Blogilistaus

Eläkeikään tulevalla naisella on kultainen mahdollisuus korottaa omaa eläkettään. Jo työuran varhaisessa vaiheessa naisen ansiotaso jää tyypillisesti matalammaksi kuin miehellä. Sama asetelma säilyy koko työuran ajan ja myös naiselle karttuva eläke jää sen seurauksena matalammaksi. Ennen eläkkeelle siirtymistä on hyvä hengähtää ja pohtia hetki: Miten eläkkeelle siirtymisen ajoitus vaikuttaa eläkkeeseeni?

Naisen eläke oli vuonna 2019 keskimäärin 80 prosenttia miehen eläkkeestä. Suurimmaksi osaksi eläke-ero johtuu eroista miesten ja naisten ansiotasossa työuran mittaan. Työeläke karttuu ansioista. Naisen ansiot ovat tyypillisesti miestä matalammat koko työuran ajan.

Miesten ja naisten ansiotason eroihin on vaikeaa ja hidasta vaikuttaa. Eläke-eron kuromiseen on olemassa nopeampikin keino, joka lisäksi on useimpien eläkeikää lähestyvien naisten ulottuvilla. Tekemällä pitemmän työuran naisen on mahdollista saada samansuuruinen eläke kuin miehellä.

Naisen työura on keskimäärin vuoden lyhyempi kuin miehellä. Kuinka paljon pitempi työura naisen olisi tehtävä saadakseen saman eläkkeen kuin mies?

Kokeillaanpa ajatusleikkiä. Kuvitellaan Maikki, joka on syntynyt vuonna 1958. Hänen ikäluokallaan vanhuuseläkkeen alaikäraja on 64 vuotta.

Kuvitellaan myös Matias, joka on syntynyt samana vuonna kuin Maikki. He molemmat saavuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajan vuonna 2022.

Maikki on laborantti ja hänen bruttopalkkansa on 2896 euroa kuukaudessa, mikä on sama kuin naisten mediaanipalkka vuonna 2019. Matias on myymäläpäällikkö ja hänen palkkansa taas on 3460 euroa kuukaudessa, mikä puolestaan oli miesten mediaanipalkka vuonna 2019.

Matias jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista, eli vanhuuseläkkeen alaikärajan tultua täyteen. Siihen mennessä hänelle ehtii karttua 1873 euron kuukausieläke.

Maikki puolestaan saisi 1518 euron kuukausieläkkeen, jos myös Maikki päättää jäädä eläkkeelle heti, kun eläkeikä tulee täyteen. Eroa Matiaksen eläkkeeseen tulee siis 356 euroa.

Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä Maikki voi kuitenkin kartuttaa itselleen lisää eläkettä kohtuullisen nopeasti. Lykkäyskorotus korottaa kertynyttä eläkettä 0,4 prosenttia jokaista kuukautta kohden, jolla Maikki lykkää eläkkeelle siirtymistä yli alimman eläkeiän. Lisäksi työskentelystä karttuu uutta eläkettä edelleen normaaliin tapaan, 1,5 prosenttia ansiotulosta vuodessa.

Ajatellaan, että Maikki lykkää eläkkeelle siirtymistä vuodella ja jatkaa kokoaikatyössä entiseen tapaan. Vuoden päästä eläkkeelle jäädessään hänellä on koossa 1653 euron kuukausieläke. Siis 136 euroa lisää kuukausieläkkeeseen.

Tämä on jo tuntuva parannus. Vuosi ei kuitenkaan vielä riitä kuromaan umpeen eroa Maikin ja Matiaksen kuukausieläkkeessä. Kuinka paljon pitempään Maikin olisi lykättävä eläkkeelle siirtymistä, jotta hän saisi saman kuukausieläkkeen, jonka Matias sai jäädessään eläkkeelle?

Vastaus on yhteensä 2 vuotta ja 7 kuukautta.

Kuulostaa epäreilulta, että Maikki joutuu jatkamaan töissä ja siirtämään eläkkeelle jäämistä yli kaksi ja puoli vuotta saadakseen saman eläkkeen kuin Matias. Mutta mietitäänpä hetki. 

Koska lykkäyskorotus korottaa kuukausieläkettä verrattain nopeasti, eläke-eron umpeen kurominen tapahtuu ripeämmin kuin muissa elämänvaiheissa.

Naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään, joten eläkkeen lykkääminen ei tarkoita, että eläkeaika jäisi lyhyemmäksi kuin miehellä. Vaikka Maikki siirtäisi eläkkeelle jäämistään 2 vuotta 7 kuukautta, hänen odotettavissa oleva eläkeaikansa olisi silti vuoden ja 2 kuukautta pitempi kuin Matiaksella.

Jos kokoaikatyössä jatkaminen 66 vuoden ja 7 kuukauden ikäiseksi tuntuu liian hurjalta, Maikki voi keventää työtä siirtymällä osa-aikatyöhön ja ottaa vanhuuseläkkeen aluksi osittaisena. Samalla nostamatta jäänyt eläkkeen osa kasvaa joka kuukausi siihen asti, kunnes Maikki haluaa kokonaan eläkkeelle.

Maikin on vain omalla kohdallaan punnittava, millaista eläkkeen tasoa hän tavoittelee.


Eläketurvakeskus on mukana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020). Hankkeessa ovat mukana myös Kela ja Tela.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.