Blogilistaus

Osittainen vanhuuseläke tuli voimaan 1.2.2017. Hiljattain ilmestyneessä osittaista vanhuuseläkettä koskevassa raportissa tarkasteltiin eläkkeen ottajia eläkelajin ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta. Tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena oli, onko osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyminen joissakin ryhmissä erityisen yleistä tai erityisen harvinaista.

Aineisto koostui kaikista niistä, jotka olivat tällä ajanjaksolla aloittaneet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja niistä, joille se olisi ollut mahdollista. Tarkastelut tehtiin noin puolen vuoden jaksoissa. Tarkastelujaksot olivat

  • 1.2.-30.6.2017
  • 1.7.-31.12.2017
  • 1.1.-30.6.2018.

Syynä eri tarkastelujaksoihin on se, että helmikuussa 2017 osittainen vanhuuseläke avautui yhtä aikaa kaikille 61 vuotta täyttäneille. Eläkkeen piiriin tulivat tällöin kerralla kaikki ne, jotka olivat vähintään 61 vuotiaita, mutta eivät vielä olleet täyttäneet oman ikäluokkansa varsinaista vanhuuseläkeikää.

Noin 15 500 otti puolentoista vuoden aikana varhennetun vanhuuseläkkeen

Useille ikäluokille samaan aikaan avautunut mahdollisuus osittaiseen eläkkeeseen ja eläkkeen voimaantulosta aiheutunut kysyntäpiikki heijastuu erityisesti vuoden 2017 alkupuoliskolla, mutta osin myös loppupuoliskolla osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyviin tutkimustuloksiin. Tästä syystä vuoden 2017 aikana osittaisen varhennetun eläkkeen ottaneita ei voida pitää ”tyypillisenä” varhennetun eläkkeen ottajina.

Sen sijaan vuonna 2018 vain yksi uusi ikäluokka saavutti eläkeiän alarajan. Tästä syystä vasta vuoden 2018 alkupuoliskon voidaan katsoa näyttävän, millaiseksi osittaisen vanhuuseläkkeen varhennettuna ottaneiden joukko tosiasiassa alkaa muotoutua.

Miehistä eläkkeen otti 10,4 prosenttia ja naisista 6,8 prosenttia.

Puolentoista vuoden tarkastelujakson aikana osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloitti 15 450 henkilöä. Niiden määrä, joille olisi ollut mahdollista aloittaa eläke jossain vaiheessa tarkastelujaksoa, oli 180 161 henkeä. Eläkkeen siis aloitti 8,6 prosenttia niistä, joille eläkelajin aloitus varhennettuna olisi ollut mahdollista. Miehistä eläkkeen otti 10,4 prosenttia ja naisista 6,8 prosenttia.

Jaksokohtaiset alkavuudet ovat tätä pienempiä, koska riskiryhmä, eli niiden joukko, jotka olisivat voineet aloittaa eläkkeen, on eri jaksoilla osittain päällekkäinen. Vuoden 2018 alkupuolella eläkkeelle jäi 4 987 henkeä ja niiden määrä, jotka olisivat voineet aloittaa tällöin eläkkeen, oli 120 254 henkeä. Näin ollen vuoden 2018 alkupuoliskon eläkealkavuus oli hieman yli neljä prosenttia. Miehillä alkavuus oli 5 prosenttia ja naisilla 3,4 prosenttia.

Varhennettu vanhuuseläke otetaan heti kun mahdollista

Osittaisen varhennetun eläkkeen ottajien ominaisuuksia tutkittiin tilastollisella mallinnuksella, jossa tarkasteltiin, missä ryhmissä todennäköisyys (tai riski) siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle on muita ryhmiä korkeampi tai matalampi, kun muiden tekijöiden vaikutus on vakioitu.

Tulokset on ilmaistu riskisuhteina, joissa ykköstä suurempi riskisuhde tarkoittaa, että tekijä lisää eläkkeen ottamisen todennäköisyyttä vertailuryhmään verrattuna. Ykköstä pienempi riskisuhde tarkoittaa, että tekijä vähentää eläkkeen ottamisen todennäköisyyttä (taulukko 1). Vertailuryhmän riskisuhde saa arvon yksi. Tähdet ilmaisevat tietyn ominaisuuden vaikutuksen tilastollisen merkitsevyyden; mitä enemmän tähtiä, sitä selkeämpi on vaikutus.

Taulukko 1. Osittaisen varhennetun eläkkeen ottajien taustatekijät, riskisuhde, miehet ja naiset

1.1.-30.6.2018
Riskisuhde
Mies Nainen
Sukupuoli 1,36*** 1
Ikä
     61 1 1
     62 0,45*** 0,56***
     63 0,22*** 0,25***
Koulutus
     Perusaste 1 1
     Keskiaste 1,1 1,02
     Alempi korkea-aste 1,17* 1,15
     Ylempi korkea-aste 1,04 0,85
Sektori
     Yksityisen sektorin palkansaaja 1 1
     Julkisen sektorin palkansaaja 0,85* 0,82***
     Yrittäjä 1,33*** 1,65***
Sosioekonominen asema
     Ylemmät toimihenkilöt 1 1
     Alemmat toimihenkilöt 1,16* 1,09
     Työntekijät 1 1,09
Työmarkkinatilanne
     Työssä oleva 1 1
     Työtön 1,28* 1,11

Tilastollinen merkitsevyys: *** = 0,1 %, ** = 1 %, * = 5 %.

Vuoden 2018 alkupuoliskoon liittyvien tulosten mukaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottajat ovat todennäköisemmin miehiä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke otetaan yleisimmin 61-vuotiaana, eli heti kun mahdollista. Yrittäjät ja työttömät miehet ottavat varhennetun eläkkeen muita useammin.

Jos osittaisen eläkkeen ottaja on palkansaaja, hän työskentelee useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Lisäksi alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja alemmat toimihenkilömiehet ottavat osittaisen varhennetun eläkkeen hieman muita useammin.

Naisilla koulutustausta, palkansaaja-asema tai työttömyys eivät vaikuta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottoon. Sen sijaan yrittäjänaiset ottavat eläkettä samalla tavalla kuin miehetkin, suhteellisesti jopa miehiä enemmän.

61-vuotiailla yrittäjämiehillä ja työttömillä miehillä suurin todennäköisyys nostaa eläkettä

Edellä esitettyjen tulosten perusteella raportissa tehdään päätelmä, että yleisimmin osittaisen varhennetun eläkkeen ottaja on 61-vuotias mies, joka on yrittäjä tai työtön. Siis 61-vuotias yrittäjämies tai 61-vuotias työtön mies. Voiko tuloksista tosiaankin päätellä näin?

Kuten kuviosta 2 näkyy, kyllä voi. Kuviossa on esitetty varhennetulle eläkkeelle jäämisen ennustetut todennäköisyydet eri ryhmissä. 61-vuotiaiden yrittäjämiesten ja työttömien miesten ryhmissä todennäköisyys ottaa osittainen eläke on suurin. Ennustettu todennäköisyys osittaisen varhennetun eläkkeen ottoon 61-vuotiaalla yrittäjämiehellä ja työttömällä miehellä on noin 12 prosenttia

Kuvio 2. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäämisen ennustettu todennäköisyys miehille ja naisille eri ryhmissä 1.1.-30.6.2018, prosenttia

Toisin sanottuna useampi kuin joka kymmenes näihin ryhmiin kuuluvista miehistä aloittaa osittaisen varhennetun eläkkeen. 61-vuotiaalla yrittäjämiehellä ja työttömällä miehellä todennäköisyys aloittaa osittainen varhennettu eläke on yli kaksinkertainen verrattuna kaikkiin miehiin (ennustettu todennäköisyys 4,7 prosenttia).

Näin korkeat ennustetut todennäköisyydet saatiin siis puolen vuoden jaksolla, jossa osittaisen eläkkeen alkavuus kokonaisuutena oli vain 4,2 prosenttia. On kiinnostavaa seurata tulevaa kehitystä: pysyykö osittainen varhennettu eläke suhteellisesti näin suosittuna 61-vuotiaiden yrittäjämiesten ja työttömien miesten joukossa myös vuositasolla tarkasteltuna?

Jatkossa olisi mielenkiintoista myös tarkastella eläkkeen ottamisen syitä kyselyn avulla. Erityisesti voitaisiin tarkastella sitä, miksi juuri yrittäjät ja työttömät miehet tarttuvat osittaiseen eläkkeeseen muita herkemmin.

Lähde:

Ketkä valitsevat OVEn? Tutkimus osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustatekijöistä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2018

Kommentit (1)

  1. ”Miksi juuri työttömät miehet tarttuvat osittaiseen eläkkeeseen muita herkemmin?” Syy on yksinkertainen. Esimerkki itsestäni. Täytin 61 vuotta lokakuussa 2018. Otin OVEn (50 %) marraskuun 2018 alusta. Olen ollut työtön vuoden 2017 alusta. Siirryin lisäpäiville maaliskuussa 2019. Eli voin nostaa neljän vuoden (1.11.2018-31.10.2022) ajan sekä OVEa että ansiosidonnaista (aspr). Omassa tapauksessani tämä tarkoittaa, että saan yhdistelmällä OVE+aspr nettona kuukaudessa 750 euroa ENEMMÄN kuin pelkällä ansiosidonnaisella. Samasta syystä minun on järkevintä siirtyä eläkkeelle vasta 65-vuotiaana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.