Blogilistaus
21.7.2020 Jari Kannisto

Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.

Erityisesti 55–64-vuotiaiden suomalaismiesten työllisyysaste oli selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolella. Viime vuosina se on ollut myös EU-maiden keskiarvon alapuolella. Sen sijaan lähellä eläkeikää olevien naisten työllisyysaste on ollut hyvää pohjoismaista tasoa ja selvästi yli EU:n keskiarvon. Tiedot perustuvat Eurostatin työvoimatutkimustilastoon. Tänä vuonna työllisyystilanne saattaa muuttua, jos koronapandemia kohtelee eri maita kovin eri tavoin.

Varttuneiden työllisyys kohentunut selvästi

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Vuonna 2004 ylittyi 50 prosentin rajapyykki, ja 2010-luvulla kehitys on jatkunut edelleen vahvana – nousua on reilut kymmenen prosenttiyksikköä. Muutos on ollut suuri sekä 55–59-vuotiaiden että 60–64-vuotiaiden ikäryhmissä.

Finanssikriisin jälkeen 55–59-vuotiaiden työllisyysaste nousi koko työikäisen (15–64-vuotiaat) väestön työllisyysasteen yläpuolelle, ja nousu on jatkunut edelleen. Jo parin vuoden ajan se on ollut 80 prosentin tuntumassa – samalla tasolla 30–34-vuotiaiden työllisyysasteen kanssa. Koko työikäisen väestön työllisyysaste oli viime vuonna 72,6 prosenttia.

60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Viime vuosina parin prosenttiyksikön vuosinousut eivät ole olleet harvinaisia. Jos korona ei kehitystä katkaise, nousun voi odottaa jatkuvan edelleen viime vuoden 54,2 prosentista. Eläkeiän nousu lisää työssä käyvien määrää erityisesti tässä ikäryhmässä.

Suomi heikoin Pohjoismaa

Vaikka 55–64-vuotiaiden työllisyysasteemme on noussut merkittävästi, se oli edelleen viime vuonna (66,8 prosenttia) muita Pohjoismaita alhaisempi. Suomen yläpuolelle on nyt noussut myös Tanska, jonka kanssa olimme Pohjoismaiden peränpitäjiä vielä viitisen vuotta sitten.

Suomi jää jälkeen erityisesti 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa työllisyysasteemme oli viime vuonna viisi prosenttiyksikköä Tanskan perässä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna ero on yli kymmenen prosenttiyksikköä. Jatkossa eläkeiän nosto parantanee tilannetta.

Viime vuosikymmenen aikana 55–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi koko EU-alueella. Pohjoismaista heikoimpana olimme kuitenkin 6,8 prosenttiyksikköä koko EU-alueen keskiarvon yläpuolella. Pohjoismaiden tilannetta parantaa erityisesti naisten korkea työllisyysaste verrattuna koko EU:n keskiarvoon.

Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna 77,7 prosenttia eli yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin meillä. Viime vuonna olimme samalla tasolla kuin Ruotsi 2000-luvun alussa. Tanska ja Norja olivat viiden prosenttiyksikön verran meitä edellä. Islannissa työllisyystilanne on ollut hyvä koko 2000-luvun. Siellä 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on ollut pääosin reilusti yli 80 prosenttia, mikä on selvästi muita Pohjoismaita korkeampi.

Syitä suomalaisten matalampaan työllisyyteen on varmasti useita. Ainakin osasyy on muiden Pohjoismaiden huokoisemmat työmarkkinat: Suomessa moni tekee töitä täysillä eläkeikään saakka ja jää sitten kertaheitolla pois työelämästä. Meillä osa-aikatyön merkitys on edelleen vähäisempi. Myös erot elinajanodotteissa ja sairastavuudessa sekä eläkeläisten työnteossa voivat selittää osan eroista.

Suomalaismiehet EU:n keskitasoa

Suomalaisten 55–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste on ollut koko 2010-luvun EU-maiden keskitason tuntumassa. Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa miesten työllisyystilanne on ollut selvästi parempi. Toiseksi heikoin Pohjoismaa on ollut Tanska, jossa erityisesti 60–64-vuotiaiden työllisyys on kohentunut merkittävästi. Tanskalaismiehet ovat kasvattaneet eroa Suomeen ja saavuttavat tällä menolla pian edellä olevat Norjan ja Ruotsin. Tanskassa yli 60-vuotiaiden naisten työllisyysaste on ollut Pohjoismaiden alhaisin, mutta ero muihin on kaventunut viime vuosina selvästi.

Viime vuonna Suomessa 55–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli 64,8 prosenttia ja naisten 68,6 prosenttia. Pohjoismaista vain Suomessa miesten työllisyysaste oli matalampi kuin naisten. Tilanne oli sama sekä 55–59- että 60–64-vuotiaiden ikäluokissa.

Pohjoismaissa ero miesten ja naisten työllisyydessä pieni

Sekä miesten että naisten työllisyysasteet ovat nousseet 2010-luvulla, mutta naisten työllisyysaste on noussut enemmän kuin miesten. Pohjoismaissa 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on ollut korkein koko EU:n alueella. Myös miesten ja naisten välinen ero työllisyydessä on ollut Pohjoismaissa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Tänä vuonna hyvä työllisyyskehitys kääntynee koronapandemian vuoksi alavireiseksi, ja erot eri maiden työllisyysasteissa saattavat muuttua merkittävästi.

Lähteet

Eurostat, Labour Force Survey

Eurostat, Labour Force Survey, tilastodata

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.