Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti joulukuussa 2024 Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) kehittämistarpeita. Selvityksellä haettiin ratkaisuja, joilla kehitettäisiin muun muassa yrittäjän eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä. Eläketurvakeskus on tukenut ministeriötä erilaisten vaikutusarvioiden ja laskelmien avulla.

STM julkisti selvityksen joulukuussa 2025 ja käynnisti sen jälkeen yrittäjävuoropuhelun. Hallituksen näkemys järjestelmän uudistamisesta vahvistui kehysriihessä huhtikuussa 2026. Sen jälkeen STM pyysi esitysluonnoksesta lausuntoja eri tahoilta.

YEL-uudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.10.2026. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä voisi valita työtulonsa perusteeksi eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion (nykyinen malli) tai yritystoiminnan ansiotulon. Uudistus tulisi voimaan vuonna 2028.

Selvityksen asettamispäätöksen mukaan selvityksessä tuli:

  1. Kartoittaa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja esittää vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
  2. Tehdä ehdotus työtulon määrittelyn kehittämiseksi ja arvioida sen vaikutuksia ottaen huomioon erot eri yrittäjäryhmien tulonmuodostuksessa.
  3. Selvittää rahastoinnin vaihtoehtoja.
  4. Tehdä muitakin tarpeellisia ehdotuksia YEL:n kehittämiseksi selvityshenkilön arvion mukaan.

Aiheesta muualla:

Selvitys ja raportti

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 19.12.2024 tekemällään päätöksellä selvityshenkilöksi filosofian tohtori Jukka Rantalan.

Selvityshenkilön toimikausi oli 1.1.–30.11.2025. STM julkisti selvityksen 5.12.2025 ja käynnisti ennen joulua 2025 yrittäjävuoropuhelun.

Rantalan selvitys sisältää useita kehitysehdotuksia.

Rantala ehdottaa yrittäjän työtulon määrittämistä yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon kautta. Tämä toimisi vakuuttamisen pääsääntönä. Muutos selkeyttäisi työtulon määrittelyä, huomioisi yrittäjän muuttuvat työtulot ja vähentäisi alivakuuttamista.

Lisäksi Rantala ehdottaa pääsäännön rinnalle mahdollisuutta siirtyä nykyisen kaltaiseen työtulomalliin, kun määritelty työtulo ylittää 35 000 euroa vuodessa.

Rantala toteaa selvityksessään, että myös työeläketurvan kattavuutta tulee parantaa. Ratkaisuksi tähän hän tarjoaa vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista. Jatkossa vakuuttamisen tulorajaksi otettaisiin TyELin alaraja kolminkertaisena, eli noin 2520 euroa.

Raportti:

Aiheesta muualla: 

Seurantaryhmä

Selvitystyön tukena toimi STM:n nimeämä seurantaryhmä. Ryhmässä olivat edustettuina SAK, STTK, Akava, EK, KT, Suomen Yrittäjät, Mikro- ja yksinyrittäjät, Työeläkevakuuttajat TELA, Finanssiala, Eläketurvakeskus, verohallinto, VM ja STM.

Eläketurvakeskuksen edustaja seurantaryhmässä oli johtaja Allan Paldanius.

Viimeisimmät pääministeri Sanna Marinin hallituksen toteuttamat yrittäjien eläkelain muutokset tulivat voimaan 1.1.2023. Muutosten tavoitteena oli kehittää lain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa. Muutokset eivät koskeneet YEL-työtulon määrittelyn periaatteita.

Yrittäjien eläkevakuuttamista hoitavat työeläkeyhtiöt. Apteekki- ja metsäalan yrittäjillä on vaihtoehtona ottaa vakuutus kyseisiä aloja työeläkevakuuttavista eläkekassoista.

Aiheesta muualla: 

Eläketurvakeskus (ETK) tarjoaa objektiivista asiantuntija-, tutkimus- ja tilastotietoa yrittäjien eläkejärjestelmästä. Teimme selvityshenkilön pyynnöstä räätälöityä tilastotiedon keruuta ja selvityksiä.

ETK:n edustaja STM:n nimeämässä selvityshankkeen seurantaryhmässä oli johtaja Allan Paldanius.

Kansalaisaloite vähentäisi YEL-vakuutettujen määrää ja kasvattaisi maksutuloa. ETK:n laskelmien mukaan YEL-vakuutettujen yrittäjien määrä pienenisi noin 32 000 henkilöllä verrattuna nykylain mukaiseen tilanteeseen. Maksutulo nousisi arviolta noin 11 prosenttia.

Kansalaisaloite ”Loppu kohtuuttomille YEL-maksuille!” muuttaisi merkittävästi yrittäjien YEL-vakuuttamista ja YEL-maksujen kertymää. Kansalaisaloitteessa yrittäjän eläkemaksut perustuisivat tosiasiallisesti saatuun yrittäjätuloon.

YEL:n kehittämistä koskeviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Voimassa olevaa yrittäjien eläkelakia (YEL) koskeviin juridisiin kysymyksiin vastaa juristi Anniina Alaluusua-Listola.

Kysymyksiin muiden maiden yrittäjien eläkejärjestelmistä vastaa yhteyspäällikkö Mika Vidlund.

Yrittäjän omaa työtuloa koskeviin kysymyksiin vastaa oma työeläkeyhtiö tai eläkekassa.

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.