Työkyvyttömyyseläkkeet ja työkyky

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Siitä huolimatta monen työura katkeaa edelleen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden takia. Työkyvyn tukeminen eri keinoin on lisääntynyt, jotta työssä jatkaminen työkykyongelmista huolimatta olisi aikaisempaa useammin mahdollista.

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työkyvyn tukemisen tutkimus tuottaa tärkeää tietoa eläketurvan ja kuntouksen kehittämiseen sekä laajemmin julkiseen keskusteluun

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy nykyisin noin 20 000 henkilöä vuosittain. Heistä noin 5 000 siirtyy osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on tärkeää tutkia väestöryhmittäin, jotta eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on tällä vuosituhannella vähentynyt selvästi. Viimeisen 10 vuoden aikana lasku on kuitenkin ollut aikaisempaa maltillisempaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt kaikissa diagnoosiryhmissä, mutta lasku on ollut voimakkaampaa fyysiseen terveyteen liittyvistä syistä kuin mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä.

Vuosina 2018 ja 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi. Muutos johtui erityisesti työttömyystaustaisten hakijoiden määrän kasvusta, mikä viittaa tuolloin voimassa olleen työttömyysturvan aktiivimallin vaikutukseen. Tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on jälleen vähentynyt.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt erityisesti 45–59-vuotiailla. Yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on sen sijaan lisääntynyt. Tähän vaikuttaa vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu vuoden 2017 eläkeuudistuksen seurauksena. Suuri osa 60 ikävuoden jälkeen alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Tätä nuoremmissa ikäryhmissä myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt.

Naisten osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on noussut. Vuosituhannen alussa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi enemmän miehiä kuin naisia, mutta nykyisin selvä enemmistö työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on naisia.

Aiheesta muualla:

Julkaisut:

2000-luvun alussa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä mielenterveyden ongelmien että fyysisten sairauksien takia väheni selvästi. Viime vuosina yhä useampi on kuitenkin hakeutunut työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Siten mielenterveyden ongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

Nykyisin mielenterveyden perusteella myönnetään noin kolmannes kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Valtaosa mielenterveyssyistä myönnetyistä eläkkeistä alkaa määräaikaisena kuntoutustukena. Mielenterveysongelmiin perustuvat eläkkeet tyypillisesti alkavat keskimääräistä nuorempana. Jo yli puolet työkyvyttömyyseläkettä saavista saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysongelmien perusteella.

Mielenterveysongelmien kirjo on moninainen. Masennukseen ja ahdistuneisuuteen perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet, kun taas psykoottisten sairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt.

Pidemmällä aikavälillä mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä, mutta nuoremmilla ne ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Ei ole varmaa tietoa siitä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai johtavatko mielenterveysongelmat syystä tai toisesta aikaisempaa useammin eläkkeelle.

Kuvan “Mielenterveyden ongelmiin ja muihin syihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vuosina 2007 ja 2016 (%)” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisintä vanhemmissa ikäryhmissä, ja erityisesti yli 50-vuotiailla eläkkeelle siirtyminen yleistyy. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin kiinnittänyt paljon huomiota ja herättänyt huolta, sillä toisin kuin vanhemmissa ikäryhmissä, nuorilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat huomattavasti yleistyneet 2000-luvulla.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet johtuvat pääasiassa mielenterveyden häiriöistä. Työkyvyttömyyseläkkeiden yleistymisen taustalla on erityisesti mielialahäiriöiden (masennuksen ja ahdistuneisuuden) perusteella myönnetyt eläkkeet.

Merkittävä osa nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on sellaisia, ettei heidän osallistumistaan työelämään voida sairauden vakavuuden vuoksi realistisesti odottaa. Noin puolet 18–29-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä saa ainoastaan Kelan eläkettä. Heillä työuraa ei lähtökohtaisesti ole lainkaan. Myös työeläkejärjestelmän piirissä olevilla nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvillä työhistoria on selvästi vähäisempää kuin vertailuväestössä.

Valtaosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina kuntoutustukina. Kuntoutustuen muuttuminen pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi on nuorilla harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Sen sijaan kuntoutustuet jatkuvat nuorilla pidempään kuin vanhemmilla.

Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla miehillä / 10 000 henkilövuotta 

Diagnoosi 2007 2011 2015 2019
Yhteensä 15,6 16,7 18,4 20,7
Masennus 3,2 3,6 4,5 5,9
Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 1,3 1,4 1 0,9
Ahdistuneisuus 1,3 1,2 1,7 2,3
Psykoottiset häiriöt 7,1 6,6 6,6 6,8
Muut mielenterveysongelmat 2,7 4 4,6 4,7

Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla naisilla / 10 000 henkilövuotta 

Yhteensä 15,4 16,1 19,3 23,1
Diagnoosi 2007 2011 2015 2019
Masennus 5,7 5,9 7,7 10,6
Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 2 2 1,9 2,5
Ahdistuneisuus 1,3 1,8 2,4 3,1
Psykoottiset häiriöt 4,3 4 4 3,7
Muut mielenterveysongelmat 2 2,3 3,2 3,3

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirrytä tasaisesti kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriski on selvästi korkeampi kuin toimihenkilöiden. Myös matala koulutustaso ja pienet tulot ovat yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyseläkeriskiin. Alempien sosiaaliryhmien suurempaa työkyvyttömyyseläkeriskiä selittää pitkälti se, että työntekijöillä on ylempiä toimihenkilöitä useammin fyysisesti vaativammat työolot sekä usein myös heikompi terveydentila.

2000-luvulla sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat kuitenkin pienentyneet, kun eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt enemmän alemmissa kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuremmat fyysisistä sairauksista kuin mielenterveyssyistä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä.

Kuvan “Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus sairausryhmän ja koulutustason mukaan vuonna 2016 (%)” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Julkaisut: 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Tähän liittyy se, että julkiselta sektorilta siirrytään useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sektorien väliset erot ovat vähäisiä.

Julkisen ja yksityisen sektorin erot työntekijöiden ikä- ja sukupuolirakenteessa selittävät osittain sitä, miksi julkiselta sektorilta siirrytään useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Julkisen sektorin työntekijät ovat yksityisen sektorin työntekijöitä iäkkäämpiä, ja valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.

Sen sijaan sektoreiden väliset erot ammattirakenteissa eivät juurikaan selitä sitä, miksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään useammin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.  Erot työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa ja työkyvyttömyyden määrittelyssä voivat osaltaan selittää julkisen sektorin työntekijöiden korkeampaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Kuvan “Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajilla, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut:

Yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2017 jälkeen. Tähän on syynä eläkeuudistuksessa päätetty vanhuuseläkeiän nousu, jonka myötä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on mahdollista aikaisempaa vanhempana. Vuonna 2025 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 41 prosenttia oli yli 60-vuotiaita.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yli 60-vuotiailla yleisiä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden yli 60-vuotiaiden määrä on 2000-luvulla tasaisesti lisääntynyt. Nykyisin noin kolmannes yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä on osatyökyvyttömyyseläkkeitä.

Yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttaa myös se, että tämän iän jälkeen myös yksityisellä sektorilla työkykyä arvioidaan vain suhteessa hakijan omaan ammattiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrässä on selvä piikki täsmälleen 60 ikävuoden kohdalla.

63-vuotiaalle henkilölle, jolla on pitkä työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä ja jonka työkyky on heikentynyt, mutta ei työkyvyttömyyseläkkeen edellyttämällä tasolla, voidaan myöntää työuraeläke. Sen käyttö on kuitenkin ollut vähäistä. Työuraeläkkeen saajat ovat yleensä miehiä, matalasti koulutettuja ja heillä on vakaat työurat. Taustalla ovat useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Tätä lyhyemmän työkyvyttömyyden aikana ansionmenetystä korvataan yleensä sairauspäivärahalla. Mitä pidempään sairauspäiväraha on jatkunut, sitä suurempi on riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Sairauspäivärahakauden aikana pyritään selvittämään kuntoutustarvetta ja tukemaan työhön paluuta. 70 prosenttia niistä, jotka ovat saaneet sairauspäivärahaa noin vuoden kestävän maksimiajan, siirtyy suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Lopuista hieman yli puolet hakee työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä ei heille tässä vaiheessa myönnetä. Vajaa puolet ei hae työkyvyttömyyseläkettä. Eläkettä hakematta jättäneet palaavat usein ansiotyöhön. Hylkäävän eläkepäätöksen saaneilla työttömyysetuuksien saaminen on yleistä.

Työttömyys ja työkyvyttömyys kietoutuvat monin tavoin yhteen. Työttömyysetuuksien saaminen ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on yleistä. Vaikka kuntoutus on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen nähden ensisijainen vaihtoehto, on työkyvyttömyyseläkettä edeltävä ammatillinen kuntoutus melko vähäistä ja painottuu viimeisiin työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin vuosiin.

Julkaisut:

Vuonna 2025 uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 38 prosenttia hylättiin. Useimmiten syynä on se, että hakijaa ei pidetä tarpeeksi työkyvyttömänä tai että työkyvyttömyys ei ole jatkunut tarpeeksi pitkään. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää vähintään vuoden yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä.

2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on kasvanut voimakkaasti. Hylkäysosuuden nousu on yleisesti ottaen hyvin samanlaista erilaisten taustatekijöiden kuten sukupuolen tai koulutuksen mukaan ja hakemuksen perusteena olevasta sairaudesta riippumatta. Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden taustatekijöissä tapahtuneet muutokset eivät siten selitä työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvua. Toisaalta ilman joitakin hakijarakenteen muutoksia, kuten 60 vuotta täyttäneiden hakijoiden osuuden kasvua, hylkäysosuus olisi noussut vielä enemmän.

Suuri osa hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista päätyy kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien vuosien kuluessa. Myös työttömyys- ja sairauspäivärahan saaminen on yleistä hylkäyksen jälkeen. Monilla hylkäyspäätöksen saaneilla hakijoilla toimeentulon lähteet vaihtelevat seuraavien vuosien aikana. Tämä viittaa siihen, että hakijalla on tyypillisesti ainakin jonkinasteisia työkykyongelmia, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemusta ei hyväksyttäisikään.

Kuvan “Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen vuosina 2007–2023 saaneiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yhden ja neljän vuoden kuluessa, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Julkaisut:

Työkyvyn tukeminen ja työssä jatkaminen 

Työssä jatkamisen tukeminen ammatillisen kuntoutuksen keinoin on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Sairauspäivärahan tai kuntoutustuen aikana pyritään mahdollistamaan työhön paluu hoidon tai kuntoutuksen avulla, vaikka työkyvyttömyys pitkittyisi. Osatyökyvyttömyyseläkkeet mahdollistavat osa-aikaisen työssä jatkamisen työkykyongelmista huolimatta. 

Työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että väestön työkyky on riittävän hyvä ja että ihmiset voivat jatkaa työssä myös silloin, kun heillä on työkykyyn liittyviä ongelmia.

Suomalaisten itse arvioima työkyky parani 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta myöhemmin samanlaista myönteistä kehitystä ei ole nähty. Nuoremmissa ikäryhmissä koettu työkyky on jopa heikentynyt. Nämä kehityskulut ovat samansuuntaisia kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä havaitut muutokset.

Itseään täysin työkykyisenä pitävien osuus alkaa pienentyä noin 50 ikävuoden kohdalla. Voidaan odottaa, että työuran viimeisinä vuosina ilmenevät työkykyhaasteet tulevat lisääntymään, kun vanhuuseläkeikä nousee.

Yli 50-vuotiaiden täysin työkykyisenä tekemien työvuosien määrä on kasvanut. Kuitenkin työssäolo on lisääntynyt myös sinä aikana, kun työkyky on rajoittunutta.

Osatyökykyisten osuus on kasvanut erityisesti työttömillä, joista jo noin puolet arvioi itsensä osatyökykyisiksi. Lukumääräisesti eniten osatyökykyisiä on kuitenkin työssä olevien joukossa. On siis tärkeää auttaa sekä työttömiä että työssä olevia pysymään työkykyisinä ja jatkamaan töissä.

Kuvan “Täysin työkykyisten, osatyökykyisten ja täysin työkyvyttömien osuus iän mukaan perustuen vastaajan omaan arvioon vuonna 2022” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut:

Työkykyongelmia kokevalla henkilöllä on oikeus saada työeläkelaitoksen rahoittamaa ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta, jos todetaan, että hänellä on todennäköinen uhka päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosien aikana.

Yleisimpiä työeläkekuntoutuksen muotoja ovat työkokeilu omalla tai toisella työnantajalla, sekä uudelleenkoulutus toiseen ammattiin. Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri mielenterveyssyistä alkaneessa kuntoutuksessa. Ammatillinen kuntoutus on yleisempää suuremmilla työnantajilla. Tätä voi selittää se, että suuremmilla työnantajilla on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja muihin työjärjestelyihin kuin pienemmillä työnantajilla.

Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että työeläkekuntoutuksella olisi merkittäviä työllisyyttä edistäviä tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä ehkäiseviä vaikutuksia ainakaan pitkällä aikavälillä. Kuntoutuksen käytännöt ovat olleet viime vuosina muutoksessa, minkä vuoksi tämänhetkisestä tilanteesta ei ole vielä saatavilla tutkimustietoa.

Julkaisut:

Kuntoutusprosessien toimivuutta on tutkittu muun muassa kuntoutuksen ammattilaisten ja kuntoutujien haastatteluiden avulla. Tärkeänä tekijänä kuntoutuksen toimivuudelle pidetään riittävää tukea ja seurantaa koko kuntoutusprosessin ajan. Lisäksi sekä ammattilaiset että kuntoutujat pitävät kuntoutuksen onnistumisen edellytyksinä seuraavia asioita:

  • kuntoutuksen huolellista suunnittelua ja oikea-aikaisuutta
  • kuntoutujan motivaatiota
  • toimivaa yhteistyötä kuntoutukseen osallistuvien tahojen välillä
  • kuntoutujan mahdollisuuksia vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön
  • kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden huomioimista
  • kuntoutuksen jälkeisen työllistymisen tukemista.

Työeläkelaitosten rahoittamien työkokeilujen jälkeiseen aikaan ja työllistymiseen tulisi tutkimusten mukaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lyhyt työkokeilu ei välttämättä yksin riitä varmistamaan työhön paluuta.

Työhön paluun prosessien ymmärtäminen ja kuntoutuksen lopputuloksen arviointi edellyttävät kuntoutujien seuraamista riittävän pitkällä aikavälillä.

Tutkimusten perusteella kuntoutusprosesseja ei ole mielekästä arvioida vain yhden järjestelmän, kuten pelkästään työeläkekuntoutuksen, näkökulmasta. Monet kuntoutujat tarvitsevat vuoron perään tai samanaikaisesti useiden eri toimijoiden palveluja. Eri toimijoiden yhteistyössä ja vastuunjaossa on haasteita, ja tieto ei aina kulje sujuvasti esimerkiksi työeläkejärjestelmän ja työllisyyspalvelujen välillä.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä eli kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena, jos työhön paluuseen katsotaan olevan vielä mahdollisuuksia eläkkeen alkamisen jälkeen. Kuntoutustukien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut, ja nykyisin selvästi yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa kuntoutustukena.

Suuri osa kuntoutustukena alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä muuttuu myöhemmin toistaiseksi voimassa oleviksi eläkkeiksi. Työhön palanneiden osuus on ollut melko vähäinen. Vuonna 2018 täydelle tai osakuntoutustuelle siirtyneistä noin puolet sai neljän vuoden kuluttua edelleen työkyvyttömyyseläkettä. Työssä oli 20 prosenttia ja hieman pienempi osa oli työttömänä. Lähes kaikki työhön palanneet olivat olleet työssä ennen kuntoutustuen alkua.

Kuntoutustukea saaneiden työhön paluu on lisääntynyt ja toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentynyt viime vuosina. Entistä suurempi osuus kuntoutustuista myös jatkuu pidempään kuin neljä vuotta.

Kuntoutustuen jälkeisessä työhön paluussa on eroja diagnoosiryhmien välillä. Erityisesti mielenterveyssyiden vuoksi kuntoutustukea saaneiden työhön paluun kehitys on ollut heikkoa. Vaikka he siirtyvät pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle aiempaa harvemmin, työhön paluu ei ole lisääntynyt juuri lainkaan.

Kuvan “Vuonna 2018 määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työmarkkinatilat 48 kuukautta eläkkeen alkamisen jälkeen, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut:

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Nykyisin lähes joka kolmas työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Valtaosa (n. 80 %) osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen pituus on keskimäärin hiukan alle kolme vuotta, ja suurin osa osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista työskentelee koko eläkkeelläoloajan.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat eroavat monien tekijöiden suhteen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Lähes 70 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on naisia, ja moni on siirtynyt eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista lähes puolet on julkisen sektorin työntekijöitä, kolmasosa yksityisen sektorin työntekijöitä ja noin viisi prosenttia on yrittäjätaustaisia. Vajaa viidennes on ollut työttömänä ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkua. Valtaosalla osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista on vähintään keskiasteen koulutus, ja korkea-asteen suorittaneita on kolmasosa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtalaisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljän vuoden seuranta-aineiston mukaan kolmasosa 20–58-vuotiaista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi neljän vuoden seurannan aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, ja noin puolella osatyökyvyttömyyseläke jatkui koko seurannan ajan. Loput siirtyivät pääasiassa joko työhön tai työttömäksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai muuhun tilaan neljän vuoden seurannan aikana, %

Diagnoosi Osatyökyvyt­tömyys­eläke jatkuu Täysi työkyvyt­tömyys­eläke Työ Työttömyys Vanhuus­­eläke Muu
Kaikki 52 33 9 3 1 1
Tuki- ja liikuntaelin­sairaudet 56 32 7 3 1 1
Mielenterveys­syyt 41 37 16 5 1 0
Muut sairaudet 53 33 8 3 1 3

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut: 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei välttämättä tarkoita kokonaan työnteon lopettamista. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä, katsotaan, että työntekijällä on työkykyä jäljellä ja että hän voi jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Velvoitetta työntekoon ei kuitenkaan ole. Yli 80 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista työskentelee eläkkeen ohessa.

Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyky on osatyökyvyttömyyseläkkeensaajia heikompi ja työssäkäynti harvinaisempaa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista runsas kymmenen prosenttia työskentelee eläkkeen rinnalla. Suurin osa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä työskentelee koko eläkkeen keston ajan.

Naiset, korkeammin koulutetut ja hiljattain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työskentelevät eläkkeen ohessa useammin kuin miehet, matalammin koulutetut ja pidemmän aikaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet. Työssäkäynti on myös yleisempää julkisen sektorin työntekijöillä ja pitkän työuran tehneillä kuin yksityisellä sektorilla työskennelleillä ja lyhyemmän työuran tehneillä.

Kuvan “Ansiotuloja vähintään 500 euroa vuonna 2023 saaneiden työkyvyttömyyseläkeläisten osuus koulutustason mukaan, %” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Julkaisut:

Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke oli keskimäärin noin 1 300 euroa kuukaudessa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vanhuuseläkettä saavilla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien toimeentulo onkin usein niukkaa.

2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeet ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Tämä johtuu siitä, että nykyiset työkyvyttömyyseläkkeensaajat ovat aiempaa nuorempia ja ovat siirtyneet eläkkeelle nuoremmassa iässä.

Vain kansaneläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut, kun taas työeläkettä saavien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke on parantanut monien työkyvyttömyyseläkkeensaajien asemaa, sillä työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukossa on paljon takuueläkettä saavia.

Tulotasossa ja taloudellisessa tyytyväisyydessä on selviä eroja työkyvyttömyyseläkkeensaajaryhmien välillä. Korkeasti koulutetut, terveydentilansa paremmaksi kokevat, yhdessä asuvat ja työssäkäyvät työkyvyttömyyseläkeläiset ovat tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin ne, joilla on matalampi koulutus, heikommaksi koettu terveydentila, jotka asuvat yksin tai eivät käy työssä.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien toimeentulo säilyy keskimääräistä matalampana myös vanhuuseläkkeellä, sillä työkyvyttömyyseläke muutetaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan tullessa vanhuuseläkeikään. Työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneet henkilöt kertovat kokevansa enemmän taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi asumis- ja terveydenhoitomenojen kattamisessa kuin sellaiset vanhuuseläkeläiset, joilla ei ole työkyvyttömyyseläketaustaa.

Julkaisut:

Lue lisää Etk.fi:ssä

Käynnissä olevia tutkimushankkeita

Aiheen asiantuntija

Mikko Laaksonen

Erikoistutkija

FT, dosentti

Puh. 029 411 2156

Etk.fi-blogi
Lue lisää

Anu Polvinen

Erikoistutkija

FT

Puh. 029 411 2218

Etk.fi-blogi
Lue lisää

Jyri Liukko

Erikoistutkija

VTT, dosentti

Puh. 029 411 2154

Etk.fi-blogi
Lue lisää

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.