Blogilistaus

Aiemmin vanhuus tarkoitti elämänvaihetta, jolloin takana oli pitkä ja raskas työura ja edessä elämän ehtoo, usein köyhänä ja muiden elätettävänä. Eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on noussut viime vuosikymmenien aikana, mutta osa vanhuuseläkeläisistä joutuu siitä huolimatta turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vuonna 2017 toteutettu perustoimeentulotuen Kela-siirto ei ole parantanut näiden ihmisten tilannetta. 

Kela-siirron myötä on saatu ajantasaista tietoa tuen hakijoista ja saajista. Parempi tieto siitä, moniko vanhuuseläkeikäinen joutuu turvautumaan viimesijaiseen tukeen, auttaa paikantamaan sosiaaliturvan aukkoja ja puutteita. Vanhuuseläkeikäisten määrän kasvaessa heitä tulee olemaan enemmän myös toimeentulotukiasiakkaina, vaikka tuen saannin yleisyys suhteellisesti ei kasvaisikaan. Tästäkin syystä tieto vanhuuseläkeläisten toimeentulosta ja sen haasteista erilaisissa elämäntilanteissa on tärkeää.

Vanhuuseläkeikäiset saavat muuta väestöä harvemmin perustoimeentulotukea

Yli 64-vuotiaista vain 1,9 prosenttia sai perustoimeentulotukea jossain vaiheessa viime vuonna. 25–64-vuotiaista tukea sai yli nelinkertainen osuus eli 8,6 prosenttia. Syyskuussa 2020 yli 64-vuotiaita perustoimeentulotuen saajia oli 4 055, mikä on 2,1 prosenttia kaikista tuen saajista. 

Toimeentulotuen asiakkuuden katsotaan ilmentävän ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien tasoa ja laajemmin hyvinvointivaltion kykyä turvata toimeentulon ehdot. Vanhuuseläkeikäisten matala toimeentulotuen saanti osoittaa, että ensisijainen sosiaaliturva turvaa eläkeikäisten suurelle enemmistölle toimeentulon vähintäänkin kohtuullisesti.

Vanhuseläkeikäisten toimeentulotuen saanti on myös muita selvästi lyhytaikaisempaa. Syyskuussa 2020 vanhuuseläkeikäisistä yli puolella perättäisten tukikuukausien määrä 1–3, 25–64-vuotiailla vastaava osuus oli vajaa kolmannes. Yli vuoden tukea yhtäjaksoisesti saaneita on vanhuuseläkeikäisissä tuen saajissa 16 prosenttia, kun vastaava osuusnuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi korkeampi. 

Kela-siirron yhtenä tavoitteena ja perusteena oli toimeentulotuen alikäytön vähentäminen. Siirron myötä vanhuuseläkeikäisten osuus tuen saajina on pysynyt jotakuinkin ennallaan. Myöskään tuen kestossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Vanhuuseläkeikäisillä toimeentulotuessa painottuvat suuret terveydenhuoltomenot 

25–64-vuotiailla noin yhdeksän prosenttia perustoimeentulotuesta kohdistui syyskuussa 2020 terveydenhuollon kustannusten kattamiseen, kun vanhuuseläkeikäisillä vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vanhuuseläkeikäisissäkin on suuri ero nuorimpien ja vanhimpien eläkeläisten välillä siinä, miten suuri osa perustoimeentulotuesta kohdentuu terveydenhuollon menoihin. Mitä vanhemmasta tuensaajasta on kyse, sitä suurempi on osa terveydenhuoltomenojen osuus.

Terveydenhuolto- ja lääkemenojen tiedetään aiheuttavan toimeentulovaikeuksia eläkeläisille (Ahonen ym. 2018) ja nostavan vanhuuseläkeikäisten köyhyysriskiä (Tervola ym. 2020). Keskeinen keino viimesijaisen tuen tarpeen ehkäisemiseksi ja myös vanhuuseläkeikäisten toimeentulovaikeuksien vähentämiseksi onkin kohtuuhintaisen terveydenhoitopalveluiden turvaaminen. Mitä korkeampia asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat, sitä useammin pienituloinen eläkeläinen joutuu turvautumaan viimesijaiseen apuun.

Vanhuuseläkeikäisillä paljon kielteisiä päätöksiä 

Niin sanottu hylkäysprosentti eli kielteisten perustoimeentulotukipäätösten osuus oli vanhuuseläkeikäisille syyskuussa 2020 tehdyissä ratkaisuissa 56 prosenttia. Työikäisillä vastaava osuus oli 30 prosenttia.

Korkean hylkäävien päätösten taustalla on ensisijaisten etuuksien (eläkkeen ja asumistuen) taso, joka ylittää toimeentulotuen laskennallisen rajan eli välttämättömäksi määritellyn toimeentulon tason (THL 2019).  Toisin sanoen ilman suuria erityisiä menoja tai erityistä tilannetta vanhuuseläkeläiset eivät ole tyypillisesti tulojensa perusteella oikeutettu perustoimeentulotukeen.

Vanhuuseläkeikäinen voi myös hakea täydentävää toimeentulotukea kunnalta. Vanhuuseläkeläinen tarvitsee kuitenkin Kelasta hylkäävän päätöksen perustoimeentulotuesta ennen avun hakemista kunnasta. Syyskuussa 2020 vanhuuseläkeikäisistä hakijoista 10 prosentilla oli tarve täydentävälle tuelle, mikä on selvästi enemmän kuin nuoremmissa ikäluokissa. 

Perustoimeentulotuki vastaa huonosti vanhuuseläkeläisten tarpeisiin

Perustoimeentulotuki vastaa siis huonosti vanhuuseläkeikäisten tarpeisiin. Uudistus on luonut vanhuuseläkeläisille kahden luukun viimesijaisen toimeentuloturvajärjestelmän, mikä ei vastaa ajatusta sujuvasta sosiaaliturvasta. Ennen Kela-siirtoa avun saaminen onnistui yhdestä ja samasta paikasta, kunnan sosiaalitoimesta. 

Myös vanhuuseläkeikäisellä voi olla tarvetta sosiaalipalveluille ja ei-taloudelliselle avulle

Toimeentulotuki ei ole ainoastaan rahallinen etuus, vaan sosiaalihuollon tukimuoto ja osa laajempaa sosiaalipalvelujärjestelmää. Lähtökohtana on ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen itsenäisen selviytymisen edistämiseksi ja ratkaisujen löytäminen sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. 

Kelalla on velvollisuus arvioida toimeentulotuen hakijan tilanne ja tarvittaessa tehdä joko lakisääteinen tai muussa tapauksessa asiakkaan suostumukseen perustuva ilmoitus palvelutarpeesta. Vanhuuseläkeikäisille tehtiin syyskuussa 2020 vain 243 palvelutarveohjausta ilmenneen sosiaalityön tarpeen perusteella, vaikka samaan aikaan heille tehtiin 6 906 perustoimeentulotuen ratkaisua. Perustoimeentulotuen kirjallinen hakeminen asettaa omat hankaluutensa kokonaisvaltaiselle arvioinnille. Se, miten paljon julkisuudessa puhutaan vanhuuseläkeläisten päihde- ja uhkapelaamiseen ja velkaantumiseen liittyvistä ongelmista, voisi palvelutarpeen olettaa olevan selvästi suurempaa.  

Kelassa on vuoden 2017 uudistuksen jälkeen kehitetty palvelutarpeen tunnistamista yhteistyössä muun palvelujärjestelmän kanssa. Vaikka vanhuuseläkeikäiset ovat pieni tuen saajaryhmä, tulee huolehtia siitä, että tulevaisuuden monialaisissa palveluissa on riittävästi asiantuntemusta paikantaa vanhuuseläkeläisten hyvinkin moninaisia tilanteita.

Aineistona Kelan asiakasrekisteritiedot

Kirjoituksemme perustuu hiljattain ilmestyneeseen artikkeliimme Kelan toimeentulotukiuudistusta käsitelleessä teemakirjassa.

Hyödynnämme artikkelissa Kelan asiakastietorekisteriä perustoimeentulotuen saajista. Tähän kirjoitukseen olemme päivittäneet joitain lukuja tuen hakijoista ja saajista, joita ei ole alkuperäisessä artikkelissamme. Vanhuuseläkeikäisten toimeentulotukiasiakkuutta ei ole juuri aiemmin tutkittu, ja on selvää, että aiheen lisätutkimukselle on tarvetta.


Perustoimeentulotukea Kelasta, täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kunnalta

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tavoite on turvata jokapäiväisen elämisen kannalta välttämätön toimeentulo. Kyse on tarveharkintaisesta tuesta, jossa arvioidaan asiakkaan tuen tarve ja tilanne sekä otetaan yksityiskohtaisesti huomioon tulot ja välttämättömät menot. Mikäli välttämättömät menot ylittävät tulot, myönnetään erotus toimeentulotukena. 

Vuonna 2020 toimeentulotuen perusosan määrä yksin asuvalla on 502,21 €/kk. Perusosa on kiinteä summa niistä menoista, jotka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin, kuten ravinto- ja vaatemenot, vähäiset terveydenhoitomenot ja harrastus- ja liikennemenot. Muina perusmenoina otetaan huomioon kohtuullisen suuruisena muun muassa julkisen terveydenhuollon menot ja asumismenot.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Kunnat vastaavat edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä.  Täydentävään toimeentulotukeen sisältyy erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvia menoja. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse lain määrittämissä raameissa. 


Aiheesta muualla

Kela: Toimeentulotuki

Lähteet

Ahonen, Kati & Palomäki, Liisa-Maria & Polvinen, Anu (2018) Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2018.

Tervola, Jussi & Aaltonen, Katri & Heino, Pekka & Kajantie, Mira & Kari, Heini & Ollonqvist, Jonas (2020) Kotitalouksien terveysmenot lisäävät erityisesti ikääntyneiden ja työkyvyttömien köyhyyttä. INVEST Policy Brief 5.2.2020.

THL (2019) Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019.


Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Susan Kuivalaisen kirjoituksia voit lukea hänen omasta blogistaan.
Susan Kuivalaisen Etk.fi-blogi

Blogin toinen kirjoittaja Minna Ylikännö toimii erityisasiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä. Aiemmin hän on työskennellyt tutkijana Kelan tutkimusyksikössä ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa. Ylikännö on tutkimuksessaan keskittynyt työvoimapolitiikkaan, työttömien hyvinvointiin ja perustoimeentulotukeen osana suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Ylikännö on mukana myös Suomen perustulokokeilua arvioivassa tutkimushankkeessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.