Blogilistaus
6.11.2020 Vieraskynä

Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa artikkelikokoelman työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta. Kun kirjoitin kirjaan lukua työeläkevarojen sijoittamisesta käytännössä, koronaviruskriisi oli vasta aluillaan. Kriisin vaikutuksista ja kestosta oli tuossa vaiheessa vain alustavia arvauksia, joita kävin läpi luvun jälkikirjoituksessa. Miltä koronaviruskriisin vaikutukset näyttävät eläkesijoittajan näkökulmasta nyt puoli vuotta myöhemmin?

Sijoitusten hajauttaminen on yksi sijoitustoiminnan riskienhallinnan kulmakivistä. Hajauttamalla sijoituksia eri kohteisiin, omaisuuslajeihin ja maantieteellisesti eri alueille halutaan varmistaa, että kaikki kananmunat eivät ole samassa korissa äkillisen onnettomuuden sattuessa. Työeläkejärjestelmän ensimmäisinä vuosikymmeninä suomalaisia työeläkevaroja sijoitettiin pääasiassa kotimaahan, mutta kansainvälistä hajautusta on kasvatettu vähitellen 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sijoitusten hajautusta on tehostettu suuntaamalla varoja monipuolisesti eri omaisuuslajeihin vaihtoehtoiset omaisuuslajit huomioiden. Siinä oppia otettiin edistyneimmiltä amerikkalaisilta instituutiosijoittajilta, joiden tavoitteena oli saavuttaa laaja hajautus erilaisten vaihtoehtoisten omaisuuslajien avulla. 

Hajautus katosi koronaviruskriisissä 

Koronaviruskriisin iskiessä keväällä 2020 eri sijoitusmarkkinoiden välinen hajautus petti pahan kerran. Kaikkien riskipitoisten omaisuuslajien arvot putosivat samanaikaisesti, kun sijoittajat pyrkivät vähentämään sijoitussalkkunsa riskiä ja etsivät varoilleen turvasatamia sijoitusmarkkinoilta. Harva hedge-rahastokaan tarjosi oikeasti suojaa kriisin keskellä eikä pakopaikkaa tahtonut löytyä muidenkaan vaihtoehtoisten sijoitusten puolelta. Riskipitoisille sijoituksille ei vain löytynyt riittävästi ostajia, joten sijoitusmarkkinoiden likviditeetti katosi ja sijoitusten arvot romahtivat kysynnän puuttuessa. Kananmunien hajauttamisesta useaan koriin ei ollut hyötyä tilanteessa, jossa lähes kaikki korit putosivat samaan aikaan ulkoisen shokin vaikutuksesta.    

Kriisin vaikutuksesta nopeasti levinnyt globaalin taantuman uhka sai keskuspankit toimimaan nopeasti kansainvälisen luottokriisin torjumiseksi. Yhdysvaltain keskuspankki laski maaliskuun aikana ohjauskorkoaan kahdessa hätäkokouksessa yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä ja lupasi kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa tarvittaessa rajattomasti. Myös muut keskeiset keskuspankit kasvattivat määrällistä elvytystään merkittävästi ja lisäksi useat teollisuusmaat tukivat taloutta mittavilla finanssipoliittisilla elvytystoimilla. Vuonna 2008 puhjenneen globaalin finanssikriisin jälkeen alkanut keskuspankkien määrällinen elvytys sai koronakriisin myötä jatko-osan: keskuspankkien taseet tuplaantuivat ja valtioiden velkaantuminen kasvoi aivan uusille tasoille hätärahoitusohjelmien myötä.     

Mittava elvytys palautti sijoittajat riskimarkkinoille 

Sijoitusmarkkinoilla keskuspankkien ja valtioiden synkronoidut tukitoimet otettiin vastaan riemulla. Helmikuun lopulta alkanut riskimarkkinoiden syöksykierre pysähtyi maaliskuussa siinä vaiheessa, kun sijoittajien usko elvytyspakettien riittävyyteen oli saavutettu. Sen seurauksena kaikkien riskipitoisten omaisuuslajien arvot alkoivat palautua samanaikaisesti, kun sijoittajat palasivat takaisin riskimarkkinoille korkeampien tuottojen toivossa. Loppukevään nopean palautumisen jälkeen sijoitusmarkkinoiden riskinottohalukkuus on mukaillut odotuksia elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan riittävyydestä ja tehosta pandemian jatkuessa. Toivo Yhdysvaltojen uudesta finanssipoliittisesta tukipaketista presidentinvaalien jälkeen pitää sijoittajia riskipitoisissa omaisuuslajeissa, vaikka näkymät pandemian helpottamisesta ovat jälleen heikentyneet. 

Toisaalta, ei työeläkesijoittajilla ole paljoa muitakaan vaihtoehtoja kuin pysyä mukana riskipitoisissa omaisuuslajeissa. Keskuspankkien ylielvyttävä rahapolitiikka on painanut turvaavien korkosijoitusten tuotto-odotukset parhaimmillaankin nollaan, joten tuottoja on haettava riskipitoisemmista ja heikomman likviditeetin omaavista sijoituksista. Globaalin finanssikriisin jälkeen alkanut korkeampien korkotuottojen metsästystrendi jatkuu sijoittajien allokoidessa varojaan korkeamman riskin korkosijoituksiin sekä tasaista kassavirtaa tarjoaviin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin ja infrastruktuurisijoituksiin. Niiden ansiosta työeläkesijoittajien on vielä mahdollista saavuttaa pidemmän aikavälin tuottotavoitteensa, mutta riskin hajautusta ne eivät sijoitusmarkkinakriisin yllättäessä tarjoa. 

Tällä hetkellä työeläkelaitosten raportoimat sijoitusten arvot ovat toipuneet lähes kokonaan kevään koronaviruskriisistä. Pandemia ei näytä helpottavan vielä vähään aikaan, joten elvyttävää politiikkaa tarvitaan vielä pitkän aikaa talouskasvun ja sijoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Matalina pysyvät keskuspankkikorot houkuttelevat edelleenkin sijoittajia hakemaan positiivisia tuottoja yhä riskipitoisemmista omaisuuslajeista, joiden välillä ei ole enää riskien hajautusta keskuspankkien manipuloimilla sijoitusmarkkinoilla. Hajautuksen puuttuessa sijoitussalkun aktiivisen riskienhallinnan merkitys on kasvanut. Sijoittajien on hallittava sijoitussalkkunsa riskitasoa dynaamisesti sijoitusmarkkinoiden liikkeiden mukana oman riskinkantokykynsä puitteissa.  

Vastuullisen sijoittamisen trendi jatkuu 

Toinen koronaviruskriisin aikana jatkunut sijoitustrendi on kasvava kiinnostus vastuulliseen sijoittamiseen. On mahdollista, että koronaviruskriisi on kasvattanut ympäristövastuun ja kestävän kehityksen merkitystä sijoittajien keskuudessa. Maailmanlaajuiseksi levinneen pandemian jälkeen on entistä ilmeisempää, että luonnonkatastrofit voivat toteutuessaan vaikeuttaa yhteiskuntien toimintaa ja vahingoittaa merkittävästi talousjärjestelmiä. Koronaviruskriisin pahimman vaiheen aikana myös yhteiskunnallisen vastuun merkitys sai uuden ulottuvuuden työeläkejärjestelmässä. Asiakasyritysten heikentyneitä toimintaedellytyksiä tuettiin lainsäädännön keinoin alentamalla tilapäisesti työeläkemaksuja ja myöntämällä ylimääräistä maksuaikaa lakisääteisiin eläkemaksuihin. Lisäksi kaikki työeläkeyhtiöt sitoutuivat vapaaehtoisesti myöntämään joustoja vuokrissa niille yrityksille, jotka ajautuivat ongelmiin pandemian vuoksi.     

Eläkejärjestelmämme vastuullisesta hoitamisesta voimme olla kansainvälisestikin ylpeitä. Kansainvälinen Mercer Global Pension Index -vertailu valitsi vastikään Suomen eläkejärjestelmän maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi eläkejärjestelmäksi jo seitsemättä kertaa. Pitäkäämme siis eläkejärjestelmämme toimeenpano vastaisuudessakin vastuullisena ja panostakaamme sen läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen jatkossakin. 

Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä. Toim. Poutiainen Eeva, Tenhunen Sanna (Julkari).

Työeläkealan sijoitustoiminta yksiin kansiin (Etk.fi, 16.6.2020)


Etk.fi-blogissa vierailevat asiantuntijat kirjoittavat Vieraskynä-tunnuksen alla. Kari Vatanen toimii sijoitusjohtajana Veritas Eläkevakuutuksessa. Hän on tutkinut ja kirjoittanut artikkeleita työeläkevarojen sijoittamisesta, sijoitusriskien hallinnasta sekä faktorisijoittamisesta. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.