Kolme kuvaa suomalaisesta sisusta

Lasse Virén täytti 70 vuotta 22.7.2019. Juhlan kunniaksi YLE näytti Münchenin 10 000 metrin kultajuoksun. Lasse kaatui, nousi ja jatkoi olympiavoittoon maailmanennätysajalla. Kuva maasta nousevasta Virénistä näyttää suomalaisesta sisusta sen, mitä haluamme nähdä. Mutta mitä työvoimatilastot kertovat sisustamme?

Lasse Viren kaatuu mutta voittaa kultaa 10 000 metrin juoksussa Munchenin kesäolympialaisissa 3. syyskuuta 1972.

Kuva 1. Lasse Virén Münchenin 10 000 metrillä. (Kuva: Jorma Pouta/Lehtikuva)

Suomalaisen sisun epäilemättä pitäisi näkyä tilastoissa

Wikipedian mukaan sisu on hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä. Se kertoo yritteliäisyydestä ja raatajaluonteesta. Sotien välisenä aikana kestävyysjuoksu toi suomalaista sisua maailman tietoon. Puhumattakaan talvisodasta, jota maailman lehdistö seurasi tarkasti. Epäilemättä sisun pitäisi näkyä myös tilastoissa. Hyvä vertailukohta on Ruotsi. Suomella ja Ruotsilla on monella tavalla vertailukelpoiset taloudet ja yhteiskunnat, mutta suomalaisilla on sisu.

Kuva 2 esittää parhaassa työiässä olevien (40–44-vuotiaat) sekä ikääntyneiden (60–64-vuotiaat) suomalaisten ja ruotsalaisten miesten työvoimaosuudet vuosina 1989–2018. Työvoimaosuus kuvaa työvoiman, eli työssä olevien ja työttömien työnhakijoiden, osuutta saman ikäisestä väestöstä. Kuva 3 esittää vastaavat naisten luvut.

Parhaan työiän osallistumisasteissa ei näyttäisi olevan merkittäviä ja pysyviä eroja maiden välillä. Sen sijaan koko 30 vuoden jakson ajan ikääntyneiden ruotsalaisten miesten ja naisten työvoimaosuudet ovat olleet selvästi korkeampia kuin vastaavat suomalaisten osuudet.

Kuva 2. Miesten työvoimaosuudet Suomessa ja Ruotsissa, ikäryhmät 40-44 vuotta sekä 60-64 vuotta. Lähde: OECD (https://stats.oecd.org/#)

Kuva 3. Naisten työvoimaosuudet Suomessa ja Ruotsissa, ikäryhmät 40–44 vuotta sekä 60–64 vuotta. Lähde: OECD (https://stats.oecd.org/#)

Vanhemman ikäluokan työllisyysaste Ruotsissa merkittävästi korkeampi

Vuonna 2018 ikääntyneiden suomalaisten miesten työvoimaosuus oli runsas 56 prosenttia, vastaava ruotsalaisten miesten lukema oli 76,5 prosenttia. Ikääntyneiden suomalaisten miesten työvoimaosuus oli 36 prosenttiyksikköä matalampi kuin parhaassa työiässä olevien osuus. Ruotsissa ikäryhmien ero oli 19 prosenttiyksikköä. Erotusten ero oli siis 17 prosenttiyksikköä. Toisin sanoen suomalaiset miehet poistuvat työstä paljon rivakammin kuin ruotsalaiset miehet. Naisten osalta tilanne on samankaltainen, tosin takamatka Ruotsiin on hieman pienempi. Aiempina vuosina erot Ruotsiin olivat paljon suurempia kuin nyt.

Vaikea nähdä merkkejä myyttisestä sisusta

Kuvissa 2 ja 3 on vaikea nähdä merkkejä myyttisestä suomalaisesta sisusta. Luvut eivät kerro suomalaisten hellittämättömästä tahdonvoimasta, sitkeydestä ja raatajaluonteesta. Erityisesti suomalaisten miesten sisu näyttäisi olevan kateissa. Jäljelle jää kolme vaihtoehtoa:

  • Unohdetaan suomalainen sisu. Ehkä sitä ei ikinä ollutkaan tai se kuoli aikoja sitten.
  • Suomalaiset ovat sisukkaita, mutta ikääntyneiden työmarkkinoissa ja sosiaaliturvassa on jotain vialla.
  • Suomalaiset eivät ole sisukkaita. Lisäksi ikääntyneiden työmarkkinoissa ja sosiaaliturvassa on jotain vialla.

Minkä selityksen sinä valitset?

21 kommenttia
  1. Jukka
    Jukka says:

    Yksi iso syy ikääntyneiden työhön osllistumiseen on se, että työnantajat nihkeästi palkkaavat henkilöitä, joiden ikä slkaa vitosella, saatikka kutosella.

  2. Pekka Leinonen
    Pekka Leinonen says:

    Hei,
    Vertailussa pitäisi näkyä se, miten työnantajat palkkaavat 60 – 64 vuotiaita, on todettavissa jo yli 50- vuotiailla vaikea työllistyä, vaikka olisi 30 vuoden työkokemus

  3. Jorma Kekäläinen
    Jorma Kekäläinen says:

    Ehkäpä Ruotsissa työnantaja ei joudu maksamaan sairaseläkkeelle joutuneen työntekijän eläkettä tämän loppuelämän ajan. Siinä on syy miksi työnantajat Suomessa pyrkivät työntekijöistä eroon 50 ikävuoden jälkeen, palkkaamisesta puhumattakaan. Velvollisuus koskee vain suurempia työnantajia, joten iäkkäämpien kannattaa hakea pienempiin firmoihin.

  4. marjo dukpa
    marjo dukpa says:

    voi kiinnittää huomion työolosuhteisiin,pelkästään terveydenhuollossa resurssit suuremmat ja palkat paremmat kuin suomessa ja myös suhtautuminen ikääntyneisiin negatiivinen työntekijöinä,itse terveydenhuollossa 43 vuoden työura ja ns yliaikaa 4 vuotta

  5. ccc
    ccc says:

    Ruotsissa töissä olleena voi helposti todeta kulttuurien eroavaisuudet. Ruotsissa vanhemmat ihmiset ovat yhä osa työelämää joka ei vaadi jatkuvaa huippusuoritumista ja aina tavoitettavissa olemista. Systemaattisesti Ruotsi on rakentunut jo vuosikymmeniä aiemmin näin kun Suomi on ollut pakotettu hyväksymään, nyt myös pakotettu olemaan, myöhempään ikään asti mukana työelämässä.
    Merkittävä eroavaisuus löytyy AY-tasolta, joka toki on viimisen 20 vuoden aikana tasoittunut, mutta Ruotsissa yhä voimassa ensimmäisenä taloon tullut lähtee viimeisenä potkuja jaettaessa. Mikä tietysti auttaa vanhempia ihmisiä pysymään työssä paremmin kiinni kun potkujen vaara on äärettömän pieni.
    Ymmärrän miksi olet ottanut raflaavan sisu-sanan käyttöön, mutta näissä asioissa sillä ei ole mitään tekemistä.
    Systeemit vian ovat erilaisia.

  6. Lauri N
    Lauri N says:

    Tuostahan näkee, että ruotsi on ollut edellä paljon jo lähtöjään. En tehnyt data-analyysia mutta väittäisin että koulutusasteella ja työtehtävillä on merkittävä suora korrelaatio myös työurien pituuteen. Tehtaalta et jatka töitä niin pitkään kuin toimistosta/asiantuntijatyöstä, jota ruotsissa on tehty jo paljon pidempään elintason ollessa korkeammalla pidempään. Tuohon jos laittaa Viron vielä alle niin veikkaan että sen käyrät tulisi suomen alapuolella?

  7. Minna
    Minna says:

    Ismo Risku on selkeästi täysin tiedostamaton Ruotsin ja Suomen yt-menettelyjen eroista. Syyllistää suomalaisia vanhoja siitä että Suomessa saa potkia vanhat ulos ensin, mutta Ruotsissa ensin potkitaan nuoret ulos.

    Häpeä!

  8. Seppo Väinönheimo
    Seppo Väinönheimo says:

    Ruotsissa irtisanotaan nuoremmasta päästä ensin. Ja kokemusta arvostetaan. Lisäksi suomalainen työntekijä alkaa olla jo viisikymppisenä poltettu loppuun. Ruotsalainen työelämä on löysempää ja yhteisöllisenpää.

    Tosin suomalaisen työelämän hikisyys ei koske kaikkia. Ylemmät johtajat sekä omistavaluokka saattavatkin terveinä jäädä 60 v eläkkeelle laskemaan rahojaan.

  9. Kaj
    Kaj says:

    Eikö ole hyvä antaa nuorten yrittää . Ismolla on varmaan tärkeämpiä projekteja joten täydellä niitä kohden niin vanhana voi muistella muitten laiskojen sisuttomien suomalaisten kanssa niitä .

  10. Matti
    Matti says:

    Aika helppo huudella työpaikasta, jossa ei irtisanomisen uhkaa ole. Tuskin on tulostulostulos kvartaaleja, joissa tulokset revitään selkänahasta vaikka sitten irtisanomalla ihmisiä varmuuden vuoksi, kun tulevaisuus näyttää vähän huonolta. Työolot ja ihmisten irtisanominen ovat syy miksi Ruotsissa jaksetaan töissä paremmin. Ei tässä mistään sisusta ole kysymys, vaan olosuhteista ja kirjoittajan halveksuvasta asenteesta.

  11. Veteraanin poika
    Veteraanin poika says:

    ”Suomella ja Ruotsilla on monella tavalla vertailukelpoiset taloudet ja yhteiskunnat, mutta suomalaisilla on sisu”

    Kun talvisota mainittu blogissa, niin väittäisin että Ruotsin talous kasvoi sotien aikana ja Suomen talous köyhtyi sotien seurauksena. Ruotsissa paljon monipuolisempi tuotanto kun täällä pääasiassa siirrytty tervanpoltosta sellunkeittoon.

    Ruotsalaisilla yrityksillä varaa pitää seniori työntekijöitä palkkalistoillaan kun taas Suomen lainssäädäntö tekee heistä aikapommeja kun sairaustussaan muodostavat suuren kuluerän.

    Talvisodassa uhrattiin nuoret miehet, joiden sisua ei millään blogikirjoituksilla tule väheksyä.

  12. Minna
    Minna says:

    Työelämä Suomessa on rankempaa, työnantajat ja johtaminen tosikkomaista vaatimista 30 -luvun tyyliin. Ollaan paljon jäljessä työelämäkulttuurissa ja demokratiassa – käytännön tasolla. Suomessa edellytetään, että annat viimeisen veripisaran työntekoon. Ruotsalaiset osaavat myös ottaa rennommin, ovat ystävällisempiä toisiaan kohtaan ja esimiestyö myönteisempää ja osallistuvampaa. Ymmärretään vapaa-ajan ja levon merkitys. Juuri tuo raatamisen ihannointi, raha ratkaisee, kuluttaa ihmiset loppuun. Ruotsalaiset ymmärtävät että ihmiset tarvitsevat inhimilliset olot ja palkat. Kaikki kolme mainittua vaihtoehtoa huonoja. Rikasta kanustetaan porkkanalla ja köyhiä kepillä on Suomen työelämän motto. Voisi tehdä niin, että kevyttä tutkimustyötä ja paperinpyörittelyä sekä taulukoiden laatimista tekevät jäisivät myöhemmin eläkkeelle kuin fyysistä työtä ja esim. hoitotyötä tekevät.

  13. Timo Tavis
    Timo Tavis says:

    Nyt kyllä olisi osastopäälliköllä kouluttautumisen paikka. Miten on mahdollista, että tuossa asemassa ja tehtävässä oleva henkilö ei tiedä Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden eroja, vaan syyllistää suomalaisia miehiä sisuttomuudesta. Muut ovat jo vastanneet perustellen, mutta kertauksena: Ruotsissa ei tilaisuuden tullen irtisanota kaikkia yli 50-vuotiaita, kuten Suomessa tapahtuu.

  14. Pentti
    Pentti says:

    Tässä on hyvä esimerkki blogista, mikä olisi kannattanut jättää kirjoittamatta. Kirjoittaja nimittäin mokasi itsensä pahasti ja osoitti täydellistä ammattitaidon puutetta, kun otti ns. keittiöpsykologian käyttöön ilman, että olisi ollenkaan perehtynyt Ruotsin ja Suomen työmarkkinoiden eroihin. Noita eroja on kiitettävästi avattu aikaisemmissa kommenteissa, joten en lähde enää virheitä oikomaan.

  15. mietintää
    mietintää says:

    Sisu-sana suomalaisuuden kuvaajanahan levisi 1930-luvulla ja sai myös kansainvälistä näkyvyyttä Talvisodan aikana kuvaamassa suomalaisten toimintaa rintamalla. Sisu-laivan valtio teetti 1930-luvun lopussa jäänmurtajakseen.

    Puheella suomalaisesta sisusta on kai viitattu erityisesti nuorehkojen ihmisten sisukkaaseen toimintaan. Työvoimaosuuden tai yli 60-vuotiaiden kanssa sillä termillä ei liene missään vaiheessa ollut tekemistä.

    Mitä annettuihin vaihtoehtoihin tulee, ne ovat johdattelevia ja osin outoja. Sosiaaliturvassa on ongelmia, mutta ne ovat ehkä eri kohdassa yhteiskuntaa kuin mihin suuntaan kirjoitus viittaa.

    Kirjoituksessa ei sanottu sanaakaan terveyseroista Suomen ja Ruotsin vanhusväestön välillä. WHO:n vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan ruotsalaisten eliniänodote 65-vuotiaana on miehillä 16 vuotta ja naisilla 18 vuotta. 65-vuotiailla suomalaismiehillä eliniän odote oli saman raportin mukaan vain 9 vuotta.

    Suomi on siis siinä mielessä halpa maa eläkejärjestelmän kannalta, koska väki kuolee paljon nuorempana kuin Ruotsissa. Ruotsissa vastaavasti väki työskentelee sitten jonkin verran pidempään. Taustalla on monia syitä. Esimerkiksi Ruotsissa on selvästi vähemmän ylipainoisia aikuisia kuin Suomessa. Suomessakin ruotsinkielisellä alueella on pidempi elinikä kuin suomenkielisillä alueilla. Suomessa on OECD-maiden joukossa yksi jyrkimmistä eroista rikkaiden ja köyhien välisessä terveydessä. Ruotsissa terveyserot ovat pienempiä rikkaiden ja köyhien välillä kuin Suomessa.
    QF
    Työurien pidentämisen kannalta keskeinen asia olisi etenkin työikäisen köyhemmän väestön terveyden edistäminen.

  16. mietintää
    mietintää says:

    Tuli näköjään joku luku väärin. Poimin luvut Kalevan uutisesta vuodelta 2018, mutta eivät nuo voi pitää paikkaansa. OECD:n vuoden 2017 raportin mukaan 65-vuotiaat ruotsalaismiehet elävät elinajanodotteen mukaan 10 kuukautta pidempään kuin suomalaismiehet. Ero lienee sitä suuruusluokkaa. Mutta eroa eliniässä siis on ainakin miesten osalta Suomen ja Ruotsin välillä.

  17. Ismo Risku
    Ismo Risku says:

    Kiitos kommenteista. En lähde jokaista yksitellen käsittelemään. On totta, että Suomen ja Ruotsin työmarkkinoissa on merkittäviä eroja. Irtisanomisjärjestykseen viitattiin kommenteissa. Meillähän on sen sijaan työttömyysturvan lisäpäivät ja aiemmin oli työttömyyseläke. On näyttöä, siitä että tämä järjestely vähentää ikääntyneiden työllisyyttä. Mahdollisesti meillä työnantajat ovat varovaisempia palkkaamaan ikääntyneitä, tätä on vaikea mitata. Työkyvyttömyyseläkettä ei ole Ruotsissa enää lainkaan. Sen sijaan on pitkäaikaisia sairauspäivärahoja, joiden ehtoja on kiristetty systemaattisesti.

    Terveyseroja on vaikea mitata. Elinajanodote kertoo kuitenkin jotain. Ruotsissa vastasyntyneen elinajanodote oli 0,4 vuotta korkeampi kuin Suomessa vuonna 2016 (82,2 vs 81,8).

    Virossa 60-64-vuotiaiden miesten ja naisten työvoimaosuudet olivat hieman korkeampia kuin Suomessa. Miehillä eroa 4 prosenttiyksikköä, naisilla 6 prosenttiyksikköä. Elinajanodote oli Virossa 4 vuotta matalampi.

    Kirjoituksen pointti ei ole syyllistää ketään. Sen sijaan pointti on herättää miettimään sitä, miksi Ruotsissa pystytään pitämään ihmiset pitempään töissä kuin Suomessa. Tätä pohdintaa kommenteissa onkin. Oikein hyvä.

  18. Minna
    Minna says:

    Jaa miksi? No juuri siksi koska siellä potkitaan viimeeksi tulleet ensin, kun Suomessa viimeksi tulleet saavat jäädä ja vanhemmat potkitaan ulos. Nuoret saavat kuitenkin uusia töitä aina, kun taas vanhempien on vaikeata päästä enää vihreälle oksalle ennen eläkettään.

    Eli ratkaisu olisi sama systeemi Suomeen. Pohtiminen voidaan siis lopettaa ja siirtyä suoraan ratkaisuun.

  19. Litti
    Litti says:

    Ei millään pahalla, mutta eikö sinun asemassa pitäisi olla hiukan paremmin perillä todellisesta tilanteesta tässä maassa?

    Kuten eroista yt toiminnassa ja miten tässä maassa ei palkata tietyn iän saavuttaneita ihmisiä. Ei siinä oikein sisu auta, jos ei palkata. Vai pitäisikö vaan mennä väkisin?

    Sama kuvio työttömien syyllistämisessä tässä maassa. Vaikka suurimman osan kohdalla kyse on siitä että ei palkata, niin muutaman laiskan perusteella syyllistetään kaikki.

    Eli olisiko työnantajien ja päättävässä asemassa olevien aika katsoa peiliin, sekä miettiä muita keinoja johtaa kuin syyllistäminen ja ”management by perkele”.

  20. Rene Sailas
    Rene Sailas says:

    Kaverini (63 v.) ollut Ruotsissa töissä ja olisi päässyt 60-v. varhaiseläkkeelle. Mutta Ruotsin systeemi ”kannustaa” (pakottaa) ottamaan eläkkeen vasta 65-vuotiaana, koska silloin sen ottaessa eläke puolet suurempi ! -Kaverillani ei ole sisua; ei ole ollut yli 10 v. töissä.
    Ei kylläkään ole huolinut sosiaali- eikä työttömyystukiakaan.

  21. Lauri Saukkoriipi
    Lauri Saukkoriipi says:

    Sisu vaikuttaa yllä kuvattuihin työllisyyseroihin siten, että Suomessa on sisukkaasti tehty ja tehdään väärää eläkepolitiikkaa. Sen seurauksena Suomessa on aina ollut suurempi työttömyys kuin Ruotsissa, joka on kärsinyt työvoimapulasta.
    Huono työllisyystilanne johtaa YT -neuvotteluissa ”eläkejärjestelyihin” ja huonontaa työilmapiiriä, joka sekin jouduttaa eläköitymisiä.

    Väärä eläkepolitiikka on lisännyt työttömyyttä:
    – viemällä pääomat,
    – nostamalla työvoimakustannuksia,
    – vähentämällä talouskasvua.

    Työllistäminen vaatii pääomia, joita Ruotsissa on aina ollut enemmän kuin Suomessa.
    Eläkkeiden nimissä pääomaköyhä Suomi on siirtänyt yritysten ja kansalaisten käytöstä ulkomaille 150 Mrd€.
    Rahastoinnin vuoksi eläkemaksuja on korotettu etukäteen ylimääräisellä kolmanneksella.

    Suomen työllisyyttä on ollut parantamassa Saksa, jossa eläkkeitä ei rahastoida.

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *