläkettä. Perhe-eläkettä sai 12 prosenttia (4 500) ja työkyvyttömyyseläkettä 3 prosenttia (1 200). Ulkomailla asuvista työeläkkeensaajista 54 prosenttia oli naisia.

Eniten eläkkeitä maksettiin Ruotsiin

Ulkomaille maksetuista eläkkeistä 39 prosenttia (14 100) maksettiin Ruotsiin. Seuraavaksi eniten eläkkeitä maksettiin Viroon (5 400), Saksaan (2 000) ja Espanjaan (1 900).

Keskimääräinen ulkomaille maksettu työeläke oli 665 euroa kuukaudessa. Jos tarkastellaan kymmentä eläkkeensaajamäärältään suurinta maata, suurin keskieläke oli Espanjassa asuvilla (1 653 €/kk) sekä Ranskassa (1 650 €/kk) asuvilla. Ruotsiin maksettavat eläkkeet olivat suuruudeltaan keskimäärin 403 euroa kuukaudessa.

Työeläkkeelle siirtyneet

Vuonna 2025 työeläkkeelle siirtyi 61 200 henkilöä

Taulukko: Työeläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin 2017–2025

Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi yli viisi prosenttia edellisvuodesta, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vastaavasti prosentin verran. Työeläkkeelle siirtyi yhteensä 61 200 henkilöä eli reilut 2 300 vakuutettua enemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jäi 42 500 vakuutettua.

Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 700 henkilöä. Määrää voi pitää pienenä erityisesti siksi, että heistä 2 300 oli 63–64-vuotiaita. Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 60 vuotta täyttäneitä oli yhteensä 7 200.

Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi viime vuonna 15 800 vakuutettua. Määrä puoliintui edellisvuodesta ensisijaisesti alaikärajan nousun vuoksi. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi Eläketurvakeskuksen tilastoissa.

Yleisin ikä siirtyä eläkkeelle oli 64 vuotta edellisen vuoden tapaan. 64-vuotiaana työeläkkeelle siirtyi yli 26 000 henkilöä. Vuonna 2025 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat 1.7.1960–31.3.1961 syntyneet. Vuonna 1960 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 1,5 vuotta korkeampi kuin ikäraja ennen eläkeuudistusta (63 vuotta).

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Vanhuuseläkkeelle siirtyneet

Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 61 prosenttia siirtyi eläkkeelle 64-vuotiaana. Osuus oli tämän suuruinen molemmilla sukupuolilla.

Seuraavaksi yleisin eläköitymisikä oli 65 vuotta (24 %). 68-vuotiaana tai vanhempana siirtyi eläkkeelle 5 prosenttia kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli 65,0 vuotta vuonna 2025.

Vuonna 2025 työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen työeläke oli 2 092 euroa kuukaudessa. Naisten keskieläke oli 1 841 euroa ja miesten 2 346 euroa.

Alkaneet osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet

Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi 15 800 henkilöä, 8 100 miestä (51 %) ja 7 700 naista (49 %). Alkaneista osittaisista vanhuuseläkkeistä 76 prosenttia (12 000) oli suuruudeltaan 50 prosenttia karttuneesta työeläkkeestä. Miehistä 81 prosenttia ja naisista 70 prosenttia valitsi 50 prosentin tasoisen eläkkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä edellisvuosien tasolla

Vuonna 2025 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 650 henkilöä. Määrä pysyi samansuuruisena edeltäviin vuosiin verrattuna. Edellisvuoden tapaan yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden osuus oli kolmannes siirtyneistä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy (30 %). Muiden sairauspääryhmien osuudet olivat selvästi pienempiä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä lähes kaksi kolmasosaa oli 55 vuotta täyttäneitä. Alle 35-vuotiaiden osuus oli 11 prosenttia.

Taulukko: Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työkyvyttömyyden syyn ja iän mukaan vuonna 2025

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt vaihtelivat selvästi ikäryhmittäin. Alle 35-vuotiailla yleisin syy oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (79 %). Myös 35–44 sekä 45–54- vuotiaiden ikäryhmissä tämä oli yleisin työkyvyttömyyden syy. Sen sijaan 55–59-vuotiailla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin eläkkeelle siirtymisen syy 39 prosentin osuudella, kun mielenterveyden häiriöiden osuus oli 20 prosenttia. 60 vuotta täyttäneistä noin puolet jäi työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Enemmistö siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle

Kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 72 prosenttia oli täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja 28 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä vuonna 2025. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 12 600 henkilöä, joista miehiä oli 54 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi puolestaan 4 800 henkilöä, joista miehiä oli 31 prosenttia.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirrytään vanhempana kuin täydelle eläkkeelle

Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli 53,3 vuotta vuonna 2025. Täydelle eläkkeelle siirtyneillä se oli 52,1 vuotta ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä 56,0 vuotta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 71 prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä puolestaan 57 prosenttia oli 55-vuotiaita tai vanhempia. Nuoria, alle 35-vuotiaita, oli täydelle eläkkeelle siirtyneistä 13 prosenttia, mutta osaeläkkeelle siirtyneistä vain 4 prosenttia.

Vuonna 2025 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Niiden perusteella siirtyi eläkkeelle 5 900 henkilöä (33 %). Toiseksi yleisin syy olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joiden perusteella eläkkeelle siirtyi 5 400 henkilöä (30 %). Muiden sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat pitkään yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosien 2019–2021 välillä tilanne kuitenkin muuttui, kun mielenterveyden häiriöt nousivat suurimmaksi sairauspääryhmäksi. Vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat jälleen yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syissä on eroja sukupuolten välillä. Mielenterveyden häiriöiden osuus oli vuonna 2025 selvästi suurempi naisilla (35 %) kuin miehillä (25 %). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli lähes yhtä suuri naisilla ja miehillä.

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään eniten mielenterveyssyistä, osaeläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä mielenterveyssairauksien osuus oli 34 prosenttia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus 27 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä lähes puolella (48 %) työkyvyttömyyden syynä oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Mielenterveyden sairauksien osuus oli noin neljännes (23 %).

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä ja keskimääräinen työeläke

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä ja keskimääräinen työeläke

Työuraeläkkeelle siirtyneitä vähän

Työuraeläke tuli uutena etuutena voimaan vuoden 2017 alussa. Sen tarkoitus on mahdollistaa eläkkeelle siirtyminen niille, joiden työssä jatkamisen mahdollisuudet ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyys eläkkeeseen.

Työuraeläkkeelle on etuuden myöntämisestä lähtien siirrytty varsin maltillisesti. Vuonna 2025 siirtyjiä oli tähän asti eniten. Heitä oli yhteensä 261 henkilöä, joista valtaosa oli (97 %) miehiä.

Työuraeläkkeistä kolme neljästä myönnettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella.

Taulukko: Työuraeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Taulukot ja kuviot Avainluvut-palvelussa:

Tilaston taulukot tilastotietokannassa:

Aiheen asiantuntijat:

Lisätietoa tilastopalvelusta:

Tilaston taulukot tilastotietokannassa:

Uutiset ja tiedotteet:

Tilaston julkaisut julkaisuarkisto Julkarissa:

Tilaston julkistukset Julkaisuarkisto Julkarissa:

Suomen työeläkkeensaajat

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkkeensaajat
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1342

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkkeensaajista.

Tietosisältö

Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista ja työeläkkeelle siirtyneistä.

Käytetyt luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, asuinmaa

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisterin sisältämiin tietoihin. Eläkerekisteriin tallennetaan tiedot työeläkelaitoksissa tehdyistä eläkepäätöksistä.

Aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Päivitystiheys

Suppeampi Tilasto Suomen työeläkkeensaajista ilmestyy kerran kuukaudessa ja laajempi tilastojulkaisu Suomen työeläkkeensaajat kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Kuukausitilasto ilmestyy seuraavan kuukauden puolivälin aikaan ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 alkaen. Vuosina 2005–2013 tilasto ilmestyi nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut.

Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, eläkkeelle siirtyminen

Yhteystiedot

Asuinkunta, asuinmaa, maakunta

Henkilön asuinkunnaksi katsotaan hänen asuinkuntansa tilastovuoden viimeisenä päivänä. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan.

Eläkelaji

Työeläkejärjestelmän eläkelajeja ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä perhe-eläke. Yksittäistä tilastovuotta koskevat tarkemmat tiedot eläkelajeista (esim. myöntämisperusteet ja ikärajat) on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun kohdassa Eläke-etuudet.

Eläkesektori

Työeläkettä saava luetaan aina siihen sektoriin, jolta hän saa vähintään yhtä tarkasteltavaa eläkettä. Jos henkilö saa eläkettä molemmilta sektoreilta, hän kirjautuu molempien sektoreiden lukuihin, mutta on koko työeläkejärjestelmän luvuissa vain kerran.

Työeläkkeelle siirtynyt lasketaan sektorikohtaisiin lukuihin, jos eläkkeelle siirtyminen kyseiseltä sektorilla tapahtuu tilastovuonna. Koko työeläkejärjestelmän lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa.

Eläkkeen suuruus

Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä. Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan.

Työeläkkeensaajan ja työeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää kaikkien tilastovuoden lopussa maksussa olleiden omaan työuraan perustuvien eläkkeiden euromäärät molemmilta sektoreilta. Eläkkeeseen sisältyy sekä perus- että rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärät. Jos tilastovuoden aikana eläkkeelle siirtyneen eläke on ehtinyt päättyä ennen tilastovuoden loppua, työeläkkeen määräksi tilastoidaan eläkkeen päättymishetkellä maksussa ollut eläke.

Osa-aikaeläkkeensaaja ei saa samanaikaisesti muuta omaan työuraan perustuvaa työeläkettä, joten osa-aikaeläkkeensaajan ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää ainoastaan osa-aikaeläkkeen euromäärän.

Kokonaistyöeläke sisältää edellisten lisäksi myös eläkkeensaajan mahdollisen perhe-eläkkeen.  Kokonaistyöeläkettä ei lasketa työeläkkeelle siirtyneille.

Keskimääräiset työ- ja kokonaistyöeläkkeet ovat aritmeettisia keskiarvoja. Joissakin taulukoissa on lisäksi esitetty mediaanieläke. Mediaanieläke on aineiston keskimmäisen havainnon eläke eli puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet sitä suurempaa eläkettä.

Ikä

Työeläkkeelle siirtyneiden taulukoissa käytetään ikää eläkkeen alkaessa. Muissa taulukoissa on ikä tilastovuoden lopussa.

Keskiarvoikä on ikien aritmeettinen keskiarvo. Työeläkkeensaajille se lasketaan iästä tilastovuoden lopussa ja työeläkkeelle siirtyneille iästä eläkkeen alkaessa.

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäisen havainnon ikä.

Palkaton aika

Aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.

Sosiaaliturvasopimus

Kahden valtion välinen sopimus, joka säätelee niiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvasopimusmaat (Työeläkelakipalvelu)

Työeläkemeno

Työeläkemeno sisältää tilastovuoden aikana yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksetut lakisääteiset eläkkeet sekä työnantajan kustantamat vapaaehtoiset rekisteröidyt lisäeläkkeet. Kuntien vanhojen sääntöjen mukaan maksetut eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.

Työeläkettä saava

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat ne henkilöt, jotka saavat tilastovuoden viimeisenä päivänä työeläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, maatalouden erityis-, osa-aika- tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kaikki työeläkettä saavat -luokka sisältää edellisten lisäksi perhe-eläkettä saavat. Työeläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti sekä usean eri eläkelain että usean eri eläkelajin mukaan.

Työeläkkeelle siirtynyt

Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden omaan työuraan perustuva eläke (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai maatalouden erityiseläke) on alkanut tilastovuoden aikana. Lisäksi edellytetään, etteivät henkilöt ole saaneet mitään em. eläkettä ainakaan kahteen vuoteen.

Sektorikohtainen tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta. Jos henkilö on siirtynyt eläkkeelle toiselta sektorilta jo ennen tilastovuotta ja siirtyy tilastovuonna eläkkeelle toiselta sektorilta, kirjautuu hän tilastovuonna vain jälkimmäisen sektorin lukuihin, ei enää kaikkien eläkkeelle siirtyneiden lukuihin. Ts. koko työeläkejärjestelmää koskeviin lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa. Taulukoiden sektorikohtaiset luvut eivät siten ole yhteenlaskettavia.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden vanhuuseläke on alkanut tilastovuonna ja jotka eivät ole saaneet mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkkeiden kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden eri alalajien kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet minkään lajista työkyvyttömyyseläkettä kahteen vuoteen.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota työeläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneisiin vasta sinä vuonna, kun heillä alkaa jokin muu omaan työuraan perustuva eläke, useimmiten vanhuuseläke.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Työkyvyttömyyden pääasiallisella syyllä tarkoitetaan eläkkeen perusteena olevaa pääsairautta. Vaikka joskus työkyvyttömyyden syynä voi olla pääsairauden lisäksi jokin merkittävä lisäsairaus, tilastot perustuvat vain pääsairauden luokitteluun.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus

Vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus promilleina työeläkevakuutetusta väestöstä.

Alkavuuksia lasketaan sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä joko vuoden 2012 tai viimeisen tilastovuoden työeläkevakuutettujen lukumäärää. Vakioinnilla poistetaan väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus alkavuuteen.

Tilastossa käytetty ikä on henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet, työuraeläkkeet vuodesta 2018 alkaen sekä yksilölliset varhaiseläkkeet vuoteen 2012 asti.

Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Tämän vuoksi alkavuuksia on esitetty eri ikäryhmille, mutta vertailukelpoisin ikäryhmä pitkällä aikavälillä on 25–62-vuotiaat. Vanhuuseläkkeen ikärajan yhä noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään entistä vanhemmille, joten tilaston ikäluokitusta joudutaan muuttamaan jatkossa.

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus

1.2 Organisaatioyksikkö

Suunnitteluosasto

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Joonas Hautamäki
Jari Kannisto

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

13.2.2026

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

26.6.2024

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

26.6.2024

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kuvaa Suomen työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden sekä eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä.

3.2 Luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, hyvinvointialue ja asuinmaa.

3.3 Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki Suomen työeläkejärjestelmästä maksetut lakisääteiset eläkkeet.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Henkilö/eläkkeensaaja.

3.6 Tilaston perusjoukko

Suomen työeläkejärjestelmästä eläkettä saavat henkilöt.

3.7 Viitealue

Kunta, maakunta, hyvinvointialue, asuinmaa.

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

4. Mittayksikkö

Henkilöiden lukumäärä.
Eläkkeen suuruus: €/kk (bruttomääräinen).
Väestöosuus: %-osuus Kelan sosiaalivakuutetusta väestöstä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus: ‰ työeläkevakuutetusta väestöstä.

5. Viiteajankohta

Eläkkeensaajien kohdalla tilastokuukauden ja -vuoden viimeinen päivä. Eläkkeelle siirtyneiden kohdalla kalenterikuukausi ja -vuosi.

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten.

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

8. Julkistamispolitiikka

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Tilaston kuukausitiedot ilmestyvät tilastokuukautta seuraavan kuukauden puolivälin jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat erityistiedot ilmestyvät maaliskuussa.

Työeläkkeensaajia koskevat vuositiedot ilmestyvät maaliskuussa.

Työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärien ennakkotiedot ilmestyvät helmikuussa. Lopulliset tiedot eläkkeelle siirtyneistä ilmestyvät kesäkuussa.

Erillinen julkaisu ilmestyy vuosittain kesällä.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Suomen työeläkkeensaajat (Julkari).

Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Suomen työeläkkeensaajat: kuukausitilasto
Suomen työeläkkeensaajat (Julkari)

10.3 Verkkotietokanta

Työeläkkeensaajien kuukausitilasto (PxWeb)
Työeläkkeensaajien lukumäärä (PxWeb)
Työeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä (PxWeb)
Työeläkkeensaajien eläkkeen suuruus (PxWeb)
Työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus (PxWeb)
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (PxWeb)
Ulkomailla asuvat työeläkkeensaajat (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja voi hakea tieteelliseen tutkimuskäyttöön.

Eläkerekisterin eläketietoja ja ansaintarekisterin työeläkevakuutettua työskentelyä koskevia rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuskäytössä julkisuus-, tietosuoja- sekä toisiolain mukaisesti, vaikka yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksen tulee olla yksilöity ja tutkimussuunnitelmaan perustuva tieteellinen tutkimus. Rekisteriaineistoa ei luovuteta kaupalliseen tarkoitukseen.

Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Rekisterivedokset poimitaan alkuvuodesta, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Tilaston kuukausitiedot ilmestyvät tilastokuukautta seuraavan kuukauden puolivälin jälkeen.

Vuositiedot valmistuvat useassa osassa, jotka julkaistaan tietojen laatutarkistuksen jälkeen viitenä erillisenä julkistuksena.

Ensimmäinen osa julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa ja viimeinen kesäkuussa.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään kunakin tilastovuonna voimassa olevaa alueluokitusta (kunnat, maakunnat, hyvinvointialueet).

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (Suomen virallinen tilasto). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly vuositilaston lukuihin. Kuukausitilastoinnissa vastaava muutos tehtiin tilastovuoden 2021 alussa. Muutos vaikutti perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon.

Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset:
Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.

Tämä tilasto sisältää vain lakisääteiset työeläkkeet, joihin eivät kuulu esim. vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.

15.3.1 Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Työeläkejärjestelmää koskevat tiedot ovat pääosin yhteneväisiä kuukausi- ja vuositilaston kesken. Aineistojen poiminta-ajankohtien erojen vuoksi osa eläketiedoista saattaa tarkentua vuoden kuluessa.

15.4 Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n ja Kelan yhdessä tuottaman Tilasto Suomen eläkkeensaajista -tilaston tietojen kanssa.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista

16. Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

–

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Hallinnolliset rekisterit.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

18.5 Tiedon käsittely

Poimitaan eläkerekisteristä henkilötasoiset eläketiedot. Niistä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.

Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.