Kun verotiedot julkaistaan, julkisuudessa huomio keskittyy usein hyvätuloisiin johtajiin ja yrittäjiin. On kuitenkin yllättävää, miten erilaisia ryhmiä hyvätuloisiin palkansaajiin sisältyy. Tarkastelen tässä tekstissä hyvätuloisten ansiotuloja koulutustason näkökulmasta.
Puolisolla on merkittävä rooli eläkeläisten toimeentulossa. Monen puoliso on eläkkeellä, mutta päätoimisesti työssäkäyviäkin on. Vaikka puolison työskentely tuo talouteen tuloja, ne näyttävät heikentävän kokemusta toimeentulosta.
Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin se, että moni eläkeläinen asuu tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa. Asunto voi olla esteellinen, liian suuri ja työteliäs, huonokuntoinen ja sijaita kaukana kaupoista, terveyspalveluista ja lapsista. Tästä voisi ajatella, että ikääntyneillä olisi varsin korkea halu muuttaa paremmin tarpeita vastaavaan asuntoon – näin ei kuitenkaan ole.
Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on kaksinkertainen verrattuna espanjalaisiin. Tämä voi liittyä osin suomalaisten ja espanjalaisten kotitalouksien rakenne-eroihin. Pohdin ajatusleikin avulla mitä pienituloisuudelle tapahtuisi, jos suomalaiset asuisivat kuin espanjalaiset.
Eläkkeelle ehtineiden naimissa olevien miesten elinkaaren ansiot ovat olleet lähes kaksinkertaisia verrattuna naimattomiin. Naisten väliset erot eri siviilisäädyissä ovat selkeästi pienempiä. Miksi näin on? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta faktat ja selitys ilmiölle ovat Matin ja Tepon hallussa.
Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä vaihe ihmisten elämässä. Silloin moni asia, kuten toimeentulo, muuttaa muotoaan enemmän tai vähemmän. Monia eläkkeelle siirtyviä toimeentulon muutos voi huolestuttaa. Keväällä Social Indicators Research -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan eläkeläisten kokemukset toimeentulosta eivät kuitenkaan merkittävästi heikkene. Rahallista muutosta merkittävämpää on eläköitymisreitti.
Eläkkeensaajien toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kysely toteutettiin Eläketurvakeskuksen (ETK) toimesta syksyllä 2017. Kysely lähetettiin 4 000 eläkkeensaajalle, jotka olivat tuolloin 55−85-vuotiaita. Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva eläkeläisten toimeentulokokemuksista.
Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?
Monesti ajatellaan, että jokainen elää omilla tuloillaan. Omien tulojen tarkastelu toimeentulon mittarina ei kuitenkaan aina riitä. Toimeentuloon vaikuttaa nimittäin myös perhe. Tulonjakotutkimuksessa erilaisten perheiden toimeentuloa pyritään kuvaamaan yhdenvertaisella tavalla.
Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.