Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuoden 2018 alusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin selvään kasvuun.
Tohtoritutkinto nostaa palkkatasoa keskimäärin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Parhaiten tienaavat terveys- ja sosiaalialan tohtorit, heikoiten luonnontieteilijät ja humanistit. Monet tohtorit työllistyvät julkiselle sektorille.
Elinajanodotteita päivitetään kuolleisuustilastojen avulla. Pyrin tässä kirjoituksessa selventämään eroa eri tavoin laskettujen elinajanodotteiden välillä. Otetaan esimerkiksi vuonna 1986 syntynyt tuttavani, joka otti aiheen puheeksi kesäjuhlissa.
Eläketurvakeskuksessa haluttiin selvittää, olisiko koneoppimistekniikoista hyötyä asiantuntijatyössä, erityisesti erilaisten ennusteiden ja laskelmien teossa. Testausta varten päätettiin tehdä lyhyt kokeilu yhteistyössä Siili Solutions Oyj:n datatutkija Ilkka Huopaniemen kanssa. Tässä bloggauksessa avaan projektin tuloksia ja käytettyjä menetelmiä aiheesta kiinnostuneille.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Mitä on tapahtunut muissa maissa, ja millainen on Suomen tilanne niihin verrattuna tällä hetkellä?
Tieteentekijät kilpailevat apurahoista. Rahoituksen hakemiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja työtä. Vain harva onnistuu rahoittamaan tutkimustyötään apurahalla. Tilastojen mukaan korkeakoulujen tutkimushenkilöstö on viime vuosina hieman vähentynyt. Korkeakoulujen tutkimustyöpanoksesta vajaat 5 prosenttia muodostuu apurahatutkijoiden työstä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen apurahatutkijoiden työllisyyttä.
Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.
Viime syksystä lähtien on voinut hakea ensimmäistä kertaa täysin uutta eläkemuotoa eli työuran pituuteen ja raskauteen sidottua työuraeläkettä.
Väestö ikääntyy ja eläkkeellä olevien osuus väestöstä kasvaa. Tämä rasittaa paitsi eläkejärjestelmää myös julkista taloutta. Väestön vanheneminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan jatkuu elinikien pidentyessä.
Keskustelu vakuutuslääkärien roolista käy kuumana. Sama tarina toistuu eri muodoissa: hoitavan lääkärin mielestä potilas on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön lääkäri toteaa (potilasta näkemättä), että työkykyä on vielä rutkasti ja eläkkeelle ei siis ole asiaa.