Blogilistaus

Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi erityisesti Suomessa ja Tanskassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maat ovat kirineet muut Pohjoismaat kiinni. Virossakin eläkkeelle siirrytään merkittävästi myöhemmin. Norjassa eläkkeellesiirtymisikä on kuitenkin liukunut jyrkästi alaspäin. Mitä eläkepoliittisia ratkaisuja muutokset kätkevät taakseen?

Pohjoismaissa ja Virossa on tehty lukuisia eläkepoliittisia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Vanhuuseläkeiän nostaminen on ehkäpä näkyvin ja merkittävin tekijä. Lisäksi muutoksia on tehty varhaiseläkeväyliin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Eläketurvakeskuksen vertailu osoittaa, että toimenpiteillä on myös ollut näkyviä vaikutuksia eläkkeellesiirtymisikiin.

Eläkeikien muutokset uudistusten yhteisenä nimittäjänä

Islannissa vanhuuseläkeikä on pysynyt muuttumattomana, 67 vuodessa, jo vuosikymmenien ajan. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa eläkkeelle siirtymisen merkkipaalua on siirrelty. Suunta ei ole aina ollut ylöspäin elinajanodotteen pitkään jatkuneesta kasvusta huolimatta. Esimerkiksi Tanskassa vanhuuseläkeikä ehdittiin laskea 65 vuoteen ja on vuosien 2013–2022 aikana palautettu takaisin 67:een sekä sidottu elinajanodotteen kehitykseen.

Myös Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa varsinaista vanhuuseläkeikää alennettiin samalla kun siitä tehtiin joustava. Suomessa alin vanhuuseläkeikä on vahvasti viitoittanut eläkkeelle siirtymistä. Ruotsissa alin ikäraja ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään ryntäystä eläkkeelle.

Norjassa sen sijaan lakisääteisen vanhuuseläkeiän alentaminen aiemmasta 67:stä nykyiseen 62:een on houkutellut ottamaan eläkkeen varhennettuna. Erityisesti miehet ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen ja jatkaneet työskentelyä eläkkeen rinnalla. Norjassa ei ole nostettu eläkeikää toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Varhaiseläkkeitä on karsittu

Suomessa ja Tanskassa varhaiseläkereittejä on perinteisesti käytetty enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Molemmissa maissa työttömyysvakuutuksen kautta myönnettävä varhaiseläke on ollut suosittu työmarkkinoilta poistumisväylä.

Suomessa työttömyyseläke on lakkautettu ja työttömyyspäivärahan lisäpäivät ovat poistumassa. Tanskassa työttömyysvakuutuksesta myönnettävän varhaiseläkeputken pää on karannut kauemmas eläkeiän korotusten myötä, ja samanaikaisesti putken pituutta on lyhennetty aiemmasta viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.

Virossa on useita mahdollisuuksia saada vanhuuseläke ennen varsinaista eläkeikää. Vakuutusaikavaatimusta on pidennetty, mutta eläkkeen voi saada vähennettynä enintään 5 vuotta ennen varsinaista eläkeikää. Ilman varhennusvähennystä eläke voidaan myöntää lasten lukumäärän perusteella enintään 5 vuotta ja raskaan työn perusteella enintään 10 vuotta ennen eläkeikää. Lisäksi on palvelusvuosiin perustuvia eläkkeitä.

Norjassa aiemmin 62 ja 67 ikävuoden välille tarjolla ollut sopimusperusteinen varhaiseläke (AFP) on muutettu työntekoa kannustavaksi elinikäiseksi lisäeläkeratkaisuksi.

Samalla, kun muita varhaiseläkereittejä on karsittu, on vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tuotu joustoa osaeläkeratkaisuilla. Suomen osittaista vanhuuseläkettä vastaava eläkelaji on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa. Se tarjoaa joustavan mahdollisuuden yhdistää työnteko ja osittainen eläke.

Töitä työkyvyn mukaan

Työkyvyttömyyseläkkeissä yksi näkyvimmistä uudistuksista on myöntämisehtojen kiristyminen. Esimerkiksi Tanskassa työkyvyttömyyseläkkeitä ei lähtökohtaisesti myönnetä alle 40-vuotiaille. Tilalle on tullut työkyvyn selvitysajalta maksettava määräaikainen etuus. Sen sijaan 60 vuotta täyttäneisiin kohdistuu muita ikäryhmiä lievempi työkyvyn arviointi periaatteessa samoin kuin Suomessa.

Uudistusten tavoitteena on kannustaa etuudensaajia työskentelemään jäljelle jäänyttä työkykyä vastaavasti eikä työkyvyttömiä pidetä eläkeläisinä. Esimerkiksi Ruotsissa työkyvyttömyyseläkkeitä vastaavat etuudet on siirretty sairausvakuutukseen ja Virossa työttömyysvakuutukseen.

Lue lisää:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.