Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.
Taloudellisen avun antaminen kertoo mahdollisuuksista ja haluista tukea perheenjäseniä taloudellisesti. Avun saaminen kuvaa tarvetta taloudelliselle tuelle tilanteessa, jossa omat tulot eivät riitä. Yhdessä nämä kertovat ylisukupolvisista suhteista.
Julkisessa keskustelussa puhutaan eriarvoisuuden lisääntymisestä ja eläke-erojen kasvamisesta. Rekisteritietoihin perustuva tutkielmani elinkaarituloeroista ei löydä vahvaa näyttöä julkisen keskustelun argumenteille.
Työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen pulpahtivat taas voimalla julkisen keskustelun aiheeksi. Keskustelu käynnistyi SDP:n 23 kansanedustajan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Kirjallisessa kysymyksessä on yhdistetty kaksi aloitetta, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin saanut riittävästi kannatusta edetäkseen. Niiden näkyvä yhteinen nimittäjä on halu parantaa työeläkkeiden tasoa, ja toisaalta tästä seuraava iso eläkemenon kasvu.
Mitä anteliaampia lakisääteisten järjestelmien tarjoamat eläkkeet ovat, sitä pienempi osa ikääntyneistä elää pienituloisuusrajan alapuolella. Pitkän aikavälin kansainvälinen vertailumme osoittaa myös, että suhteellisesti korkeatkaan eläkkeet eivät merkittävästi lievennä tuloköyhyyden syvyyttä niillä, joiden tulot jäävät pieneksi.
Eläkeaikaan varautumisen tärkeä tavoite on turvata oma toimeentulo ja kulutus eläkeaikana. Jos luottamus lakisääteisen eläkejärjestelmän tuomaan turvaan omana eläkeaikana rakoilee, pitäisikö jokaisen pyrkiä varautumaan omaan eläkeaikaan säästämällä itse? Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Osa luottamukseen viittaavista tekijöistä lisää säästämistä, osa vähentää sitä ja osa ei heijastu lainkaan säästämiseen.
Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.
Köyhyyttä tutkitaan yhä useammin myös muiden kuin tuloihin perustuvien mittarien avulla. Aineellisella puutteella viitataan siihen, että henkilö kokee vastentahtoista puutetta hyödykkeestä, jonka voidaan nähdä edustavan tavanomaiseksi yhteiskunnassa katsottavia elinoloja. Tutkimuksemme perusteella 60–70-vuotiaat kokevat vähemmän aineellista puutetta kuin muut ikäryhmät.
Työeläke kertyy työansioista. Lisäksi tietyistä sosiaalietuuksista tai ns. palkattomilta ajoilta kertyy työeläkettä, kuten sairausajalta ja ansiosidonnaiselta työttömyyspäiväraha-ajalta. Mutta miksi näin on? Asia juontaa juurensa jo työeläkkeen alkuajoilta.
Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.