Blogilistaus
5.10.2020 Suvi Ritola

Naisten miehiä vähäisemmät ansiot koko työuran ajan johtavat matalampaan työeläkkeeseen. Kun katsotaan viiden eri ikäluokan esimerkkitapauksia, ovat naisten ansiot ja eläkkeet kaikilla pienempiä kuin miehillä. Perhevapailta kertyy eläkettä, mutta lastenhoitovuosien ansiot jäävät myös nuoremmilla ikäluokilla selvästi miesten ansioista.

Työeläke kertyy koko työuran ajalta, ja miehillä ja naisilla eläkkeisiin vaikuttavat elämänvaiheet ja valinnat ovat tyypillisesti erilaisia. Opiskelu- ja ammattialan valinta vie miehet ja naiset usein erilaisille työelämän poluille, ja perheen perustaminen ja lastenhoito vaikuttavat sukupuolten työuriin eri tavalla. Seurauksena työurien eroista naisille kertyy työeläkettä vähemmän kuin miehille. 

Kun tarkastellaan viiden eri syntymävuosiluokan miehiä ja naisia, näkyy sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Vuosina 1955, 1965, 1975, 1985 ja 1995 syntyneiden työurat ja eläkkeen kertyminen ulottuvat 1970-luvulta alkaen aina 2060-luvulle asti. Tässä ajassa muuttuvat niin yhteiskunta ja eläkesäännöt kuin myös arvot ja asenteet.

Vuonna 1955 syntynyt nainen on hoitanut lapset aikana, jolloin perhevapaat oli suunnattu lähinnä äideille eikä julkista päivähoitoa ollut kattavasti tarjolla. Nuoremmilla ikäluokilla on paremmat mahdollisuudet jakaa perhevapaita tasaisemmin isän ja äidin kesken, mutta edelleen pääosin äidit jäävät hoitamaan lapsia.  

Naisten ansiot jäävät miesten ansioista 

Alla olevassa kuviossa näkyy kunkin ikäluokan esimerkkinaisen ansiot suhteessa esimerkkimiehen ansioihin työuran aikana. Esimerkkitapausten ansiot on muodostettu kunkin ikäluokan mediaaniansioiden perusteella. Tulevaisuuteen ulottuvat ansiot ovat simuloituja.  

Kaikilla ikäluokilla naisen ansiot ovat miehen ansioita matalammat koko uran ajan. Erot ovat seurausta miesten ja naisten työskentelystä eri aloilla ja eri asemassa, eroista työtunneissa ja osa-aikatyössä sekä määräaikaisissa töissä. Ero ansioissa on suurimmillaan lastenhoitoiässä.  

Pääpiirteissään eri ikäluokilla naisen ansioiden suhde miehen ansioihin kehittyy uran aikana samalla tavalla. Aivan työuran alussa erot ovat pienemmät, mutta kasvavat 25–35-vuotiaana. Tämän jälkeen naisten ansiot saavuttavat tasaisesti miesten ansioita työuran edetessä. Sukupuoliero esimerkkitapausten ansioissa on eri ikäluokilla pitkälti samalla tasolla, vaikkakin nuorimmalla, vuonna 1995 syntyneellä ikäluokalla ero on selkeästi pienempi. Aivan viimeisinä vuosina vaihtelua naisen ja miehen ansioiden suhteessa ja ikäluokkien välillä on enemmän. Satunnainen vaihtelu lisääntyy, koska viimeisten vuosien ansiot ovat vähäisiä miehillä sekä naisilla. 

Myös eri ikäluokkien työurilla vastaan tulleet taloustilanteen vaihtelut ovat vaikuttaneet omalta osaltaan siihen, millaisia kokonaisansioita eri ikäisenä on ansaittu. Vaikutukset miesten ja naisten työuriin ja ansioihin voivat olla erilaisia. Esimerkiksi vuonna 1975 syntyneen naisen ansiot lähtevät miehen ansioita hitaammin kasvuun työuran alussa. Vaikutuksensa voi olla 1990-luvun laman aikaan lykkääntyneellä työuran käynnistymisellä. Vuonna 1955 syntyneellä naisella puolestaan ansiot notkahtivat miestä vähemmän.  

Kotihoidontukijaksot syövät naisten eläkettä 

Kun vain äiti käyttää perhevapaita, miehen ja naisen eläke-ero perheen perustamisen seurauksena kasvaa. Alla olevasta taulukosta ilmenee, miten naisen eläke suhteessa miehen eläkkeeseen pienenee perhevapaan pidentyessä. Perhevapaan vaikutus eläke-eroon on laskettu eri vaihtoehdoissa, joissa äiti hoitaa yhtä tai kahta lasta yhteensä 1,5-4 vuotta tai äiti hoitaa kahta lasta ensin vuoden ja isä sen jälkeen molempia puoli vuotta.  

Naisen eläke suhteessa miehen eläkkeeseen (%) ja eri pituisten perhevapaa-aikojen vaikutus eläke-eroon (%-yksikköä) esimerkkitapauksilla. 

VuosiEi perhe-vapaitaÄiti 1 x  
1,5 vuotta 
Äiti 2 x  
1 vuotta 
Äiti 2 x 1,5 vuotta Äiti 2 x  
2 vuotta 
Äiti 2 x  
1 vuotta ja isä 2 x 6 kk 
1955  77,5 75,7 
-1,8 
74,9 
-2,6 
73,5 
-4,0 
72,1 
-5,4 
76,4 
-1,1 
1965 80,6 78,4 
-2,1 
77,6 
-3,0 
76,1 
-4,4 
74,6 
-5,9 
79,2 
-1,4 
1975 78,2 75,9 
-2,2 
76,6 
-1,5 
75,3 
-2,8 
74,0 
-4,1 
78,1 
0,0 
1985 80,3 79,8 
-0,5 
80,1 
-0,2 
79,1 
-1,2 
78,0 
-2,2 
81,4 
1,1 
1995 88,2 87,4 
-0,7 
87,9 
-0,3 
86,7 
-1,5 
85,5 
-2,7 
89,6 
1,4 

Vanhemmilla ikäluokilla perhevapaan vaikutus eläke-eroon on suurempi, kun oletetaan ettei eläkettä kertynyt lastenhoitoajoilta ennen vuotta 2005. Todellisuudessa alle vuoden poissaolo työstä ei aina pienentänyt eläkettä, joten menetys voi olla tässä esitettyä vähäisempi. 

Nuoremmilla ikäluokilla menetykset ovat pienempiä. Koska eläkettä kertyy vanhempainraha-ajoilta nykyään suunnilleen vastaavasti kuin työstä, ei katkos työurassa lapsenhoidon takia välttämättä aiheuta menetystä eläkkeessä.  

Kun äiti ja isä jakavat perhevapaat, kasvattaa lastenhoito eläke-eroa vähemmän. Perhevapaiden jakaminen voi jopa pienentää eläke-eroa, kuten nuorimmilla ikäluokilla taulukon viimeisen sarakkeen tilanteessa, jossa isä hoitaa lapsia kotihoidontuella äidin päivärahakauden jälkeen. Eläkemenetyksiä aiheuttaakin erityisesti kotihoidontuki, jonka ajalta eläkettä kertyy pääsääntöisesti vähemmän kuin päiväraha-ajoilta.  

Kaikki työmarkkinoiden muutokset, jotka tasoittavat eroja miesten ja naisten työskentelyssä ja ansioissa, tasoittavat aikanaan myös eläke-eroa. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen isien ja äitien kesken tasa-arvoistaisi työelämää, urakehitysmahdollisuuksia ja eläkkeitä.  

Tutustu tutkimukseen ”Eläkkeet ja sukupuolten tasa-arvo. Miesten ja naisten eläke-ero eri ikäluokkien esimerkkitapauksilla. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 3/2020” julkaisupalvelu Julkarissa.

Kommentit (5)

  1. Miten ison loven miehen eläkkeeseen tekee se kun pakollisen varusmiespalvelun ajalta ei kerry eläkettä ollenkaan? Nykyisinhän myös monet miesvaltaiset alat työllistävät vain pätkissä.

  2. Aika isossa osassa tapauksia kotihoidontuen kanssa samaan aikaan nostetaan myös työttömyysetuutta tai tehdään lisätulojen saamiseksi ainakin silloin tällöin ansiotöitä, josta kertyy jonkin verran eläkettä myös. Työttömyyskorvauksen nostamisestakin kotihoidontuen päälle kertyy kotihoidontuen eläkekertymän päälle kaiketi myös eläkettä, jos se on ansiosidonnaista.

    Pelkkä kotihoidontuki on vain 341,69 e/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta, mikä ei riitä perheen elättämiseen, ellei saa olennaista määrää muita tuloja tai ellei puolison tulot ole erityisen suuret. Minimityöttömyysetuus Suomessa on 724 e/kk. Muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,30 e/kk/lapsi (jos sellaisia on) sekä yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,73 e/kk/lapsi. Eli jos on vain ykis alle 3-vuotias lapsi, tuki on 342,69 e/kk, mutta jos on oikeutettu saamaan ansiosidonnaista työttömyysetuutta esim. 1500 e/kk, niin silloin sitä voi saada 1500-342,69 e/kk ja kotihoidontukea 342,69 e/kk. Eli yhteensä 1500 e/kk.

    Onko niin, että eläkettä kertyy silloin työttömyysetuudesta 1157,31 ansiosidonnaisen työttömyysetuuden eläkekertymää vastaten ja lisäksi kotihoidontuesta 757,14 e/kk vastaten, eli yhteensä noin 1900 e/kk etuustuloja vastaten?

    Mitä vertailukäyriin tulee, niin blogista ei ilmene, miten ne on laskettu, kun esimerkiksi vuonna 1995 syntyneen eläkekertymäkuvaaja on piirretty 65 ikävuoteen asti, vaikka 1995 syntyneet ovat nyt vasta 25-vuotiaita. Edeltävästä kuvasta saa käsityksen, että laskelma olisi kenties tehty jotenkin vakioiden lastenhoitoaika, vaikka vertailtuina syntymävuosina olleiden joukossa keskimääräinen lapsimäärä onkin vaihdellut. 1995 syntyneistä monelle ei kerry lainkaan perhevapaita, koska lapsettomuus on yleistynyt verrattuna aiempiin ikäluokkiin. Lapsettomuus lisännee etenkin naisten, mutta myös miesten, eläkekertymiä nuoremmissa ikäluokissa. Lasten vaikutus eläkkeeseenhän on perhevapaajaksoja isompi, sillä lapsia omaaville myös työuraan tulee usein jonkin verran palkattomia ja eläkekertymiä vaille jääviä jaksoja – esimerkiksi sairastuneen lapsen hoitamisen johdosta, jota koskevista palkattomista vapaista ei yleensä kerry eläkettä. Nyt koronavirukselta suojautumisaikana palkattomia ja eläkekertymää vaille jääviä jaksoja on kertynyt lapsiperheille erityisen paljon, kun jo lapsen pienen nuhan takia vanhemmista toinen on voinut joutua jäämään töistä kotiin – ja samalla vaille eläkekertymää. Virallinen tartuntatautipäivärahajakso puolestaan on eläkekertymältään palkansaajille suorastaan huikea verrattuna oikeastaan kaikkiin muihin palkansaajien etuusjaksojen eläkekertymiin, kun taas esim. karanteeniin määrätylle opiskelijalle karanteenimääräys ei kerrytä lainkaan eläkettä.

  3. Tai siis menetelmäkuvaus oli, mutta se oli niin ympäripyöreä todetessaan vain, että tulevaisuuden ansiot on ”simuloitu”, ettei antanut tietoa siitä, mitä varsinaisesti oli tehty:

    ”Esimerkkitapausten ansiot on muodostettu kunkin ikäluokan mediaaniansioiden perusteella. Tulevaisuuteen ulottuvat ansiot ovat simuloituja.”

    Kunkin ikäluokan mediaani-ansio on sinänsä mielenkiintoinen mittari, koska se olettaa tavallaan mediaanityöurankin, ja jonkinlaisen mediaanin niin miesten osalta suhteessa isyyteen kuin naisten osalta suhteessa äitiyteen.

    Isäthän Suomessa omaavat Tilastokeskuksen tilastojen mukaan jopa noin 15 prosenttiyksikköä korkeamman työllisyysasteen kuin lapsettomat miehet (esim. vuonna 2018 isien työllisyysaste oli noin 92 % ja lapsettomilla miehillä noin 77 %), eli siinä suhteessa on poikkeamaa miesten mediaaniin, kun taas äitien kohdalla työllisyysaste on keskimäärin noin 3 % alempi kuin lapsettomilla naisilla:
    https://www.stat.fi/til/tyti/2018/14/tyti_2018_14_2019-11-14_kat_002_fi.html

  4. Korjaus: tuon Tilastokeskuksen linkin takana olevien tilastojen mukaan äitien työllisyysaste on keskimäärin noin 3 % alempi kuin lapsettomilla naisilla vuonna 2014, mutta vuonna 2018 eroa olikin jäljellä näemmä enää 1,3 prosenttiyksikköä. Pääosa työllisyysasteiden lähenemisen kehityksen selityksestä näytti muodostuvan siitä, että nuorimmalta lapseltaan alle 3-17 -vuotiaiden äitien työllisyys on jostain syystä kasvanut nopeammin kuin lapsettomilla naisilla. Pienten lasten äidistä työllisyys oli laskenut alle 1-vuotiaiden äideillä ja noussut 1-2 vuotiaiden äideillä.

  5. Huomasin vasta edellä kirjoittamani jälkeen, että simulointitapa olikin selostettu linkin takana olevassa raportissa. Myös se selvisi, että lastenhoitoajat oli laskettu samoiksi kaikissa tapauksissa, koska niistä ei ollut löytynyt tietoa: ”Koska tilastotietoja lastenhoitoajoista kaikille esimerkkien ikäluokille on huonosti saatavissa, on esimerkkitapauksille laskettu samat lastenhoitoajat” ja että ”Kaikissa vaihtoehdoissa toinen lapsi syntyy kolmen vuoden kuluttua en-
    simmäisen lapsen syntymästä.”

    Havaitsin myös, että tulotietona ei ollut käytettykään mediaaniansioita, vaan työtuloja saaneiden mediaaniansioita (”Mukana on kulloinkin työssä oleva joukko”, sivu 46) eikä koko ikäluokan miesten tai naisten mediaaniansioita. Eli aineisto onkin erilainen kuin äsken oletin, koska oletin, että aineisto sisältäisi tulotiedot myös keskimääräisellä tavalla työssä poissaolojaksoilta, mutta jos joku on koko vuoden työmarkkinoilta poissa vaikkapa opiskelujen, sairauden tai lastenhoidon takia, tekemättä lainkaan töitä, tipahtaa ilmeisesti tuollaisesta aineistosta pois.

    Eli jos on esim. koko kalenterivuoden jotain lastenhoidontukea saava ja ei saa työtuloja lainkaan sinä vuonna, tipahtaa kaiketi pois sen vuoden osalta sinä vuonna syntyneiden mediaanitulojen laskennasta? Olisivatko erot mediaaniansioissa miesten ja naisten välillä voineet olla tyypillisessä lastensaanti-iässä olevien joukossa raportoitua isompiakin, jos tarkastelua ei olisikaan tehty mediaani-ansiotuloilla, vaan mediaanituloilla?

    Mielenkiintoinen raportti kuitenkin aiheesta, joka tuo esiin hyvin myös eläkkeiden määräytymiseen liittyvien asioiden monimutkaisuutta – varsinkin eri aikana eläneiden tilannetta vertailtaessa. Hyvä, että myös raportti oli kirjoitettu tällainen lyhyempi yleistajuinen juttu ja linkitetty siihen taustalla oleva lähes 100-sivuinen raportti, jotta pääsee lukemaan tarkempia tietoja sieltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *