Suomen työeläkevakuutetut
Tilasto kuvaa Suomen työeläkejärjestelmässä vakuutettuja henkilöitä sekä palkansaajien työeläkevakuutettuja ansioita ja yrittäjien työtuloa.
Suomen työeläkevakuutetut vuonna 2025
- Työeläkejärjestelmän piiriin kuului kaikkiaan 3,8 miljoonaa 17–68-vuotiasta henkilöä vuoden lopussa. Heistä yhdeksän prosenttia oli eläkkeellä.
- Työeläkettä kartutti työansioiden ja työtulon perusteella kaikkiaan 2,8 miljoonaa henkilöä vuoden aikana.
- Palkansaajien mediaaniansio oli 3 318 euroa kuukaudessa. Naisten mediaaniansio oli 16 prosenttia miesten ansiota pienempi.
- YEL-työtulojen mediaani oli 1 542 euroa kuukaudessa. MYEL-vakuutetuilla työtulon mediaani oli 2 025 euroa kuukaudessa.
- Palkattomilta ajoilta työeläkettä kartutti lähes miljoona henkilöä. Työttömyysetuuksia maksettiin 580 000 henkilölle.
- Ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 85 000 henkilöä, joista valtaosa oli työuraa aloittelevia nuoria.
Tällä sivulla
- Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet
- Ensimmäisen kerran työeläkelakien piiriin tulleet
- Työeläkevakuutetut ansiot ja työtulot
- Palkattomilta ajoilta rekisteröidyt etuudet
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet
Vuoden 2025 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa työikäistä. Heistä 2 miljoonaa oli miehiä ja 1,8 miljoonaa oli naisia.
Lähes kaksi kolmasosaa järjestelmän piiriin kuuluneista työikäisistä oli työssä vuoden lopussa ja yhdeksän prosenttia oli eläkkeellä. Reilu neljäsosa (27 %) ei ollut työssä eikä saanut eläkettä vuoden lopussa, mutta heille oli karttunut eläkettä aiemmin. Ryhmään kuuluu muun muassa opiskelijoita ja työttömiä. Heistä kaksi kolmesta ei ollut työssä lainkaan vuoden 2025 aikana.
Koska työeläkejärjestelmän piiriin kuuluu valtaosa Suomen työikäisistä, henkilömäärän muutokset heijastavat väestörakenteen muutoksia. Lisäksi laki- ja ikärajamuutokset vaikuttavat piiriin kuuluvien määrään. Työikäisistä kuolee vuosittain alle 10 000.
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvien määrä on kasvanut yli 120 000 henkilöllä kymmenessä vuodessa. Kasvua selittää osittain vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajan laskeminen 17 vuoteen vuonna 2017.
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työikäiset ovat 17–68-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat työskennelleet eläkelakien mukaisessa työssä palkansaajina tai yrittäjinä. Ryhmään kuuluvat myös samanikäiset henkilöt, jotka saavat omaan työuraansa perustuvaa eläkettä.
Vuoden lopussa työssä olleet
Vuoden 2025 lopussa työeläkevakuutettuja oli kaikkiaan 3,5 miljoonaa, joista 2,4 miljoonaa (70 %) oli työssä. Yksityisellä sektorilla teki töitä reilut 1,8 miljoonaa vakuutettua ja julkisella sektorilla 690 000. Molemmilla sektoreilla samanaikaisesti työskenteli 71 000 henkilöä.
Työssä olleet työeläkelakien mukaan
Enemmistö palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Lähes 1,6 miljoonaa teki töitä työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutetussa työssä vuoden 2025 lopussa. Julkisella sektorilla kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työskenteli 557 000 ja valtiolla 121 000 vakuutettua. Yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan vakuutettuna oli 216 000 henkilöä. Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutettuja oli 51 000, joista tiede- ja taideapurahan saajia oli 4 900 (10 %).
Työssä olleiden määrän kehitys vuosina 2015–2025
Vuoden lopussa työssä olevien vakuutettujen määrä on noussut viisi prosenttia kymmenessä vuodessa. Kehitys vaihtelee kuitenkin eri työeläkelakien välillä. Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen määrä on laskenut pitkään – vuonna 2025 heitä oli reilut 50 000. Sen sijaan muiden yrittäjien määrä on pysytellyt nykyisellä vajaan 220 000 tasollaan jo muutaman vuoden.
Valtion palveluksessa olevien määrä on vähentynyt selvästi kymmenessä vuodessa, kun tehtäviä on järjestelty uudelleen. Osa vuoden 2025 laskusta selittyy sillä, että työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille 1.1.2025. Tämän seurauksena valtiolta siirtyi kuntien palvelukseen 4 400 vakuutettua.
Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Yksityisellä sektorilla miesten osuus oli 59 prosenttia, kun se julkisella sektorilla oli 27 prosenttia vuoden 2025 lopussa. Naisten suuri osuus korostuu kunta-alalla ja hyvinvointialueilla, joiden palveluksessa naisten osuus oli 77 prosenttia. Työssä olleiden ikäjakaumat myös vaihtelevat eri työeläkelakien välillä. TyEL-vakuutetut työntekijät ovat keskimäärin nuorempia kuin yrittäjät tai julkisen sektorin työntekijät.
Ensimmäisen kerran työeläkelakien piiriin tulleet
Ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän piiriin tulleet
Vuonna 2025 ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 85 000 henkilöä, mikä oli reilut 5 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusista vakuutetuista miehiä oli 46 000 ja naisia 39 000.
Uudet vakuutetut ovat pääosin nuoria. Joukossa on mukana myös maahanmuuttajia. Vuonna 2025 reilu puolet (56 %) uusista vakuutetuista oli alle 20-vuotiaita ja viidennes (20 %) 20–29-vuotiaita.
Ensimmäinen työeläkelakien piiriin kuuluva työ löytyy useimmiten yksityiseltä sektorilta. Uusista vakuutetuista 86 prosenttia aloitti työn yksityisellä ja 14 prosenttia julkisella sektorilla. Miehistä 90 prosenttia aloitti työuransa yksityisellä sektorilla ja 10 prosenttia julkisella sektorilla. Naisilla vastaavat osuudet olivat 82 ja 18 prosenttia, eli naisilla työura alkoi miehiä useammin julkisella sektorilla.
Ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän piiriin tulleet sektorin ja sukupuolen mukaan
Taloustilanne ja lainsäädännön muutokset vaikuttavat uusien vakuutettujen määrään
Työeläkejärjestelmän piiriin tulee vuosittain noin 100 000 uutta henkilöä. Uusien vakuutettujen määrään vaikuttavat merkittävästi järjestelmän piiriin tulevan uuden ikäluokan suuruus sekä maahanmuuttajien määrä. Myös taloustilanne ja lainsäädännön muutokset saattavat heijastua henkilömäärään.
Ensikertalaisia tuli poikkeuksellisen paljon työeläkejärjestelmän piiriin vuonna 2017, kun vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja laski 17 vuoteen. Koronavuonna 2020 ensikertalaisten määrä oli puolestaan poikkeuksellisen pieni, 74 000 henkilöä. Edellisen kerran määrä oli yhtä alhainen finanssikriisin aiheuttaman talouden taantuman aikoihin vuonna 2009.
Vuonna 2025 työeläkejärjestelmän piiriin uutena tulleiden määrä, 85 000 henkilöä, oli 6 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Ensikertalaisten määrä laski kolmatta vuotta peräkkäin. Yksityisellä sektorilla vakuutettujen määrä laski 6 prosenttia ja julkisella sektorilla lasku oli 7 prosenttia.
Ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piiriin tulleet
Vuonna 2025 ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piirissä aloitti kaikkiaan 149 000 henkilöä. Ensimmäisen TyEL-vakuutetun työnsä aloitti 82 000 henkilöä ja JuEL-vakuutettuina kunta-alalla ja hyvinvointialueilla aloitti 37 000 henkilöä. YEL-vakuutuksen piiriin tuli lähes 18 000 vakuutettua. Valtiosektorilla aloitti vajaat 7 000 uutta vakuutettua.
Uusien TyEL-vakuutettujen määrä väheni edellisvuodesta 6 prosenttia. Kunta-alalla ja hyvinvointialueilla laskua oli 11 prosenttia ja valtiolla 18 prosenttia. Ensimmäistä kertaa YEL-vakuutuksen piiriin tulleiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla.
Vuoden aikana ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piiriin tulleet sisältävät
- ensimmäistä kertaa työeläkejärjestelmän piiriin tulleet vakuutetut
- vakuutetut, jotka aloittivat ensimmäisen kerran tietyn eläkelain mukaan vakuutetussa työssä, vaikka olisivat kuuluneet jo aiemmin jonkin toisen eläkelain piiriin.
Työeläkevakuutetut ansiot ja työtulot
Vuonna 2025 työeläkettä kartutti työansioiden ja työtulon perusteella kaikkiaan 2,8 miljoonaa henkilöä. Heillä eläkettä kartuttaneet ansiot ja työtulot olivat keskimäärin 3 569 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 237 euroa kuukaudessa.
Vakuutetuista 2,6 miljoonaa työskenteli palkansaajina ja 286 000 toimi YEL- tai MYEL-vakuutettuina yrittäjinä, mukaan lukien tiede- ja taideapurahan saajat. Henkilö voi olla vuoden aikana vakuutettuna useamman eri työeläkelain perusteella.
Vuonna 2025 palkansaajien keskimääräinen työeläkevakuutettu kuukausiansio oli 3 647 euroa. Kuukausiansioiden mediaani oli 3 318 euroa. Yrittäjillä (YEL ja MYEL) eläkettä kartuttanut työtulo oli selvästi pienempi: työtulojen keskiarvo oli 2 088 ja mediaani 1 631 euroa kuukaudessa.
Palkansaajilla työeläkevakuutettuihin ansioihin lasketaan kaikki työeläkevakuutetusta työstä maksetut palkat. Mukana ovat myös satunnaisesta, lyhytkestoisesta tai osa-aikaisesta työstä saadut ansiot.
Työeläkevakuutetut ansiot ja työtulot
Palkansaajanaisten keskimääräiset ansiot ovat miesten ansioita pienemmät
Vuonna 2025 palkansaajien keskiansio oli miehillä 4 065 euroa ja naisilla 3 248 euroa kuukaudessa. Naisten keskiansio oli 817 euroa miesten keskiansiota pienempi. Ero oli 20 prosenttia.
Kuukausiansion mediaani oli miehillä 3 628 euroa ja naisilla 3 060 euroa. Naisten mediaaniansio jäi 568 euroa, eli 16 prosenttia, miesten mediaaniansiota pienemmäksi.
Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot sukupuolittain
Sukupuolten välinen suhteellinen ansioero on aavistuksen kaventunut sekä keski- että mediaaniansioissa viime vuosina. Viidessä vuodessa suhteellinen ero on pienentynyt keskiansioissa vajaat kolme prosenttiyksikköä ja mediaaniansioissa lähes neljä prosenttiyksikköä.
Ansiotasoeroihin vaikuttaa osaltaan työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät usein eri toimialoilla ja ammateissa. Lisäksi naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä. Naiset myös käyttävät perhevapaita miehiä yleisemmin, mikä vaikuttaa naisten ansiokehitykseen.
Palkansaajien ansiot korkeimmillaan viisikymppisenä
Naisten vakuutetut ansiot jäivät keskimäärin miesten ansioita pienemmiksi kaikissa ikäryhmissä. Kuukausiansiot olivat pienimmät työuraa aloittelevilla nuorilla naisilla.
Ikäryhmien mediaaniansioita tarkasteltaessa ansiot kasvavat nuorella iällä sekä miehillä että naisilla, mutta 30 ikävuoden jälkeen naisten ansioiden kasvu jää miehiä hitaammaksi. Samalla sukupuolten välinen palkkaero kasvaa selvästi. Palkkaero myös säilyy suurena kaikissa myöhemmissä ikäryhmissä.
Palkansaajien kuukausiansiot olivat korkeimmillaan viisikymppisenä. Korkein mediaaniansio oli 45–49-vuotiaiden ryhmässä: miehillä se oli 4 467 euroa ja naisilla 3 682 euroa vuonna 2025. Keskiansioilla mitattuna korkeimmat ansiot olivat 50–54-vuotiailla, miehillä keskimäärin 5 211 euroa ja naisilla 4 054 euroa kuukaudessa.
Palkkatason erot eri eläkelakien mukaan vakuutetuilla
Keskimääräinen palkkataso on korkein valtiolla työskentelevillä ja matalin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työskentelevillä. Vuonna 2025 sukupuolten välinen ero vakuutetuissa ansioissa oli pienin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla, jossa naisilla mediaaniansio oli 257 euroa (8 %) pienempi kuin miehillä. TyEL-vakuutetuilla ero oli suurin: naisten mediaaniansio oli 851 euroa (24 %) pienempi kuin miesten.
Eri työeläkelakien mukaan vakuutettujen palkansaajien ikä- ja sukupuolijakaumat poikkeavat toisistaan. TyEL-vakuutetut ovat keskimäärin nuorempia kuin julkisen sektorin palkansaajat. Julkisella puolella kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työskentelevistä selvä enemmistö on naisia, kun taas TyEL-vakuutetuista palkansaajista yli puolet on miehiä. Valtiolla naiset ovat niukasti enemmistönä.
Palkansaajien työeläkevakuutettu mediaaniansio (euroa/kk), suurimmat eläkelait
Vuonna 2025 kaikkien palkansaajien työeläkevakuutettu keskiansio nousi 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Mediaaniansio nousi 3,4 prosenttia. Naisten keskimääräiset ansiot nousivat suhteellisesti hieman enemmän kuin miesten.
Yksityisen sektorin palkansaajilla sekä keskiansio että mediaaniansio nousi 3,1 prosenttia. Julkisella sektorilla muutos oli suurempi: keskiansio nousi 3,6 prosenttia ja mediaaniansio 4,9 prosenttia.
Julkisella puolella kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työ- ja virkasuhteessa työskentelevien keskiansio oli 4,3 prosenttia ja mediaaniansio 5,6 prosenttia edellisvuotta suurempi. Valtiolla vastaavat kuukausiansioiden nousuprosentit olivat 5,0 ja 5,5.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden työntekijöiden muita palkansaajia suurempi keskiansioiden nousu selittyy pääosin kunta-alan palkkaohjelman korotuksilla.
YEL-työtulojen mediaani oli reilut 1 500 euroa kuukaudessa
Vuonna 2025 työeläkettä kartutti yrittäjätoiminnan perusteella kaikkiaan 286 000 henkilöä, mukaan lukien tiede- ja taideapurahan saajat. Kaksi kolmasosaa yrittäjistä oli miehiä. YEL-vakuutettuja oli vuoden aikana 237 000 ja MYEL-vakuutuksen piirissä oli 56 000 yrittäjää ja apurahan saajaa.
Keskimääräinen vakuutettu YEL-työtulo oli 2 040 euroa. Mediaani oli 1 542 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettujen keskityötulo nousi 1,9 prosenttia ja mediaani 3,2 prosenttia edellisvuodesta.
MYEL-vakuutetuilla keskimääräinen työtulo oli YEL-työtulon kanssa samalla tasolla, 2 044 euroa kuukaudessa. MYEL-työtulon mediaani oli 2 025 euroa kuukaudessa. MYEL-vakuutetuilla keskityötulo nousi 2,1 prosenttia ja mediaani 1,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Naisyrittäjillä vakuutettu työtulo oli keskimäärin jonkin verran pienempi kuin miesyrittäjillä. YEL-vakuutetuilla naisilla kuukausityötulon mediaani oli 166 euroa (10 %) pienempi kuin miehillä. MYEL-vakuutetuilla eroa oli 162 euroa (8 %).
Työeläkevakuutettujen työtulojen keskiarvo, euroa/kk
Työeläkevakuutettujen työtulojen mediaani, euroa/kk
Vuonna 2025 YEL-vakuutetuista 21 prosentilla työtulo oli 500–999 euroa kuukaudessa. 27 prosentilla YEL-työtulo oli 1 000–1 499 euroa. Näihin työtuloluokkiin sisältyvät YEL:n minimityötulo ja yrittäjän työttömyysturvan työssäoloehdon alaraja. 16 prosentilla kuukausityötulo oli 1 500–1 999 euron suuruinen ja 10 prosentilla se oli 2 000–2 499.
MYEL-vakuutetuilla työtulot jakautuivat YEL-vakuutettuja tasaisemmin eri tuloluokkiin. Heistä 28 prosentilla kuukausityötulo oli 500–1 499 euroa ja 30 prosentilla 1 500–2 499 euroa. MYEL-vakuutetuista 24 prosentilla työtulo oli 2 500–3 499 euroa vuonna 2025.
Minimityötulo kuukausitasoon muunnettuna oli YEL-vakuutetuilla 767,37 €/kk ja MYEL-vakuutetuilla 383,68 €/kk vuoden 2025 tasossa. Yrittäjän työttömyysturvan työssäoloehdon alaraja kuukausitasolle muunnettuna vuonna 2025 oli 1 260,67 €/kk.
Vahvistetut YEL-työtulot ovat nousseet
Vuosina 2023–2025 työeläkelaitokset ovat tarkistaneet yrittäjien YEL-työtuloja*. Kolmen vuoden aikana tehtyjen tarkistusten myötä vahvistetut työtulot ovat nousseet selvästi. Tämä selittää alle 1 000 euron kuukausityötulon yrittäjien määrän vähenemisen ja yrittäjien merkittävän siirtymän tuloluokkiin 1 000–1 999 ja 2 000–2 999 euroa. Pieneltä osin tuloluokkien välisiä siirtymiä selittävät myös työtuloihin vuosittain tehtävät indeksitarkistukset.
*Vuonna 2023 työeläkelaitoksissa tarkistettiin kaikki vahvistetut YEL-työtulot, jotka olivat alle 15 000 euroa vuodessa ja joihin ei ollut tehty olennaista tarkistusta kolmeen vuoteen. Tämä vastaa 1 250 euron kuukausityötulon määrää. Vuonna 2024 tarkistettiin YEL-työtulot, jotka olivat alle 25 000 euroa vuodessa eli alle 2 083 euroa kuukaudessa. Vuonna 2025 tarkistukset kohdistuivat pääosin tätä suurempiin työtuloihin, jotka eivät olleet kuuluneet kahden edellisvuoden euromääräisesti rajattuihin tarkistuksiin.
Palkattomilta ajoilta rekisteröidyt etuudet
Työeläkettä karttuu työansioiden ja työtulon lisäksi myös eräiltä palkattomilta ajoilta, kuten lastenhoidon, työttömyyden ja sairauden ajalta sekä suoritetuista tutkinnoista. Palkattomilta ajoilta karttuneen eläkkeen saaminen edellyttää työskentelyyn perustuvaa eläkekarttumaa.
Eläkkeeseen oikeuttavana ansiona käytetään joko etuuden perusteena olevasta ansiosta määrättyä osuutta tai etuuskohtaisesti määriteltyä kiinteää euromäärää.
Sairausetuuksia saaneiden määrä laski
Vuonna 2025 rekisteröitiin palkattomien aikojen ja VEKL:n* mukaisia etuuksia 970 000 henkilölle, mikä oli 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Selvästi eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden perusteella. Työttömyysturvaetuuksia maksettiin lähes 580 000 henkilölle vuonna 2025. Työmarkkinatukea saaneiden määrä nousi, kun taas ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneiden määrä laski edellisvuodesta.
Sairausetuuksia sai reilut 160 000 henkilöä. Sairauspäivärahaa saaneiden määrä väheni 8 prosenttia edellisvuodesta. Lapsenhoidon etuuksia maksettiin 180 000 henkilölle ja tutkintoja rekisteröitiin 120 000 henkilölle. Kuntoutusetuuksia ja korvauksia liikenne- ja tapaturmavahingoista rekisteröitiin yhteensä alle 50 000 henkilölle. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautettiin vuoden 2024 aikana, minkä vuoksi näitä etuuksia maksettiin vain vähän vuoden 2025 puolella.
Kaikista palkattomilta ajoilta eläkettä kartuttaneista hieman yli puolet (51 %) oli naisia. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksissa etuuden saajista selvä enemmistö oli miehiä. Työttömyysetuuksissa miesten osuus oli myös suurempi. Sen sijaan muissa etuuksissa oli naisenemmistö.
Palkattomat etuudet eivät yksin oikeuta eläkekarttumaan, vaan niiden lisäksi henkilön on pitänyt tehdä myös työtä, joista on karttunut eläkettä. Vuonna 2025 palkattomia etuuksia saaneista reilut 150 000 henkilöä (16 %) ei vielä kuulunut työeläkejärjestelmän piiriin, eli heille ei ollut karttunut työskentelystä riittävästi eläkettä palkattoman ajan karttuman saamiseksi.
* Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta.
(Päivitetty 5.11.2026)
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet 17–68-vuotiaat
- Koko työeläkejärjestelmä ikäryhmittäin
- Koko työeläkejärjestelmä, aikasarja
- Yksityinen sektori, aikasarja
- Julkinen sektori, aikasarja
Vuoden lopussa työsuhteessa tai yrittäjänä työskennelleet
- Iän ja sukupuolen mukaan 31.12.
- Iän, työeläkesektorin ja sukupuolen mukaan 31.12.
- Työeläkelain ja sukupuolen mukaan 31.12.
- Työeläkesektorin mukaan 31.12., aikasarja
Ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän piiriin tulleet
Ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piiriin tulleet
Työeläkevakuutetut ansiot ja työtulot, €/kk
- Keskimääräinen ansio tai työtulo työeläkelain ja sukupuolen mukaan
- Palkansaajien keskiansio ja mediaani iän ja sukupuolen mukaan
- YEL-yrittäjien ja MYEL-vakuutettujen keskimääräinen työtulo iän ja sukupuolen mukaan
- YEL-yrittäjien ja MYEL-vakuutettujen työtulon mediaani iän ja sukupuolen mukaan
- Henkilöiden lukumäärä, keskiansio ja mediaani sukupuolen mukaan
Työeläkevakuutettujen ansioiden ja työtulojen jakauma, €/kk
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tilaston taulukot tilastotietokannassa:
Taulukot ja kuviot Avainluvut-palvelussa:
Aiheen asiantuntijat:
- Jari Kannisto
etunimi.sukunimi@etk.fi - Marjo Kaasila
etunimi.sukunimi@etk.fi
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Tilaston taulukot tilastotietokannassa:
Uutiset ja tiedotteet:
- Uutinen 5.11.2026: Naisten mediaaniansio 16 prosenttia pienempi kuin miesten – ero hieman kaventunut viime vuosina
- Tiedote 20.11.2025: Palkat nousussa – nuorten pääsy työmarkkinoille vaikeutui
- Tiedote 28.11.2024: Palkansaajien ansiot nousivat viime vuonna yli 4 prosenttia
- Tiedote 14.12.2023: Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot yli kaksi kertaa suuremmat kuin yrittäjien työtulot
- Uutinen 30.11.2022: Nuorten pääsy työmarkkinoille normalisoitui toisena koronavuonna
- Tiedote 30.11.2021: Nuorten pääsy työmarkkinoille vaikeutui korona-aikana
- Tiedote 11.12.2020: Naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä
Tilaston julkistukset julkaisuarkisto Julkarissa:
Tilaston julkaisut julkaisuarkisto Julkarissa:
YEL-vakuutetut ja työtulot -tilasto vuosina 2005–2022:
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkevakuutetut
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1369
Kuvaus
Tilasto kuvaa Suomen työeläkejärjestelmässä vakuutettuja henkilöitä sekä palkansaajien työeläkevakuutettuja ansioita ja yrittäjien työtuloa.
Tietosisältö
Tilasto sisältää keskeiset lukumäärätiedot kaikista 17–68-vuotiaista työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvista eli työeläkevakuutetuista ja eläkkeellä olleista. Lisäksi tilasto sisältää tietoja palkansaajien työeläkevakuutetuista ansioista ja yrittäjien työtulosta sekä palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuneista etuuksista.
Käytetyt luokitukset
Sektori, työeläkelaki, sukupuoli ja ikä.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän ansainta- ja eläkerekisterien sisältämiin tietoihin.
Päivitystiheys
Kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden lopussa. Julkistusaika ilmoitetaan vuosittain tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.
Aikasarja
Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1977 saakka. Tiedot ovat pääpiirteissään verrannollisia vuodesta 2007 alkaen. Yrittäjien työtulo on tuotettu tilastoon vuodesta 2022 lähtien.
Asiasanat
vakuutus, sosiaalivakuutus, eläkkeet, työeläkkeet, työsuhde, palkansaajat, palkat, yrittäjät, työtulo
Yhteystiedot
Työhön liittyvät käsitteet
Ei työssä tilastovuonna
Ei työssä tilastovuonna olevaksi katsotaan henkilö, jolla ei ole ollut tilastovuonna työeläkettä kartuttavaa työtä eikä hän ole ollut työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella. Lisäksi hänen on pitänyt olla työeläkevakuutettuna ennen tilastovuotta tai hän saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä.
Eläkkeensaaja
Eläkkeensaajaksi katsotaan henkilö, joka saa jotakin omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Eläkkeensaaja voi saada vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä. Osa eläkkeensaajista saa työeläkkeen lisäksi myös Kelan maksamia eläke-etuuksia, jotka puuttuvat tästä tarkastelusta.
Ensimmäisen kerran eri työeläkelakien piiriin tullut
Tietyn työeläkelain piiriin henkilö tulee silloin, kun hänellä alkaa ensimmäinen vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluva työsuhde tai yrittäjäjakso kyseisessä työeläkelaissa. Esimerkiksi, jos henkilöllä on alkanut ensimmäinen työsuhde TyEL:n ja KuEL:n piirissä saman vuoden aikana, hän tulee kirjatuksi tilastossa molempiin lakeihin.
Ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän piiriin tullut
Työeläkejärjestelmän piiriin henkilö tulee silloin, kun hänellä alkaa ensimmäinen vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluva työsuhde tai yrittäjäjakso. Tämä ensimmäinen työsuhde määrittää tilastossa käytettävän sektorin.
Palkansaaja
Palkansaajalla tarkoitetaan työeläkelakien piiriin kuuluvaa työtä tekevää henkilöä, jos kysymys ei ole YEL- tai MYEL-yrittäjätoiminnasta. Mukana ovat käytännössä kaikki työssä olleet lukuun ottamatta yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja tiede- ja taideapurahan saajia. Tässä tilastossa palkansaajiksi katsotaan myös JuEL:n kunta-alan piiriin kuuluvat erityisryhmät, esimerkiksi luottamustoimessa olevat ja omaishoitajat. Palkansaajiksi katsotaan myös perhehoitajat, jotka ovat tehneet toimeksiantosopimuksen, vaikka he eivät olisi työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki, jotka ovat tilastovuonna tai sitä aiemmin olleet työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työeläkejärjestelmän piirissä ovat siis henkilöt, joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen, tai jotka saavat omaan työuraan perustuvaa eläkettä.
Työeläkelaki
Henkilö luokitellaan kuuluvaksi kaikkiin työeläkelakeihin, joiden mukaan hän on ollut vakuutettuna työhistoriansa aikana.
Työeläkesektori
Henkilö kirjautuu työeläkesektoreihin työhistoriansa eläkelakien perusteella. Jos hän on työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, hän kirjautuu molempien sektorien lukuihin.
Työeläkevakuutettu
Työeläkevakuutettuja ovat kaikki, jotka tilastointiajankohtana tai aikaisemmin ovat olleet työsuhteessa tai yrittäjänä, ja joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen. Tyypillisesti työeläkevakuutettu ei ole vielä eläkkeellä, mutta eläkkeensaajakin voi olla vakuutettu, jos hän on ollut työssä eläkkeen rinnalla alle 68-vuotiaana.
Työssä oleva tai yrittäjänä työskentelevä
Työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut tilastointiajankohtana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.
Työssä tilastovuoden aikana
Henkilön katsotaan olleen työssä tilastovuonna, jos hän on ollut tilastovuoden aikana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.
Työssä tilastovuoden lopussa
Vuoden lopussa työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana (kuukausitekniikkaan perustuvat työsuhteet) tai jonka työsuhde on päättynyt tai ollut voimassa vuoden lopussa (vuositekniikkaan perustuvat työsuhteet). Jos eläkkeensaaja eläkkeen ohella palkkatyössä tai toimii yrittäjänä, hänet luokitellaan työssä olevaksi.
Yrittäjä
Yrittäjällä tarkoitetaan työeläkelakien piiriin kuuluvaa henkilöä, jolla on tilastovuonna tai sitä aiemmin ollut voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus. MYEL-vakuutuksen piirissä ovat maatalousyrittäjät ja tiede- ja taideapurahan saajat.
Ansioihin liittyvät käsitteet
Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot
Palkansaajilla työeläkevakuutettuihin ansioihin (lyhyemmin vakuutettu ansio tai ansio) luetaan tuloerät, jotka kartuttavat työeläkettä. Pääosan ansioista muodostavat korvauksena työstä maksettu palkka, tulospalkkio tai muu vastike. Muista vastikkeista merkittävimpiä ovat erilaiset luontoisedut ja lomakorvaukset mukaan lukien työsuhteen päättyessä maksettavat korvaukset esimerkiksi pitämättä jääneestä säästövapaasta. Sen sijaan päivärahat ja optiojärjestelyt eivät yleensä kartuta työeläkettä, eivätkä ne sisälly työeläkevakuutettuun ansioon. Tässä tilastossa työeläkevakuutettu ansio sisältää myös työntekijän eläkemaksun, vaikka se ei kartuttanut työeläkettä ennen vuotta 2017.
Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuvat etuudet
Palkattomalla ajalla tarkoitetaan sosiaalietuusjaksoa, joka vaikuttaa tietyin edellytyksin eläkkeen määräytymiseen. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet. Työeläkelaeissa on määritelty perusteet, joiden mukaisesti eri palkattomat jaksot vaikuttavat työeläkkeen määrään.
Valtio rahoittaa kotihoidontuesta ja suoritetuista tutkinnoista karttuvat etuudet. Ne perustuvat lakiin valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL).
Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaiset etuudet rekisteröidään työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin. Palkattomien aikojen etuuksia kirjataan myös henkilöille, joilla ei ole työhistoriaa, ja jotka eivät näin ole työeläkejärjestelmän piirissä.
On hyvä huomata, että palkattomien aikojen rinnalla voi tehdä myös eläkevakuutettavaa työtä, ja myös siitä karttuu työeläkettä.
Vuosi- ja kuukausiansiot
Tilastoissa käytetty ansio on palkansaajalla työeläkevakuutettu (työ)ansio ja yrittäjällä työtulo. Palkansaajalla vuosiansio on saatu summaamalla yhteen vuoden aikana kertyneet työeläkevakuutetut kuukausiansiot. Yrittäjällä vuosiansiona on vakuutuksen voimassaoloaikaan suhteutettu todellinen työtulo. Yrittäjällä kuukausityötulo on muodostettu vakuutuksen voimassaolokuukausien perusteella.
Esimerkki. Palkansaaja oli työssä 20.8.–10.9. ja työeläkevakuutettu työansio oli 2 000 euroa. Tällöin tilastoissa käytetty kuukausiansio oli 2 000 €/2 kk = 1 000 €/kk, koska työ on tehty kahden eri kuukauden aikana. Jos työ olisi tehty yhden kuukauden aikana, (esim. 2.9.–22.9.), kuukausiansio olisi ollut 2 000 euroa. Jos työsuhde oli kalenterivuoden ainoa, tilastoissa käytetty vuosiansio on kummassakin tapauksessa sama 2 000 euroa.
Yrittäjän työtulo
Tässä tilastossa tarkastellaan YEL-yrittäjän vakuutettua työtuloa, jossa on otettu huomioon lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu (YEL 67 §). MYEL-vakuutetuilla kyseessä on vahvistettu työtulo.
Yrittäjän eläkelaki – Telp.fi
Maatalousyrittäjän eläkelaki – Telp.fi
Yrittäjän työtulon ala- ja yläraja
Yrittäjän vahvistetun vuosityötulon tulee olla lain mukaan YEL-vakuutetuilla vähintään 9 208,43 euroa ja MYEL-vakuutetuilla vähintään 4 604,21 euroa vuoden 2025 tasossa. YEL-vakuutetun vahvistetun vuosityötulon yläraja on 209 125,00 euroa vuoden 2025 tasossa. Rajat muuttuvat vuosittain palkkakertoimen muutosta vastaavasti.
Muut käsitteet
Desiili
Desiilien avulla vuoden aikana työssä olleet jaetaan ansioiden perusteella kymmeneen yhtä suureen joukkoon. Desiilirajoista nähdään ansiot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, … , 90 % tapauksista.
Ikä
Henkilön ikä tilastovuoden lopussa.
Mediaani
Kun vuoden aikana työssä olleet asetetaan ansioiden mukaan suuruusjärjestykseen, mediaaniansio on keskimmäisen vakuutetun ansio. Keskimmäisen vakuutetun kummallekin puolelle jää yhtä monta henkilöä. Mediaani ei ole yhtä herkkä äärihavainnolle kuin keskiarvo. Erityisesti vinoissa jakaumissa, kuten ansiojakaumassa, mediaani kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä ansiotasoa.
Työeläkelait
Yksityinen sektori
- TyEL Työntekijän eläkelaki
- MEL Merimieseläkelaki
- YEL Yrittäjän eläkelaki
- MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki
Julkinen sektori
- JuEL Julkisten alojen eläkelaki. Laki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Se yhdisti aiemmin voimassa olleet julkisen sektorin eläkelait KuEL, VaEL ja KiEL sekä Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa koskevan erillislain. Suomen Pankin eläketurvasta on säädetty julkisten alojen eläkelaissa vuoden 2021 alusta lukien. Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvat myös hyvinvointialueet vuoden 2023 alusta lukien.
- Ahvenanmaan maakunnan hallituksen eläkesääntö
1. Yhteystieto
1.1 Organisaatio
Eläketurvakeskus
1.2 Organisaatioyksikkö
Suunnitteluosasto
1.3 Yhteyshenkilön nimi
1.4 Yhteyshenkilön tehtävä
Tilastoasiantuntija
1.5 Yhteyspostiosoite
Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS
1.6 Yhteyssähköposti
etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake
1.7 Yhteyspuhelinnumero
029 411 20
1.8 Yhteysfaksinumero
Faksi: 09 148 1172
2. Metatiedon päivitys
2.1 Metatieto viimeksi varmennettu
5.11.2026
2.2 Metatietoa viimeksi lisätty
5.11.2026
2.3 Metatiedon viimeisin päivitys
5.11.2026
3. Tilaston kuvaus
3.1 Tilaston yleiskuvaus
Suomessa ikävälillä 17–68 tehty työ on työeläkevakuutettava. Tilasto antaa kokonaiskuvan 17–68-vuotiaiden työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työ- ja eläketilanteesta sekä työeläkettä kartuttavista ansioista ja työtuloista. Tilasto sisältää myös tiedot työeläkkeen määrään vaikuttavia sosiaalietuuksia saaneista henkilöistä.
3.2 Luokitukset
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet henkilöt on jaoteltu työeläkevakuutettuihin ja eläkkeellä oleviin. Työeläkevakuutettujen lukumäärät esitetään luokiteltuina kahteen ryhmään: tilastointiajankohtana työssä olleisiin ja niihin, jotka eivät olleet työssä eivätkä eläkkeellä tilastointiajankohtana. Muina luokittelijoina käytetään työeläkesektoria ja -lakia sekä henkilön ikää ja sukupuolta.
Työeläkevakuutetuista ansioista ja työtuloista esitetään keskiarvo- ja mediaanitietoja työeläkesektorin ja -lain sekä sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuina. Ansioiden suuruusjakaumat on eritelty sukupuolen ja ikäryhmän mukaan.
Palkattomilta ajoilta työeläkettä kartuttaneita etuuksia saaneiden lukumäärät esitetään etuuslajin mukaan luokiteltuna.
3.3 Kattavuus
Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joten se sisältää kaikki työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 17–68-vuotiaat.
3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.
3.5 Tilastoyksikkö
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva henkilö.
Työeläkettä kartuttaneet ansiot ja työtulot.
3.6 Tilaston perusjoukko
Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt.
3.7 Viitealue
Suomi
3.8 Ajallinen kattavuus
Tilaston perustiedot ovat saatavilla vuodesta 2005 lähtien. Yksityisen sektorin osalta aikasarja alkaa vuodesta 1977. Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiotiedot on tuotettu tilastoon vuodesta 2015 alkaen ja yrittäjien vakuutettu työtulo on mukana vuodesta 2022 lähtien.
4. Mittayksikkö
Henkilöiden lukumäärä.
Ansio ja työtulo: €/kk ja €/vuosi (bruttomääräinen).
5. Viiteajankohta
Kalenterivuosi ja 31.12.
6. Toimintavaltuudet
6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.
Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
6.2 Tietojen jakaminen
Osa tietoaineistosta toimitetaan Tilastokeskukselle työssäkäyntitilastoa varten.
7. Tilastollinen tietosuoja
7.1 Tietosuojaperiaatteet
Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.
7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.
8. Julkistamispolitiikka
Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.
Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.
8.1 Julkistamiskalenteri
Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.
8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin
Tilastojen julkistamiskalenteri
8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet
Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.
9. Jakelutiheys
Tilasto ilmestyy kerran vuodessa.
10. Saatavuus ja selkeys
10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)
Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Suomen työeläkevakuutetut (julkari).
Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.
10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)
Suomen työeläkevakuutetut, 2013–2024 (Julkari)
Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut, 2005–2013 (Julkari)
Avainluvut: Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat 17–68-vuotiaat
Avainluvut: Palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot
10.3 Verkkotietokanta
10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus
Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja voi hakea tieteelliseen tutkimuskäyttöön.
Eläkerekisterin eläketietoja ja ansaintarekisterin työeläkevakuutettua työskentelyä koskevia rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuskäytössä julkisuus-, tietosuoja- sekä toisiolain mukaisesti, vaikka yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksen tulee olla yksilöity ja tutkimussuunnitelmaan perustuva tieteellinen tutkimus. Rekisteriaineistoa ei luovuteta kaupalliseen tarkoitukseen.
Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen
11. Laadunhallinta
11.1 Laadunvarmistus
ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
11.2 Laadun arviointi
Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.
12. Relevanssi
12.1 Käyttäjien tarpeet
Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
13. Tarkkuus ja luotettavuus
13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella määräytyvät vakuutetun vuosittain karttuneen työeläkkeen määrä sekä lopullinen työeläke.
13.2 Otantavirhe
–
13.3 Muut virhelähteet
Tiedot perustuvat tietyllä ajan hetkellä tehtyihin rekisteripoimintoihin, joten tilasto kuvaa poimintahetken tilannetta. Rekisterit päivittyvät jatkuvasti, ja niihin tehdään myös takautuvia muutoksia.
14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
14.1 Oikea-aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden loppupuolella.
15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus
–
15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien. Tilaston tiedot eri vuosien välillä ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia vuodesta 2007 alkaen. Luvuissa voi olla pieniä eroja tilasto-ohjelmistoon tehtyjen korjausten ja muutosten seurauksena.
Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja palkansaajilla laski 17 vuoteen. Tämä nosti nuorten työeläkevakuutettujen lukumäärää.
Vuoden 2017 eläkeuudistus on nostanut vanhuuseläkkeen alaikärajaa kolmen kuukauden portain ikäluokkaa kohti vuonna 1955 syntyneistä alkaen. Vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta, kun se vielä vuonna 1954 syntyneillä oli 63 vuotta. Muutoksella on merkittävä vaikutus erityisesti 63 vuotta täyttäneiden työssä olleiden määrään.
Alimman vanhuuseläkeiän noustessa myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee. Vuosina 1958–1961 syntyneillä ikäraja nousee 69 vuoteen ja vuonna 1962 syntyneillä ikäraja on 70 vuotta. Muutos nostaa vakuutettujen piirin yläikärajaa ja laajentaa näin tilastossa tarkasteltavien ikäluokkien määrää.
Vuoden 2019 tiedoista alkaen työeläkejärjestelmän rekisteriin talletettavat palkansaajien ansiotiedot perustuvat verottajan ylläpitämään tulorekisteriin. Tulorekisterin myötä palkkakuukausien määrä vuoden aikana on tarkentunut. Aiemmin palkansaajan työsuhteista ilmoitettiin pääsääntöisesti vuoden aikana maksettu työeläkevakuutettu ansio ja työsuhdeaika, joka saattoi sisältää myös palkattomia kuukausia. Koska tulorekisterissä on ainoastaan palkanmaksukuukaudet, kuukausiansiot kohdistuvat tarkemmin palkallisten kuukausien mukaiseksi.
Tietopohjan muutos nosti julkisen sektorin ja erityisesti JuEL:n kunta-alan kuukausiansioita, minkä vuoksi muutos vuotta 2019 vanhempiin kuukausiansioihin verrattuna on todellista suurempi. Sen sijaan kaikkien palkansaajien ja yksityisen sektorin palkansaajien vertailussa vaikutus on pieni. Myöskään vuosiansioiden vertailuun muutoksella ei ole vaikutusta.
Lisäksi tulorekisterin käyttöönoton seurauksena tilaston joissakin vuoden lopun tilannetta kuvaavissa taulukoissa esiintyy vähäistä siirtymää ryhmästä ”työssä olleet” ryhmään ”ei työssä eikä eläkkeellä” erityisesti yksityisellä sektorilla. Muutos voi hankaloittaa vertailua vuotta 2019 vanhempiin tilastovuosiin.
Vuonna 2020 palkattomien aikojen etuustietojen tilastohistoria vuoteen 2019 saakka päivitettiin elokuun 2020 rekisteritilanteen mukaisesti, koska osa palkattomien aikojen etuustiedoista oli tarkentunut takautuvasti.
Vuoden 2022 tiedoista alkaen JuEL:n kunta-alan muiden kuin työ- tai virkasuhteessa olevien (sis. omaishoitajat, perhehoitajat, luottamushenkilöt yms.) määrittelyä on muutettu. Tilastosta on poistettu henkilöt, joille ei ole rekisteröitynyt tuloja tästä toiminnasta.
Vuoden 2022 tiedoista alkaen palkansaajien ansioita käsitteleviin tilastoihin sisältyvät kaikki JuEL:n kunta-alan vakuutuksen piiriin kuuluneet. Ennen vuotta 2022 vakuutettujen ansiotilasto sisälsi JuEL:n kunta-alan osalta vain työ- ja virkasuhteessa olleet.
15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
Erot käsitteiden määrittelyissä ja aineistopohjassa vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.
16. Kustannukset ja vastausrasite
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.
17. Tietojen revisoituminen
–
18. Tilastoprosessi
18.1 Lähdeaineistot
Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin.
18.2 Tiedonkeruun tiheys
–
18.3 Tiedonkeruumenetelmä
Hallinnolliset rekisterit.
18.4 Aineiston/datan validointi
ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.
18.5 Tiedon käsittely
Tiedot poimitaan Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.