Blogilistaus

Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.

Eniten käytetty köyhyyden ja pienituloisuuden mittari – tuloköyhyysaste – vaikuttaa kuvaan köyhyyden kehityksestä eri ikäryhmissä. Suomessa tuloköyhyysastetta seurataan tarkasti. Tämän mittarin perusteella tehdään tulkintoja hyvinvointivaltion onnistumisesta ja politiikkamuutosten vaikutuksista. Mittaria on usein kritisoitu, mutta silti se on säilynyt käytetyimpänä köyhyysmittarina Euroopassa.

Vakiintunut käytäntö on mitata suhteellista köyhyyttä asettamalla köyhyysraja 60 prosenttiin käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Näin köyhyysriskiä mitataan esimerkiksi Euroopan unionissa. Mikäli kotitalouden käytettävissä olevat tulot jäävät tämän rajan alle, sen katsotaan elävän tuloköyhyysriskissä. Suomessa Tilastokeskus käyttää samaa rajaa, mutta köyhyysriskin sijasta sen kuvataan mittaavan pienituloisuutta.

Tuoreessa tutkimuksessani selvitin, onko ikäryhmien välillä Euroopassa eroja tuloköyhyysriskin muutosten suuruudessa ja suunnassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lyhyen aikavälin muutoksia tuloköyhyysriskissä 2010-luvulla.

Köyhyysrajan muutokset vaikuttavat eri tavalla eri ikäryhmissä

Mediaanitulon muuttuessa myös tuloköyhyysraja muuttuu. Näin ollen köyhyysriskin kehitykseen vaikuttavat tulojen vaihtelun lisäksi muutokset köyhyysrajassa. Köyhyysrajan siirtyminen voi vaikuttaa joidenkin väestöryhmien asemaan enemmän kuin toisten.

Vanhuuseläkeikäiset ovat erityisen mielenkiintoinen ryhmä. Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat keskimäärin usein lähempänä köyhyysrajaa ja lisäksi tulojen vuosittaiset vaihtelut ovat vähäisempiä kuin työikäisillä.

Vanhuuseläkeläiset kokivat muita suurempia muutoksia tuloköyhyysriskissä

Vanhuuseläkeikäisillä oli keskimäärin suurempia muutoksia tuloköyhyysriskissä verrattuna työikäisiin tai lapsiperheisiin. Tämä selittyi vain osin köyhyysriskin tasolla kussakin ikäryhmässä.

Mielenkiintoinen havainto oli, että useimmissa maissa työikäisten ja vanhuuseläkeläisten köyhyysriskit kehittyivät eri suuntaan. Positiivinen työllisyys- ja tulokehitys oli yhteydessä työikäisten ja lasten köyhyysriskin laskuun, mutta vanhuuseläkeläisten kohdalla jopa köyhyysriskin kasvuun.

Vanhuuseläkeläisten köyhyysriski voi kehittyä yllättävällä tavalla

Tulokset osoittavat, että etenkin lyhyen aikavälin muutoksia suhteellisessa tuloköyhyysriskissä tulee tulkita varoen. Tämä korostuu erityisesti voimakkaan lasku- tai noususuhdanteen aikana. Etenkin vanhuuseläkeikäisten köyhyysriski voi kehittyä yllättävällä tavalla.

Köyhyysriskin kehitystä kannattaakin seurata myös väestöryhmittäin, koska köyhyyden kuvaan väestötasolla vaikuttavat eri väestöryhmien erisuuruiset sekä usein myös erisuuntaiset kehityskulut.

On tärkeää, että köyhyyttä tai pienituloisuutta seurataan monipuolisten mittareiden avulla. Etenkin lyhyellä aikavälillä tavanomaisesti käytetyn köyhyysmittarin antama kuva voi olla yllättävä eikä välttämättä heijasta muutoksia elintasossa.

Suhteellista tuloköyhyyttä mitattaessa on hyvä käyttää eri köyhyysrajoja (esimerkiksi 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta) sekä niin kutsuttua ankkuroitua köyhyysrajaa, jossa köyhyysrajan taso seuraa inflaatiokehitystä.

Lue lisää

Ilmakunnas, Ilari (2022) The magnitude and direction of changes in age-specific at-risk-of-poverty rates: an analysis of patterns of poverty trends in Europe in the mid-2010s. Journal of International and Com-parative Social Policy.

Kommentit (1)

  1. Mediaanipalkat eivät tule nousemaan ensi vuonna yhtä paljon, kuin eläkkeiden indeksikorotukset, joten köyhyystilanne tulee väliaikaisesti parantumaan nykyisellä laskukaavalla. Oikeasti niin ei kuitenkaan käy, koska taitettu indeksi heikentää saajiensa ostovoimaa, joten miten se voi vähentää köyhyyttä? Tilastot ja todellisuus ovat eri asioita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.