Blogilistaus

Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.

Otimme selvää, missä määrin työkyvyttömyyseläkkeiden pienemisen taustalla on työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukon rakenteen muuttuminen. Keskimääräinen eläke voi laskea, jos eläkkeensaajien joukkoon siirtyy pienempituloisempia henkilöitä kuin sieltä poistuu. Yksittäisen eläkeläisen eläke voi kuitenkin säilyä ennallaan tai jopa nousta.

Tutkimuksemme pontimena oli myös havainto siitä, että työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on etenkin vuoden 2008 jälkeen vähentynyt selvästi. Nykyään heitä on lähes kolmanneksen vähemmän kuin 2000-luvun lopussa. Tämä voi heijastua myös työkyvyttömyyseläkkeensaajien rakenteen muuttumiseen.

Työkyvyttömyyseläkeläisten joukko on nuorentunut ja eläkeajat pidentyneet

Havaintojemme perusteella työkyvyttömyyseläkeläisten joukko on vuosien 2008–2019 aikana nuorentunut. Vuonna 2008 alle 45-vuotiaiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkeläisistä oli 19 prosenttia. Nykyään vastaava osuus on jo 28 prosenttia.

Yli 54-vuotiaat ovat kuitenkin selvästi suurin ikäryhmä. Merkillepantava muutos on kuitenkin se, että heillä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajat ovat pidentyneet. Kun vuonna 2008 keskimääräinen työkyvyttömyyseläkeaika oli noin 12 vuotta, niin nykyään se on 2–4 vuotta pidempi.

Työkyvyttömyyseläkeläisten rakennetta on muuttanut myös se, että vuoden 2005 jälkeen alkaneet työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeet muuttuivat vanhuuseläkkeiksi 63 vuoden iässä. Aikaisempi ikäraja oli 65 vuotta. Muutos vähensi 63–64-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrää ja nosti pitkään eläkkeellä olleiden osuutta työkyvyttömyyseläkettä saavista.

Tiivistäen työkyvyttömyyseläkeläisten joukko on vuosien 2008–2019 aikana ”nuorentunut” kahta kautta. Ensinnäkin siksi, että entistä useampi työkyvyttömyyseläkeläinen on nuori ja toiseksi siksi, että entistä useamman ikääntyneen työkyvyttömyyseläkkeensaajan eläke on alkanut nuorella iällä.

Vuoden 2008 rakenteen perusteella työkyvyttömyyseläkkeet olisivat reaalisesti nousseet

Nuorten tai nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden eläketasot ovat keskimääräistä matalampia, koska lyhyeksi jääneen työuran vuoksi ansiotaso on heillä jäänyt pieneksi. Laskimme miten työkyvyttömyyseläkeläisten joukon ”nuorentuminen” on vaikuttanut työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräiseen kehitykseen. Teimme tarkastelut erikseen sukupuolen mukaan, koska työkyvyttömyyseläkkeiden taso ja kehitys ovat miehillä ja naisilla erilaiset.

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajien ikä- ja työkyvyttömyyseläkeaikojen rakenne olisi säilynyt samana kuin vuonna 2008, miesten keskimääräinen työkyvyttömyyseläke olisi vuonna 2019 ollut reaalisesti yli neljä prosenttia ja naisten lähes kahdeksan prosenttia vuoden 2008 tasoa korkeampi.

Eläketason kehitykseen vaikuttavat syyt tärkeä tunnistaa

Suurten ikäluokkien siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyysriskin alentuminen vanhemmissa ikäryhmissä ovat tekijöitä, jotka ovat vähentäneet työkyvyttömyyseläkeläisten määrää ja pidentäneet eläkeaikoja. Siksi työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa on aikaisempaa vähemmän parempituloisia lähellä vanhuuseläkeikää työkyvyttömäksi tulleita henkilöitä. Siltä osin kun tämä on työkyvyttömyyseläkkeensaajien ”köyhtymisen” taustalla, kehityksestä ei pidä huolestua.

Huolestuttavaa on sen sijaan nuorten työkyvyttömyysriskin kasvu ja sen vaikutukset työkyvyttömyyseläkeläisten koko elinkaaren aikaiseen toimeentuloon. Eläkepolitiikalle asetettujen toimeentulotavoitteiden kannalta on tärkeä tunnistaa, missä määrin muutokset eläketurvan tasossa ja kehityksessä ovat toivottavia ja missä määrin ei-toivottavia.

Työkyvyttömyyseläkeläisten lukumäärä on laskenut vuosien 2008-2019 välillä noin 235 000:sta noin 170 000:een. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläke oli vuonna 2008 noin 1090 euroa ja vuonna 2019 noin 1060 euroa.

Lue lisää:

Juha Rantala & Mikko Laaksonen: Ovatko työkyvyttömyyseläkeläisten eläkkeet pienentyneet? Yhteiskuntapolitiikka 2/22 (Julkari)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.