Blogilistaus
21.6.2022 Jari Kannisto

Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti ja on nyt samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Selvästi on noussut myös työnjättöikä ja työllisyysaste, mutta ne ovat edelleen verrokkeja alemmalla tasolla. Erityisesti tekemistä olisi 60–64-vuotiaiden miesten työllisyyden parantamiseksi.

Toukokuussa julkaistussa Pohjoismaiden ja Viron yhteisraportissa todettiin suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän nousseen lähelle Pohjoismaista kärkeä. Sen sijaan työnjättöikä oli Suomessa vertailun matalin, tosin se ylitti selvästi koko EU-alueen keskiarvon. Heikkoa sijoitusta työnjättöikävertailussa selittää suomalaisten muita matalampi työllisyysaste 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Työnjättöikä lasketaan 50 vuotta täyttäneiden työvoimaosuuksista, jossa luonnollisesti työllisyysasteella on suuri merkitys. Työllisyysaste on perinteinen mittari, joka kuvaa työssä käyvien osuutta eri ikäryhmissä.

Eläkepolitiikka on tuottanut tuloksia

Suomessa eläkepolitiikan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja samalla nostaa työnjättöikää. Eri toimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan erityisesti lähellä eläkeikää oleviin ikäluokkiin, joten vuosikausia keskiössä ovat olleet 55–64-vuotiaat.

Kuvio 1

Kuvion 50-vuotiaiden työnjättöikä ja 55–64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa (kuvio 1) tiedot Excel-taulukossa (xlsx)

Eläkepolitiikan tavoitteissa on myös onnistuttu varsin hyvin. Eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja työssä jatketaan entistä pitempään. Se näkyy myös ikääntyneiden työllisyysasteen merkittävänä nousuna.

Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomi on nyt jäänyt jälkeen Virosta ja Tanskasta, joissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Suomen kanssa samalla tasolla 2010-luvun alussa. Muissa Pohjoismaissa ikääntyneiden työllisyysaste on ollut jo perinteisesti korkeampi. Ikääntyneiden työllisyys on kohentunut myös koko EU-alueella keskimäärin samaa tahtia Suomen kanssa, jopa hieman nopeammin.

Painopiste siirtynyt 60 vuotta täyttäneisiin

Tällä vuosituhannella 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on noussut Suomessa vuosittain keskimäärin prosenttiyksikön verran ja oli viime vuonna 80 prosentin tuntumassa. Muutos on merkittävä. Ikäryhmään kuuluvia ei enää pidetä kehäraakkeina, vaan he ovat osa työvoiman kovinta ydinjoukkoa.

Nyt eläkepolitiikan painopiste on siirtynyt yli 60-vuotiaisiin. Työelämässä jatkamisen kannusteeksi heille on tarjolla keppiä ja porkkanaa. Keppinä toimii työttömyysputken poisto ja eläkeiän asteittainen nousu, porkkana on osittainen vanhuuseläke, joka antaa joustomahdollisuuksia viimeisiin työvuosiin. Porkkanan kokonaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta keppinä eläkeiän nosto näyttäisi lisäävän ikääntyneen työvoiman työvuosia.

Tänä vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat vuonna 1958 syntyneet, joilla eläkeikä on 64 vuotta. Eläkeiän noustessa myös työnteko jatkuu entistä pitempään. Ikärajan nostaminen 63 vuoden iästä ylöspäin on tämän jo osoittanut, ja nostanut 60–64-vuotiaiden työllisyysastetta. Vaikka 2000-luvulla tämän ikäryhmän työllisyysaste on reilusti kaksinkertaistunut ja noussut jo yli 50 prosentin, se on edelleen selvästi Pohjoismaiden matalin.

Suomalaisnaiset pärjäävät vertailussa miehiä paremmin

Suomalaisten naisten työnteko 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen on jonkin verran yleisempää kuin miesten. Naisilla työllisyysaste on noussut tasaisesti koko 2010-luvun. Tanskattaret ovat pysyneet takana ja ero edellä oleviin muihin Pohjoismaihin on kaventunut. Vuonna 2020 suomalaisnaisten työllisyysaste oli parikymmentä prosenttiyksikköä EU-keskiarvon yläpuolella, mutta kymmenisen prosenttiyksikköä Ruotsin perässä.

Kuvio 2

Kuvion 60–64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa ja Virossa (kuvio 2) tiedot Excel-taulukossa (xlsx)

Sen sijaan 60–64-vuotiaat suomalaismiehet jäävät jälkeen muista Pohjoismaista ja Virosta työllisyysastevertailussa. 2010-luvulle tultaessa Suomessa ja Tanskassa miesten työllisyysaste oli samalla tasolla. Sen jälkeen vuosikymmenen alkupuolella tanskalaiset repäisivät kymmenen prosenttiyksikön kaulan, kun eläkeiän tuntumassa olevien suomalaismiesten työllisyysaste pysytteli 45 prosentin tuntumassa. Ero Tanskaan kasvoi yhä 2010-luvun lopulla, vaikka myös Suomessa työllisyys lähti nousuun.

Vuonna 2020 Ruotsissa 60–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli parikymmentä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, ja 65–69-vuotiailla miehillä se oli lähes kaksikertainen (25 %) Suomeen verrattuna. Tässä ikäryhmässä sekä suomalaismiehet että -naiset olivat Pohjoismaiden jumbosijoilla lähellä EU-keskiarvoja. Tekemistä siis riittää edelleen, jotta yli 60-vuotiaiden työllisyysaste nousee Suomessa lähemmäksi pohjoismaista tasoa.

Lisää aiheesta:

Eläkkeelle siirtyminen Pohjoismaissa ja Virossa -blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.