Yhteisannuiteetti – leskeneläketurvaa omakustanteena

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 7.4. selvityksen, jossa tarkastellaan työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvaa, sen historiaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Yhtenä kehittämismallina tarkastellaan uutta eläke-etuutta – yhteisannuiteettimuotoista leskeneläkettä. Yhteisannuiteetti tarkoittaa mahdollisuutta muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen.

Perhe-eläkeselvitys nostaa lapseneläkkeet esille

Sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantainen selvitystyö perhe-eläkkeistä on juuri julkaistu. Selvityksessä on uutta tietoa eläke- ja väestörekistereistä, siinä arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja tuodaan esiin jatkokeskustelun pohjaksi joitakin kehittämismalleja. Julkisessa keskustelussa esille nousee yleensä vain leskeneläkkeen oikeutus tai vääryys. Kehittämismalleissa keskeistä on kuitenkin lapsen eläketurvan parantaminen.

Etätyössä Espanjassa – miten käy sosiaaliturvan?

Pienessä ohjelmistoalan yrityksessä työskentelevä Liisa haluaisi muuttaa Espanjan lämpöön ja tehdä sieltä käsin töitä etänä suomalaiselle työnantajalleen. Työnantajalle menettely sopii hyvin, ja miksei sopisi – tekeehän Liisa nytkin paljon töitä kotoaan käsin. Vaikka työntekijän ja työnantajan näkökulmasta etätyössä muuttuu vain kotitoimiston sijainti, on toisessa EU-maassa työskentelyllä merkittävä vaikutus työntekijän sosiaaliturvaan.

”En varmasti maksa sun eläkettä”

Puhuin kerran päiväkoti-ikäisen poikani kanssa eläkejärjestelmän rahoituksesta. Hän oli syvästi järkyttynyt kuullessaan, että Suomessa eläkkeet rahoitetaan pääosin jakojärjestelmän perusteella. Jakojärjestelmässä töissä käyvät maksavat jo eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet. Käytännössä siis poikani joutuu aikanaan maksamaan minun eläkkeeni. ”En suostu!” oli selkeä viesti. ”Älä kuvittelekaan, että tulen maksamaan sinun eläkkeesi.”

Suomalaiset aikovat eläkkeelle eläkeuudistuksen ikärajoja aiemmin

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistusta koskevien mielipiteiden lisäksi vastaajilta kysyttiin myös arviota siitä, missä iässä itse ajattelee siirtyvänsä kokoaikaiselle eläkkeelle. Tulosten mukaan vastaajien eläkeikäarviot ovat alle uudistuksessa  määriteltyjen alarajojen,  erityisesti 35–49-vuotiailla vastaajilla.

Eläkeiän nosto on sopeutumista ikääntyvään väestöön

Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.

Pientä eläkettä saava ei ole yhtä kuin köyhä eläkeläinen – kolme faktaa pienituloi­suudesta

Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?