Blogilistaus

Viime viikonloppuna moni nuori valmistui ammattiin tai ylioppilaaksi suvivirren soidessa taustalla tavallista vaimeammin. Kevät veti monet heistä vakavaksi. Ylioppilaskirjoitukset toteutettiin nopeutettuna, näyttökokeita peruttiin, pääsykoekäytäntöjä muutettiin, työnantajat ilmoittivat lomautuksista ja peruivat kesätyöpaikkoja.

Koronaepidemia vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään, mutta sen kielteiset pitkäaikaiset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuoriin. Siksi nuoret tarvitsevat nyt erityistä tukea.

Koronakriisi iskee ankarasti nuorten työmarkkinoille

Arvioimme valtioneuvoston COVID19-tiedepaneelin tuoreessa raportissa, että koronan työllisyysvaikutukset ovat tähän mennessä kohdistuneet voimakkaimmin nuoriin, etenkin alle 30-vuotiaisiin naisiin.

Tutkimukset osoittavat, että taantumat ja lamat osuvat ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kohtelevat nuorten työmarkkinoita aikuisten työmarkkinoita ankarammin. Kun talous sakkaa tai kriisi iskee, määräaikaisia työsuhteita, jotka ovat tyypillisimpiä nuorille, ei enää jatketa. Samalla uusia rekrytointeja, joista merkittävä osa kohdistuu nuoriin, ei tehdä. Sekä 1990-luvun laman että vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana nuoret joutuivat vetäytymään työmarkkinoilta. Näin on käynyt myös nyt.

Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta

Sekä lomautettujen että Kelan työttömyysturvan hakijoiden joukossa nuorten määrä on kasvanut eniten. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli huhtikuussa kaksinkertaistunut vuoden takaisesta.

Jyväskylän yliopiston tuoreen kyselytutkimuksen tulokset kertovat samaa. Lähes joka neljäs alle 25-vuotias ilmoitti olevansa työttömänä tai jäävänsä varmasti työttömäksi lähiaikoina, kun vastaavasti 36–55-vuotiailla osuus oli joka kymmenes. Nuoret olivat muita useammin huolissaan epidemian kielteisistä vaikutuksista työuraansa ja omaan toimeentuloonsa. Nuoret maksavat parhaillaan koronakriisin suurinta laskua.

Työttömyys jättää nuoriin syvät arvet

Nuorten heikentynyt tilanne on huolestuttava. Tutkimukset osoittavat, että nuoruudessa ja työuran alkuvaiheen kokemukset ovat merkityksellisiä myöhemmän työuran ja työmarkkinakiinnittymisen kannalta.

Työttömyydellä työuran alkuvaiheessa on todettu olevan merkittäviä useiden vuosien päähän ulottuvia kielteisiä vaikutuksia. Tutkijat puhuvat arpeutumisesta (scarring effect). Nuorten työttömyyskokemukset lisäävät työttömyysriskiä tulevaisuudessa ja heijastuvat alempina ansiotuloina vuosienkin päästä.

Kielteiset vaikutukset syntyvät muun muassa inhimillisen pääoman heikentymisestä: menetetystä työkokemuksesta ja sitä kautta menetetystä osaamisesta ja verkostosta. Pitkittyessään työttömyys voi johtaa tietojen ja taitojen ruostumiseen ja rapautumiseen. Nuorten työttömyydellä on löydetty lisäksi olevan kielteisiä pitkäaikaisia vaikutuksia muun muassa onnellisuuteen, työtyytyväisyyteen ja terveyteen. Olemassa oleva tutkimustieto ennustaa koronakriisin pyörteisiin joutuneille nuorille vaikeita aikoja työmarkkinoilla.

Vastavalmistuneet ovat erityinen riskiryhmä

Koronakriisi iskee erityisesti niihin nuoriin, jotka pyrkivät nyt työmarkkinoille. Valmistumisen aikainen taloustilanne vaikuttaa voimakkaasti myöhempään työuraan ja työmarkkinakiinnittymiseen.

90-luvun lamavuosiin keskittyneissä tarkasteluissa ilmenee, että laman aikana valmistuneet olivat ennen lamaa ja lamaa jälkeen valmistuneita todennäköisemmin työttöminä uransa myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi heidän tulotasonsa jäi muita alhaisemmaksi sekä työuran alku- että myöhemmässä vaiheessa.

Tilanne on vaikea myös niille nuorille, jotka ovat odottaneet saavansa kesän aikana työkokemusta harjoittelupaikassa tai kesätyössä. Jyväskylän yliopiston kyselytutkimuksen mukaan kolmannes alle 25-vuotiaista opiskelijoista kertoo menettäneensä kesätyöpaikan pandemian vuoksi.  Arvokas työkokemus jää monelta saamatta. Se, että kesäsuunnitelmat ovat menneet monelta uusiksi on pieni murhe. Suurempi huoli on se, että tutkimukset ovat osoittaneet, että harjoitteluilla on merkitystä valmistumisen jälkeiselle työllistymiselle. Pitkäaikaiset vaikutukset ovat jälleen suuria.

Nyt tulee panostaa nuoriin ja nuoriin aikuisiin

Pitkäaikaisten kielteisten vaikutuksien ehkäisemiseksi meidän tulee kaikin keinoin edistää nuorten työllistymistä. Erityisestä huomiota tulee kiinnittää vastavalmistuneisiin ja edistää heidän tilannettaan tukemalla yrityksiä nuorten työllistämisessä ja esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamisessa.

Suomalaisnuorten koulutustason nousu on pysähtynyt

Koronakriisin kielteisiä vaikutuksia tulee ehkäistä tarjoamalla mahdollisuuksia (lisä)koulutukseen ja oppimiseen. Koulutuspaikkojen lisäämistä ja muunlaista lisäpanostusta puoltaa myös se, että suomalaisnuorten koulutustason nousu on pysähtynyt ja jäänyt jälkeen monista OECD-maista.

Panostuksia nuoriin aikuisiin puoltaa myös se, että Y-sukupolven (s. 1980–1995) tulot ovat kehittyneet hitaammin kuin vanhempien ikäluokkien. Ilman koronakriisiäkin heidän tulotasonsa on jäänyt jälkeen ja he ovat köyhempiä kuin edeltävät ikäpolvet.  Nämä nuoret aikuiset kokevat elämänsä aikana jo kolmannen kriisin, ensin 90-luvun laman lapsina, sitten vuoden 2009 kriisin nuorina ja nyt koronakriisin kolmekymppisinä.

Kun tarkasteluun lisää vielä viime vuosina nopeasti alentuneen syntyvyyden, kuva ei parane. Työpaikan menetyksen on osoitettu vähentävän syntyvyyttä ja talouslamojen on todettu olevan yhteydessä syntyvyyteen.  Epidemian myötä mahdolliset vauvasuunnitelmat monella todennäköisesti siirtyvät. Tällä on vaikutuksia sekä yksilöiden toiveille että myös yhteiskunnalle.

Nuorten tulevaisuudessa on myös toivoa paremmasta

Tilanne näyttää synkältä juuri nyt. Kriisin vaikutukset riippuvat paljolti koronaepidemian pituudesta. Mitä pitempi ja syvempi kriisi on, sitä mittavammat ovat sen vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja sitä järeämpien toimenpiteidenkin tulee olla.

Synkkyyden ja näköalattomuuden sijasta nuorille tulisi nyt tarjota mahdollisuuksia mielekkään elämän toteuttamiseksi. Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tärkeimpinä asioina tuiki tavallisia asioita: ihmissuhteita, terveyttä, henkistä tasapainoa, työtä ja perhettä. Näitä heidän soisi pääsevän toteuttavan mahdollisimman pian. Tällä hetkellä siihen tarvitaan kuitenkin yhteiskunnan tukea tavanomaista enemmän.  Arvioimme valtioneuvoston COVID19-tiedepaneelin raportissa, että ehkäisevät toimet ovat sitä tehokkaampia, mitä varhaisemmin ja järjestelmällisemmin ne tehdään.

Tutkimustieto kertoo nuorten osalta myönteisiäkin tuloksia. Nuoret ovat olleet siinä joukossa, joka on löytänyt nopeimmin tiensä takaisin työmarkkinoille irtisanomisten ja lamaa seuranneiden nousukausien aikana. Toivottavasti tämä tutkimustieto ennustaa myös pandemiakevään nuorten tulevaisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.