Blogit

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.

Syntyvyyden matalasta tasosta ja sen aiheuttamista ongelmista eläkkeiden rahoitukseen on puhuttu paljon. Kuitenkaan syntyvyyden matala taso ei itsessään aiheuta eläkemaksun korotuspainetta. Jos eliniät eivät pitenisi nykyisestä, eläkemaksun korotuspaine lähestulkoon poistuisi.

Köyhyyttä tutkitaan yhä useammin myös muiden kuin tuloihin perustuvien mittarien avulla. Aineellisella puutteella viitataan siihen, että henkilö kokee vastentahtoista puutetta hyödykkeestä, jonka voidaan nähdä edustavan tavanomaiseksi yhteiskunnassa katsottavia elinoloja. Tutkimuksemme perusteella 60–70-vuotiaat kokevat vähemmän aineellista puutetta kuin muut ikäryhmät.

Eläkekoulutusten kohtaamiset muuttuivat viime keväänä rysäyksellä. Muutos on koettu sekä myönteisenä että kielteisenä – ja kaikkea siltä väliltä. Koronan takia emme Eläketurvakeskuksessa peruneet yhtään eläkelaitoksille suunniteltua eläkekoulutusta, sillä toteutimme kurssit verkon välityksellä. Oppimisen perusasiat pysyvät silti ennallaan.

Työeläke kertyy työansioista. Lisäksi tietyistä sosiaalietuuksista tai ns. palkattomilta ajoilta kertyy työeläkettä, kuten sairausajalta ja ansiosidonnaiselta työttömyyspäiväraha-ajalta. Mutta miksi näin on? Asia juontaa juurensa jo työeläkkeen alkuajoilta.

Kevytyrittäjiä työllistävien yritysten yhteydenotot Eläketurvakeskukseen (ETK) ovat viime aikoina lisääntyneet. Kysyjiä askarruttaa, onko kevytyrittäjä yrittäjä vai työntekijä, ja kenen vastuulla lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on.

Luottamus eläketurvaan on vahvaa työnantajasektorista riippumatta. Yrittäjien luottamus ei juuri eroa palkansaajista. Mielipiteet työssäkäyvien välillä ovat hämmästyttävänkin yhdenmukaisia.

Antti lähinnä surffaili aikuisikänsä, Liisa kävi pienipalkkaisissa töissä, mutta eläkkeessä se ei suuremmin näy. Onko sillä väliä? Tämä surffarin ongelma on tuttu yhteiskuntatieteissä. Viime vuosisadan merkittävimpiin filosofeihin kuuluva John Rawls vastusti perustuloa, koska ”Malibun rannoilla surffaavien tulisi elättää itsensä eikä kuluttaa yhteisiä varoja”.

Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?