Blogilistaus

Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä, mutta vuodesta 2005 eläkettä on kertynyt myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta. Mikä on uusien eläke-etuuksien merkitys alkavissa vanhuuseläkkeissä? Selvitimme asiaa tutkimalla vuonna 2019 eläköityneitä.

Työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausien lisäksi eläkettä kertyy nykyään myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidosta ja suoritetusta tutkinnosta. Eläkettä kertyy myös työkyvyttömyyseläkkeen ns. tulevan ajan perusteella. Sen tarkoituksena on korvata työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti. Eläkkeeseen saa myös ns. lykkäyskorotuksen, jos siirtää vanhuuseläkkeelle jäämisen yli oman eläkeikänsä.

Selvitimme näiden etuuksien merkitystä tarkastelemalla vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä, jotka olivat iältään 60–68-vuotiaita. Heitä oli 55 006.

Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä eri reittejä: suoraan vanhuuseläkkeelle, osittaisen vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Vanhuuseläkkeelle vuonna 2019 siirtyneistä 68 prosenttia siirtyi sille suoraan, 20 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeen kautta ja 11 prosenttia siirtyi osittain varhennetulta vanhuuseläkkeeltä. Näitä ryhmiä on syytä tarkastella erikseen. Vanhuuseläkkeelle suoraan siirtyneissä eritellään vielä työttömyysturvan lisäpäiviltä tulleet. Kansaneläke ja takuueläke eivät sisälly tähän selvitykseen.

Sosiaalietuuksien merkitys vähäinen suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä

Suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden eläkkeiden keskiarvo oli 1 874 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Miehillä keskimääräinen eläke oli 2 153 euroa ja naisilla 1 634 euroa kuukaudessa. Sosiaalietuusjaksojen ajalta miehille oli karttunut eläkettä keskimäärin 36 euroa ja naisille 28 euroa. Valtaosa siitä oli kertynyt ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta. Työttömyysjaksoilta eläkettä oli karttunut eniten yksityisen sektorin palkansaajille ja vähiten yrittäjille.

Vanhempainvapaan ja lasten hoidon ajalta sekä tutkintojen suorittamisesta kertyneen eläkkeen määrä oli siis pieni. Tämä on luonnollista, sillä vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle siirtyneet olivat vuonna 2005 eläkeuudistuksen tullessa voimaan noin 50-vuotiaita. Jatkossa näiltä jaksoilta kertyneen eläkkeen merkitys tulee hieman kasvamaan, kun nuoremmat ikäryhmät ovat ehtineet kartuttaa eläkettä lapsen hoidon ajalta ja tutkinnoista.

Työttömyysturvan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä työttömyysajan kertymällä selvä merkitys

Suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneistä vajaat 2 600 henkilöä oli ollut työttömyysturvan lisäpäivillä. Heidän keskieläkkeensä (1 374 €/kk) oli selvästi matalampi kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke. Vuoden 2004 jälkeisiltä työttömyysjaksoilta kertynyt eläke oli merkittävä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä: keskimäärin 124 euroa kuukaudessa. Tämä muodosti keskimäärin 9 prosenttia heidän työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeestä.

Lykkäyskorotuksen merkitys kasvanut

Vuonna 2019 lykkäyskorotuksen keskimääräinen euromäärä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä miehillä oli 76 euroa ja naisilla 64 euroa. Vuonna 2017 tämä korotus oli keskimäärin 17 euroa. Muutos on huomattava. Se johtuu pääosin vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Ennen vuotta 2017 lykkäyskorotus laskettiin 68 ikävuoden ylittävältä ajalta. Vuoden 2017 alusta lähtien lykkäyskorotus on laskettu alimman vanhuuseläkeiän ylittävältä ajalta.

Osittaiselta vanhuuseläkkeeltä siirtyneiden eläke samaa tasoa kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä

Vuonna 2019 osittaiselta varhennetulta vanhuuseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläke oli miehillä jokseenkin sama kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Naisilla varhennetun vanhuuseläkkeen kautta siirtyneillä eläke oli 40 euroa korkeampi.

Osittaiselta vanhuuseläkkeeltä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden karttumat olivat samaa tasoa kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Sen sijaan lykkäyskorotus oli heillä jonkin verran alhaisempi.

Tulevan ajan karttuma huomattava työkyvyttömyyseläkkeeltä siirtyneillä

Täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen vanhuuseläke oli 1 404 euroa ja osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirtyneillä 1 652 euroa kuukaudessa. Heillä tulevan ajan karttuma oli merkittävä. Se oli täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä siirtyneillä keskimäärin 251 euroa kuukaudessa ja osaeläkkeeltä siirtyneillä 204 euroa. Tämä muodosti 18 prosenttia täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä ja 12 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeeltä tulleiden vanhuuseläkkeestä. Ero selittyy pääosin sillä, että osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin myöhemmin kuin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Sosiaalietuusjaksoilta kertynyt eläke oli pieni. Keskimäärin 25 euroa täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä ja 16 euroa osatyökyvyttömyyseläkkeeltä tulleilla. Tästä summasta oli 13 euroa kertynyt ansiosidonnaiselta työttömyysturvajaksolta täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä tulleilla, mutta osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirtyneillä työttömyysajalta tullut karttuma oli vain 4 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleilla oli keskimäärin vähemmän työttömyysjaksoja kuin täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä tulleilla.

Mistä vuonna 2019 alkaneet vanhuuseläkkeet karttuivat? Eläketurvakeskuksen tilastoja 08/2021. (Tiina Palotie-Heino, Jukka Lampi, Ismo Risku)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.