Blogilistaus
21.12.2020 Mikko Kautto

Kuuntelin hiljan Nordnetin rahapodia eläkejärjestelmästä. Nordnet on osake- ja rahastovälittäjä, ja sen podcastissa tausta ja tulokulma tietysti näkyvät. Jakson argumentti oli lyhyesti tämä: suomalainen eläkejärjestelmä on kallis ja tehoton, maksu 25 prosenttia palkasta menee ”kankkulan kaivoon”, eikä eläkeläinen saa järjestelmästä mitään ulos. Puolta halvemmalla on kuulemma mahdollista saada huomattavasti suurempi eläke kaikille. Käytännön esimerkkinä kerrottiin, että keskituloinen palkansaaja saisi maksut itse sijoittamalla keskimäärin kahden miljoonan euron eläkepotin.

Eläkejärjestelmän korvaamista omaehtoisella sijoittamisella esittävät ajoittain samaan tyyliin jotkut yrittäjät ja sijoittajat. Tarina on siis tuttu, mutta sijoitusalan ammattilaisen levittämänä se myös helposti otetaan annettuna, varsinkin kun omalle vastuulle otetun eläkejärjestelyn ongelmat ja riskit jätettiin kertomatta. Yksilötason eläkesäästämiseen liittyvistä haasteista olisi kyllä tietoa olemassa. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Reijo Vanteen artikkeli.

Onko meillä kallis umpisurkea järjestelmä? Ja jos kaikista kansalaisista saa eläkeläismiljonäärin helposti, miksi ihmeessä parempaa järjestelyä ei ole jo otettu käyttöön?

Hyvää eläkettä ei saa halvalla missään

Absoluuttisena lukuna 25 prosentin maksutaso palkasta kuulostaa suurelta, mutta tasoa kannattaa suhteuttaa siihen mitä eläketurvasta muualla maksetaan.

Kun lakisääteisten ja työmarkkinaperusteisten kansan- ja työeläkejärjestelmien maksutasoa viimeksi vertailtiin, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan, Itävallan, Ranskan ja Hollannin kokonaismaksutasot palkansaajakorvauksiin suhteutettuna olivat hämmästyttävän lähellä toisiaan, vaihdellen 24 ja 30 prosentin välissä.

Suomen työeläkejärjestelmää vastaava eläkevakuutus hoidetaan monessa maassa työmarkkinajärjestöjen sopimilla ala- tai sektorikohtaisilla sopimuksilla. Niiden maksutaso vaihtelee 5-15 prosentin tienoilla. Työmarkkinaperusteiset maksut eivät ole lakisääteisiä kuten Suomessa, mutta palkansaajan saamasta työkorvauksesta nekin silti menevät ilman että palkansaaja rahaa omalla tilillään näkee. Nämä maksut tulevat järjestelyjen piiriin kuuluville lakisääteisten eläkejärjestelyjen rahoitusvastuun päälle, mutta eivät näy kansainvälisissä eläkemenojen vertailuissa tai veroastevertailuissa.

Suomen maksutaso ei siis ole poikkeuksellisen korkea, vaan realismia muuallakin.

Miksi Suomessa ei ole täysin rahastoivaa järjestelmää?

Rahapodissa ihmeteltiin, miksei Suomessa ole aikoinaan otettu käyttöön ehdotetun kaltaista helppoa tapaa hoitaa eläkkeitä. Kyllä sitä on kokeiltu. Suomen ensimmäinen eläkelaki, kansaneläkelaki vuodelta 1937, oli ainakin hengeltään etukäteissäästämiseen perustuva yksilökohtainen eläkejärjestely. Järjestelyn piiriin kuuluvan piti säästää pieni osa palkasta Kansaneläkelaitokseen, josta sen saisi aikanaan korkoineen eläkkeenä takaisin. Järjestely kaatui korkeaan inflaatioon, toimeenpanon heikkouksiin, sotavuosiin ja siihen, ettei sille ollut laajapohjaista poliittista tukea.

Voi tietysti ajatella, että nyt osattaisiin paremmin. Yksilötasoiseen etukäteissäästämiseen perustuvalla mallilla on kuitenkin ominaisuus, joka on rajoittanut sen käyttöönottoa maailmalla: se tuottaa eläketurvaa vain säästäjille, ja vasta vuosikymmenien päästä. Tämä ominaispiirre kariutti säästöeläkkeen Suomessa. Samalla kun työikäiset säästivät omia eläkkeitään varten, suuri osuus vanhuksista eli köyhyydessä. Muissakin maissa on jouduttu ottamaan huomioon se poliittinen realiteetti, että pitää ajatella muutakin väestöä kuin työkykyisiä tulonsaajia.

Köyhien vanhusten tilanne päätettiin lopulta hoitaa niin, että työssäkäyvien tehtäväksi tuli rahoittaa vanhuksille toimeentuloa ja paremmat olot. Jakojärjestelmällä rahoitettu eläke oli tähän nopea ja vaikuttava ratkaisu. Mutta kun tälle tielle on lähdetty, siltä ei ole helppo irrottautua.

Järjestelmää ei noin vain voi vaihtaa

Rahapodissa järjestelmävaihdolle annettiin kaksi vuotta aikaa. Aikuisten oikeasti eläkejärjestelmää ei tietenkään voi vaihtaa säännöiltään toiseksi näin lyhyessä ajassa. Järjestelmävaihtoon liittyvä megaluokan kysymys on vanhojen velvoitteiden hoitamisen kustannus, joka jostain syystä unohdetaan.

On poliittinen, juridinen ja inhimillinen mahdottomuus ilmoittaa, että lakiin perustuvan järjestelmän mukaisia eläkkeitä ei enää maksettaisi, koska on päätetty vaihtaa eläkejärjestelmää.

Jos uudelle tielle lähdettäisiin, järjestelmämuutoksen toteutus kestäisi vuosikymmeniä ja vaatisi vanhan järjestelmän omaisuudensuojan piirissä olevien eläkkeiden ja eläkeoikeuksien maksamisen samalla kun maksettaisiin uuden järjestelmän mukaisia maksuja. Hidas transitio on teoriassa mahdollinen mutta vaatisi valmiutta rahoittaa vuosikymmeniä kahta järjestelmää. Aiheesta voit lukea lisää Ismo Riskun artikkelista.

Käytetyt tuotto-oletukset eivät voi koskea vain kansalaisten säästöjä

Sijoitusperusteisia eläkejärjestelyjä ehdottavat esittävät varsin korkeita tuottolukuja, varmastikin omaan hyvään kokemukseensa perustuen. Mitä korkeampia tuottoja uskaltaa väläyttää, sitä houkuttelevammalta vaihtoehdon saa näyttämään. Rahapodin esimerkissä käytettiin seitsemän prosentin vuosittaista reaalituottoa peruskansalaisten säästöille useiden vuosikymmenien ajan. Se on nollakorkoympäristössä ja talouden kasvunäkymiin suhteutettuna paljon. Jos tätä pitää realistisena oletuksena keskivertokansalaisten sijoitusosaamisella saatavaksi tuotolle, myös nykyisten työeläkevarojen kehitystä koskevaa tuotto-oletusta pitäisi nostaa huomattavasti, operoivathan työeläkelaitosten sijoitusammattilaiset samassa sijoitusympäristössä.

Näin hyviä tuottoja ei ETK:n laskelmissa kuitenkaan oleteta perusuraksi, ei edes optimistiseksi vaihtoehtouraksi. Jos oletettaisiin, lakisääteisen työeläkejärjestelmän varat ja rahoituskestävyys paranisivat kummasti, ja tulevaisuudessa nykyjärjestelmän maksutasoa voisi jopa ruveta laskemaan tai vaihtoehtoisesti maksaa korkeampia eläkkeitä.

Suomen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä on omat puutteensa ja kohentamiskohteensa. Mutta kun huomioi säästämisjärjestelmiin liittyvät puutteet ja riskit, järjestelmävaihdon hintalapun ja käyttää samoja tuotto-oletuksia järjestelmien vertailussa, vaihtoehto ei enää näytäkään itsestään selvältä.

Kommentit (21)

  1. Olen itsekin kritisoinut noita tuottoprosentteja, joilla laskelmia tehdään ”itse sijoitettuna”. Rahojen tuplaantuminen n. 10 vuodessa on kyllä utopiaa tai toiveajattelua. Lisäksi pitää aina muistaa, että mikä se sellainen eläkejärjestelmä on, että muutama harva saattaisi saada hyvät tuotot ja isoin osa voisi menettää kaikki tai ainakin tuotot jäisivät heikoiksi. Jätetäänkö epäonnistujat oman onnensa varaan? Kyllä pidän nykyistä järjestelmää riittävän hyvänä kaikkien kohdalla ja lisätuottoja voi jokainen sitten halutessaan hakea muualta.

    Toki parannettavaakin on, kuten itsekin toteat, mutta aina pitää katsoa myös hintalappua parannusten (tai vanhaan paluun) takana. Tavoitteeksi asetetun työeläkkeen 60 % palkasta olisi hyvä säilyä lähempänä tuota myös vuosien päästäkin. Työnantajien saamat asiakashyvitykset olisi syytä myös käydä läpi rehellisesti. On sekin totta, että kukapa ei etuja parantaisi, jos maksajat löytyvät muualta kuin hyötyjät.

  2. Maksan palkkatyöstä eläkettä, automaattisesti. Olen myös yrittäjä ja YEL on kyllä kummallinen juttu. Maksan 3000 e vuodessa ja siitä koituu 7 e/ kk eläkettä. Ei motivoi.

  3. > operoivathan työeläkelaitosten sijoitusammattilaiset samassa sijoitusympäristössä.

    Millaista kokonaistuottoa teidän sijoitusammattilaiset ovat kyenneet tekemään vuosikymmenien aikajänteellä? Puhut epärealistisista tuotto-odotuksista mutta et tuo esille teidän ammattilaistenne käden jälkeä. Sen sijaan vaikkapa isojen maailmanlaajuisten osakeindeksien tuotto-odotukset on helposti tarkistettavissa.

    Et varmaan tässä tosissasi väitä että teidän systeeminne on millään mittarilla ollut erityisen tehokas verrattuna melkeinpä mihin tahansa. Ei ainakaan keskimääräisen palkansaajan eläkkeen perspektiivistä katsoen.

  4. > Jari Ojala sanoo: ”Olen itsekin kritisoinut noita tuottoprosentteja, joilla laskelmia tehdään ”itse sijoitettuna”. Rahojen tuplaantuminen n. 10 vuodessa on kyllä utopiaa tai toiveajattelua.”

    Rahojen ”tuplaantumiseen” vaaditaan noin kuuden prosentin vuosittainen tuotto, jos inflaatiota ei oteta huomioon. Tämä ei ole lähiaikoina ollut minkäänlaista utopiaa. Esimerkkinä voidaan nostaa S&P 500 jenkeistä joka on inflaatio huomioon ottaenkin tuottanut noin 7% vuodessa ajalla 1957-2018. Siinä utopiaa kerrakseen.

  5. Rahapodin jakso oli provokatiivinen (jopa harhainen) rimanalitus, joka kertoo eniten keskustelijoiden agendasta kuin talous/eläkeosaamisesta tai realiteettien ymmärtämisestä. Podi ei myöskään ollut virheetön, mitä ei rennossa jutustelussa voikaan odottaa, mutta silti taustatyö oli tehty valitettavan laiskasti, jotta keskustelu olisi oikeasti ollut rakentavalla tavalla kantaaottava.
    Tämä Mikko Kauton teksti/vastine sen sijaan on informatiivinen, perusteltu ja etenee johdonmukaisesti. Lisäksi teksti on myös kiinni todellisuudessa ja avaa myös raameja, joissa on toimittava. Kiitos järkevän keskustelun edistämisestä! Tämä meni maaliin.

  6. Voidaan seurata ERITTÄIN pitkiä ajanjaksoja, esim SP500. Josta selvästi näkee miten raha kasvaa pitkällä aikataululla. Voidaan jopa olla varovaisia ja laskea minimi 5%. Tämä olisi jo riittävä joka toisi suuren parannuksen. Tällä hetkellä koko show tuottaa alle 1% joka on siis aivan kuraa. Infaatio syö enemmän.

    Jos asialle ei tehdä mitään niin ei enää ole rahaa maksaa niitä eläkkeitä, vaikka niin olisi joskus luvattu. Eli muutos tai ulos!

  7. > Tällä hetkellä koko show tuottaa alle 1% joka on siis aivan kuraa. Infaatio syö enemmän.

    Jos tämä pitää paikkansa, teidän sijoitusammattilaiset on tekemässä katastrofaalista jälkeä Suomalaisten tulevaisuudesta. Saisiko Mikolta tähän vastineen?

  8. Yrittäjä joka muuttaa ulkomaille niin ei tarvitse maksaa tätä soppaa sanoo:

    Hohojaa,

    ETK:n toimitusjohtaja pitää 7% tuotto-odotusta utopistisena. Tämä luku ei ole hatusta revitty… vaan perustuu historialliseen faktaan.

    Lisäksi Kautto ei ota kantaa laisinkaan korkeisiin hallinnointikuluhin.

    Mitään ei tarvi tehdä, kaikki hyvin.

    Hyvä Mikko!

  9. Eli jatketaan samalla lailla eteenpäin koska muutosprosessi veisi liikaa aikaa ja täytyisi pitää kahta järjestelmää yllä? Mitä sitten? Eihän tämä ongelma ole mihinkään poistumassa vaan päinvastoin kumuloituu kestämättömäksi nykyjärjestelmällä joka on oikeasti kallis ja tehoton verrattuna mitä olisi tarjolla. Eikö oletus ole että Suomi ja Suomen kansa on olemassa vielä satoja vuosia. Jos 10v saadaan aikaan tehokkaampi eläkejärjestelmä niin miksi ei?

    Otetaan reilusti velkaa rahoittamaan tämä pitkänajan muutos. Sen sijaan että otetaan velkaa ja käytetään sitä juokseviin kuluihin sekä rahoittamaan etelä-euroopan valtioden surkea taloudenpito, mitäpä jos kerrankin otettaisi velkaa ja käytettäisi se tuottavasti eli vaikkapa tekemällä eläkejärjestelmästämme kestävämpi pitkällä aikavälillä jotta sillä on paremmat mahdollisuudet pitää tulevat sukupolvet pinnalla ja pitkällä aikavälillä tuoda isot säästöt. Nykyjärjestelmä sitä ei tule tekemään ja lähes jokainen ystäväni alta 30v on sitä mieltä ettei heillä tule eläkettä juuri olemaan ja ovat ottaneet ohjat omiin käsiin. Eli samalla lailla eteenpäin?? Eikö ole mitään suunnitelmia kehittää tätä järjestelmää?

    -huolestunut 25v

  10. Kiitos Mikko asiallisesta vastineesta Martinin ja Mikan podcastiin.

    Jos työeläkelaitosten sijoitusammattilaiset operoivat samassa sijoitusympäristössä kuin kaikki muutkin sijoittajat, miksi rahastointiaste on niin matala?

    Kiitoksia etukateen.

  11. Tedillä ja minulla näyttäisi olevan erilainen laskupää. Noita tilastojakin pitää osata lukea, koska tuottoihin vaikuttaa tietenkin ostohetki tai hetket ja myyntihetki tai hetket. Tilastohan luetaan lukuun emävale. Mikäli noin takuuvarmaa tuottoa on saatavilla, niin kyllä silloin pitää kieltää rahan pitäminen tileillä ja pakottaa kansalaiset sijoittamaan noihin varmoihin tuottoihin kaikki ylimääräiset rahansa.

  12. > Tedillä ja minulla näyttäisi olevan erilainen laskupää.

    Heitetään historialliset faktat ja kaikennäköiset dosenttejen tilastot roskiin ja vedetään sitten sillä inflaation alittavalla 1% tuotolla Suomalaisten eläkkeet viemäristä alas. Ei onneksi sentään luotettu mihinkään emävaleeseen.

    Tähänhän veronmaksajat siis on nyt pakotettu. Kiitos kommunistit.

  13. https://www.piksu.net/artikkeli/sp500-1970-2020-historiallisista-vuosituotoista-lyhyesti

    Tuossa on yhdenlaista pohdintaa asiasta ja siinä oleva linkki kannattaa myös avata. En ollenkaan kiistä, että eikö osa omia varojaan sijoittavat voisi tienata hyvinkin, mutta mitä sitten tehdään niiden kanssa, jotka epäonnistuvat eivätkä saa omien sijoitustensa kautta ollenkaan ”työeläkettä”? Kansaneläke tai takuueläke ei taida paljon lohduttaa silloin.

    Linkissä olevasta linkistä voi katsoa noita kehityksiä. Kuinka moni tavallinen työläissijoittaja osaisi oikeasti olla myymättä osuuksiaan kun kohtaa nuo huimat alamäet? Tästä syystä puhuin ostojen ja myyntien merkityksestä.

    Kautto taas kertoo, että uuteen järjestelmään siirtyminen olisi taloudellisesti haastavaa ellei jopa mahdotonta. Olisi kiva nähdä laskelmat, jossa tuota ehdotusta avattaisiin kustannusten kautta. Nykyisen n. 25 prosentin päälle taitaisi tulla mojovasti lisää maksettavaa, ja kuka on siihen valmis? Onko helpompi vain sijoittaa itse yli jääviä varoja vaikkapa eläkeaikaa varten?

  14. Kiitos Mikko hyvästä blogista jälleen kerran.

    > Tällä hetkellä koko show tuottaa alle 1% joka on siis aivan kuraa. Infaatio syö enemmän. >
    Sijoittamiseen mahtuu hyviä ja huonoja vuosia. Pitkän ajan tuottovaatimus on eri kuin yhden tai kahden kvartaalin tulos. https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/sijoitustoiminta/tyoelakerahastojen-tuottovaatimus/

    Työeläkeyhtiöiden hallinnointikulut ovat 0,5 mrd, kun maksut ovat 23,1 mrd eli hallintoon menee kaikkineen n. 0,02 %. Nordnet ja muut toimijat tuskin hallinnoisivat edullisemmin. Ja on eri asia hallinnoida pelkkää rahastoa kuin tehdä esim. hakijan työkyvyttömyydestä lääketieteellinen arvio, myöntää ja maksaa kuukausittain eläkettä. Vai oliko niin, että Nordnetin mallissa kaikki ovat työssä vähintään 65 vuoteen asti koskaan sairastumatta tai jäämättä työttömäksi? https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/rahavirrat/

    >Jos työeläkelaitosten sijoitusammattilaiset operoivat samassa sijoitusympäristössä kuin kaikki muutkin sijoittajat, miksi rahastointiaste on niin matala? >
    Vain n 25 % vuosittaisista eläkemaksuista rahastoidaan. Tasauksesta eli vuosittain maksettavilla maksuilla kustannetaan mm. indeksikorotukset, perhe-ja työkyvyttömyyseläkkeet.

  15. Jos nykyisen järjestelmän inflaation alittava tuotto on totta, on aivan yhdentekevää mitä Kautto tai kukaan muu sanoo. 25% palkasta menee roskiin ja systeemi on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa.

    Linkkisi mukaan huonoin mahdollinenkin tilanne olisi tuottanut veronmaksajalle moninkertaisesti normaalin työuran keston aikana verrattuna nykyjärjestelmään. Kesken kaiken myymiset ei ole relevantteja, en pääse nykyiselläkään millään ilveellä eroon rikkinäisestä eläkejärjestelmästä, joten eikähän tuohon jotain estoja ole kehitettävissä. Lisäksi tunnut olevan tietämätön siitä, että vaikkapa ihan yksinkertaiseen indeksiin kuukausittain (pakko)sijoittamalla saa automaattisesti ajallisen hajatuksen tasoittamaan ostohetken merkitykset pois tuosta yhtälöstä ihmisen työuran aikajänteellä.

    Edelleen, nykytilanne on täysin rikki eikä se tule jatkumaan. Kansaneläke tai takuueläke ei taida paljon lohduttaa silloinkaan.

  16. Meillä on osittain rahastoiva järjestelmä. Rahastoista työeläkkeitä maksetaan n. 20-25% ja karkeasti loput maksetaan vuotuisista maksuista. Linkissä on tuoreimpien rahastojen tuottoja, mutta kyllä järjestelmän alussa rahastoituja osia takaisinlainattiin työnantajille niin, että korot alittivat inflaation selvästi. Tuolloin ei voinut kehua rahastojen tuotoilla, mutta en ole löytänyt mistään silloista kehitystä (lue rahastojen syöntiä).

    https://www.tela.fi/teema/sijoitustuotot

    Tuon linkin asiakashyvityksistä olen eri mieltä.

    Noita tilastoja me selvästi luemme eri tavalla, joten siihen väittelyyn ei ole aihetta. En tosin usko, että työeläkkeisiinsä sijoittavat laittaisivat rahaa kiinni johonkin ja kiltisti odottaisivat esim. 40 vuotta arvojen nousua, kunnes alkaisivat nostaa rahoja. Onhan olemassa järjestelmiä muissa maissa, joissa ainakin osan voivat maksajat itse sijoittaa, enkä ole lukenut, että ne olisivat olleet kultakaivoksia. Kyllä meidän järjestelmämme on ihan kelpo, mutta ei toki täydellinen. Tulevat eläkeläiset tulevat kyllä saamaan omat työeläkkeensä. Muutoksia toki tehdään aina.

  17. Eikö se ollut ETK:n oma laskelma, jossa todettiin että maksuja pitää korottaa heti tuonne 27% tai kunnon keskisormi ylös -liikkeellä tuonne 33% vuonna 2050? Onko tämä inhimillistä pakottaa tuleville nuorille ihmisten toimesta, jotka ovat itse maksaneet alimmillaan 6% tyel-maksua ja ylimmillään sitä 24%? Minun mielestäni ei. Se on vanhojen ihmisten omaa syytä, että olette luvanneet itsellenne liikaa miettimättä seurauksia tuleville pienille ikäluokille. Eläkkeitä pitää voida myös leikata.

  18. Mikko Kauton vastine on omassa tyylilajissaan asiaa, mutta se missaa kaikkein tärkeimmän pointin olettaessaan että eläkevakuutusjärjestelmä pitäisi muuttaa amerikkalaiseksi 401k järjestelyksi, jossa jokainen vastaa omasta eläkkeestään itse. Eihän rahastoiva eläkejärjestelmä mitään sellaista vaadi, eikä sitä ole käsittääkseni ehdotettukaan.

    Mikään ei teknisesti estäisi kasvattamasta rahastoinnin osuutta nykyisenkin eläkejärjestelmän puitteissa ja se että muidenkin EU-maiden eläkevastuista päättävät ovat laskutaidottomia ei pakota Suomea samaan hölmöyteen.

    Suomi lainaa kymmeniä miljardeja vuodessa kylvääkseen ne ties minne vailla mitään reskontraa saaduista tuotoista. Yksi miljardi vuodessa halpakorkoista pitkäaikaista lainaa joka vuosi syntyvien suomalaisten eläkerahastoon ELÄKEJÄRJESTELMÄN PUITTEISSA sijoitettuna alkaisi jo 10 vuoden kuluessa keventää eläkemaksuja merkittävästi.

    Mitään ongelmaa sijoittamisesta ei tarvitse tehdä, kun isoihin osakeindekseihin pystyy sijoittamaan edullisesti. Niiden 7% luokkaa oleva reaalituotto on täysin realistinen, kuten Martin Paasia ennen Jeremy Siegel jo aikanaan havaitsi yli vuosisatojen toteutuneesta historiasta. Vuonna 2019 Credit Suisse vahvisti vuosisataisen historian toistuneen viime vuosina prosenttiyksikön kymmenesosan tarkkuudella saman suuruisena. Jos joku väittää tälle datalle vastaan ilman lähdeviitettä, vetäköön saman tien aasihatun päähänsä ennen kuin sanoo yhtään mitään.

    Suomen eläketurva on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta sen maksajille on täysin oikeutettua kysyä maksamansa palvelun hintaa.

    Miksi Mikko Kauton mielestä nykyistä paremmat eläkkeet nykyistä halvemmalla ei ole kannatettava ajatus?

  19. Arja Iisakkala kirjoitti:

    ”Työeläkeyhtiöiden hallinnointikulut ovat 0,5 mrd, kun maksut ovat 23,1 mrd eli hallintoon menee kaikkineen n. 0,02 %. Nordnet ja muut toimijat tuskin hallinnoisivat edullisemmin.”

    Tuossa on pilkkuvirhe tai joku muu virhe. Vakuutusmaksulla rahoitettavat toimintakulut olivat vuonna 2019 keskimäärin 2,2 prosenttia työeläkemaksutulosta. Kyseinen 0,5 mrd ei sisällä sijoitustoiminnan kuluja. Ne menivät lisäksi. Sijoitustoiminnan suorat kulut olivat noin 125 miljoonaa euroa. Sen lisäksi menevät välilliset sijoituskulut, eli jos on esim. sijoitettu sijoitusrahastoon, rahaston perimät palkkiot, jos asuntoihin, siihen liittyvät kulut, jotka peritään esim. kiinteistösijoitusyhtiön taseen kautta jne. Todellisia vuosittaisia, kaikki sijoitusmenot kattavia kokonaissijoituskuluja ei työeläkejärjestelmän osalta ole toistaiseksi julkisesti edes raportoitu.

  20. Varman puolivuotiskatsaus 21.8.2020:
    Suomalaiset osakkeet (OMX indeksi) reaalituotto 1999 alkaen 6,6 %
    Varman vastaava 3,6 %.

    Eläkeyhtiöiden rahastojen suurimmat hyötyjät ovat olleet finanssikeskusten henkilöstö ulkomailla.
    Jos haluaa nähdä eläkerahastoinnin hyötyjiä, nettisivu cerberus.com näyttää ihmiskasvot.

    Kauppalehden uutinen 12.9.2018:
    ”Työeläkevakuuttajat maksoivat viime vuonna 1,4 miljardia euroa ulkopuolisille sijoitusyhtiöille.”

  21. Tuoreen uutisen mukaan viime vuonna korkein eläkeyhtiöjohtajien saama ansiotaso oli 880 467 euroa vuodessa. Sillä tulotasolla ollut ei Kauppalehden tuoreen uutisen mukaan ole saamassa vain lakisääteistä eläkettä, vaan työeläkeyhtiön varoista maksetaan hänelle myös lisäeläkettä, johon liittyviä vakuutusmaksuja työeläkeyhtiö maksoi 158 400 euroa tuona vuonna. Sinänsä jännä asia, että ajatus on, että tavallisille eläkkeensaajille riittäisi peruseläke, mutta eläkeyhtiöiden johtajille työeläkeyhtiöt näyttävät maksavan lisäeläkkeitä, jotta eläkkeestä tulisi isompi. Eli lakisääteistä eläkekertymää ei ole työeläkeyhtiöiden hallituksissa nähty riittävänä johtajien kanssa sopimuksia tehtäessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *