Blogilistaus

Viime viikolla julkaistun eläkejärjestelmän kansainvälisen arvion mukaan Suomen eläkejärjestelmä onnistuu hyvin sen keskeisimmässä tehtävässään, toimeentulon turvaamisessa. Eläkkeelle siirryttäessä tulot muuttuvat keskimäärin verraten vähän ja vanhuuseläkeläisten köyhyys on muihin maihin verrattuna maltillista. Parin vuosikymmenen päästä tilanne voi olla kuitenkin toisenlainen. Pitääkö olla huolissaan?

Tanskalainen taloustieteen professori Torben M. Andersen teki Eläketurvakeskuksen toimeksiannosta riippumattoman arvion Suomen eläkejärjestelmästä. Arvion keskeinen viesti oli, että eläkejärjestelmämme toimii tällä hetkellä hyvin, mutta tulevaisuudessa eläkkeiden taso suhteessa keskiansioihin laskee, ja järjestelmä kohtaa myös rahoitushaasteita.

Se, minkä tasoisiksi eläkkeet tulevaisuudessa muodostuvat ja minkälainen eläkeläisten toimeentulo on, riippuu hyvin monesta tekijästä.

Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat eläkkeen ohella myös muut tekijät

Eläke on eläkeläisten tärkein, mutta ei ainoa tulonlähde. Keskimäärin vajaa 2/3 eläkeläisten bruttotuloista muodostuu eläkkeestä, noin kolmannes koostuu muista tuloista. Verotuksella on myös merkitystä tuloille.

Käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa tulojen ohella moni asia, keskeisimpinä niistä asumis- ja terveydenhoitomenot sekä sosiaalipalvelumenot ja kotitalouden rakenne. Andersen toteaakin raportissaan, että eläkkeitä tulee tarkastella suhteessa muuhun sosiaaliturvaan, ennen kaikkea suhteessa julkisiin palveluihin, niiden saatavuuteen ja asiakasmaksuihin. Hoiva- ja hoitopalveluiden maksut voivat nousta tulevaisuudessa.

On entistäkin olennaisempaa, että eläkeläisten toimeentulon kysymyksiä tarkastellaan kokonaisuutena ja toimeentuloa tutkitaan monipuolisesti.

Mikä on toivottava eläkkeen taso tulevaisuudessa?

Eläkkeiden taso ja rahoitus ovat paljon kiinni siitä, miten työllisyys ja reaaliansiot kehittyvät tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat muun muassa väestön koulutustason ja osaamisen kasvaminen sekä syntyvyys ja nettomaahanmuutto. Nämä määrittävät osaltaan Suomen talouden kehitystä, joka on vahvasti yhteydessä maailmantalouden kehitykseen. Moni muu tekijä, kuten työikäisen väestön työkyvyn edistäminen ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen, on yhteydessä työllisyyteen ja sitä myötä eläketurvaan.

Tulevien eläkkeiden taso riippuu siten paljon eläkejärjestelmän ulkopuolisista tekijöistä. Eläkejärjestelmä ei ole tyhjiössä vaan on osa kokonaisuutta.

Tämän vuoksi tarvitaan laaja-alaista keskustelua. Eläkejärjestelmän osalta kysymykset tiivistyvät: mikä on haluttava eläketurvan taso tulevaisuudessa ja miten tämä taso pystytään turvaamaan? Halutaanko esimerkiksi eläkkeisiin parempaa indeksiä – ehkä jostain muusta sitten tinkien.

Pitääkö siis olla huolissaan?

Suomalainen eläkejärjestelmä on kansainvälisestikin vertaillen kestävä. Rahoitukseen liittyvä huoli aktualisoituu 2050-luvulla. Aikaa on miettiä harkittuja keinoja.

Työhön kannattaa kuitenkin ryhtyä pian. Keinojen pohtiminen, lainsäädäntö ja toimeenpanon suunnittelu vievät aikaa. Eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutukset tulevat näkyville vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä.

Andersenilta kysyttiin julkistamistilaisuuden lopussa, miten hän neuvoisi 25-vuotiasta nuorta. Kannattaisiko eläkkeiden takia muuttaa ulkomaille vai pysyä Suomessa? Hänen vastauksensa oli nopea ja selkeä: hän neuvoisi ulkomaalaisia nuoria muuttamaan Suomeen!

Tiedote 17.9.2021: Suomen eläkejärjestelmä toimii hyvin, mutta tulevaan rahoitushaasteeseen tulisi varautua.

Julkaisu: Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä. Eläketurvakeskus 2021. (Julkari)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *