Blogit

Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti ja on nyt samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvästi on noussut myös työnjättöikä ja työllisyysaste, mutta ne ovat edelleen verrokkeja alemmalla tasolla. Erityisesti tekemistä olisi 60–64-vuotiaiden miesten työllisyyden parantamiseksi.

Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi erityisesti Suomessa ja Tanskassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat kirineet muut Pohjoismaat kiinni. Virossakin eläkkeelle siirrytään merkittävästi myöhemmin. Norjassa eläkkeellesiirtymisikä on kuitenkin liukunut jyrkästi alaspäin. Mitä eläkepoliittisia ratkaisuja muutokset kätkevät taakseen?

Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.

Aloitimme Eläketurvakeskuksessa puolitoista vuotta sitten ketterien menetelmien käytön tietojärjestelmäkehityksessä. Uusista työtavoista on saatu monia hyötyjä, eikä kukaan halua enää palata entiseen työtapaan. Ulkopuolinen arviointi osoitti, että olemme onnistuneet siirtymään ketterään toimintatapaan nopeasti ja hallitusti.

Sunnuntaina juhlitaan äitejä ja heidän panostaan lasten, perheen ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Äitiys on voinut tarkoittaa myös työuran ja eläketurvan menetyksiä. Nykyäideillä menetykset voivat olla vähäisempiä, kun perhevapaat kerryttävät eläkettä ja tänä vuonna voimaan tuleva perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaita tasaisemmin isän kanssa.

Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.

Suomessa on ollut 40 vuotta käytössä kattava ja monipuolinen tilasto Suomen eläkkeensaajista. Tänä aikana eläkkeensaajien määrä on kasvanut 50 prosentilla. Samalla kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt. Nykyään yhä useampi nauttii oman työuransa hedelmiä vanhuuseläkkeenä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt runsaan kuukauden. Oletettavasti useimpien käsitys Euroopan tulevaisuudesta on mullistunut näiden päivien aikana. Tapahtumien vaikutukset suomalaisiin eläkkeisiin ja niiden rahoitukseen ovat nähtävissä olevien tietojen perusteella verraten vähäisiä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kuten olemme viime vuosina saaneet moneen kertaan oppia.

Suomeenkin on viime vuosina rantautunut tarkastelutapa, jossa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään sukupolvien näkökulmasta. Tiettyinä vuosina syntyneitä henkilöitä kutsutaan tietyn sukupolven edustajiksi. Nämä sukupolviluokittelut ovat kuitenkin tuontitavaraa ja vain harvoin tuovat lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun.

Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Eläke-etuus on osoittautunut suosituksi, erityisesti miehet ottavat eläkettä aktiivisesti. Korona ei juurikaan ole näkynyt osittaisen eläkkeen ottamisessa. Mikä tätä selittää?