Työeläkettä karttuu myös koronakriisin aikana

Kun pohditaan koronakriisin vaikutuksia työeläkkeisiin, mieleen tulevat ehkä ensimmäisenä hiipuvat sijoitustuotot ja niiden aiheuttamat vakavaraisuusongelmat tai työeläkemaksujen vähentymisen aiheuttama kassavajaus työeläkejärjestelmässä. Mutta miten käy tavallisen ihmisen eläkkeen? Miten erilaiset kriisistä aiheutuvat poissaolot työstä vaikuttavat eläketurvaamme?

Eläkkeensaajat ovat jo eläkkeensä ansainneet. Toimeentulo jatkuu eläkkeensaajilla turvatumpana kuin monen vielä työelämässä olevan, joita voi kohdata työttömyys tai taudin aiheuttama este työnteon jatkumiselle.

Ansiosidonnaiselta työttömyys- ja lomautusajalta karttuu työeläkettä

Koronakriisi on johtanut monella lomautuksiin, työajan lyhennyksiin tai jopa irtisanomisiin. Oli ihminen sitten lomautettu tai kokonaan irtisanottu, työttömyyskassaan kuuluvalle maksetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja kassaan kuulumattomalle peruspäivärahaa 300-500 päivää. Enimmäiskeston määrää työuran pituus. Palkan kanssa soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan, jos työaikaa on lyhennetty.

Kriisin takia työttömyysturvan ehtoja on parannettu tilapäisesti niin, että työttömyyspäivärahan saamiseksi vaadittavaa työnteon kestoa on lyhennetty, ja esimerkiksi lomautukset tiettynä aikana eivät vaikuta enimmäismaksuaikaan. Omavastuuaikaakaan ei ole samalla tavalla kuin normaalisti.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha-aika kartuttaa eläkettä. Eläkettä karttuu siitä palkasta, jonka perusteella työttömyyspäiväraha on laskettu. Palkasta otetaan huomioon 75 prosenttia eläkettä laskettaessa. Siten työttömyysajalta karttuu eläkettä hieman vähemmän kuin varsinaisesta palkasta.

Sovitellun päivärahan ajalta palkkaperusteesta otetaan eläkettä laskettaessa huomioon se osuus, mitä soviteltu etuus on mahdollisesta täydestä etuudesta. Näin eläkettä ei kartu päällekkäin täyden etuuden perusteena olevan palkan ja työstä saatavan osa-aikaisen palkan kanssa.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki eivät kerrytä työeläkettä

Peruspäivärahaa maksetaan työelämässä jo olleelle, mutta kassaan kuulumattomalle työttömälle työntekijälle. Työmarkkinatukea maksetaan, kun oikeus päivärahaan loppuu. Näissä etuuksissa ei ole etuuden perusteena olevaa ansiota kuten ansiopäivärahassa. Työeläkelakien mukaisen eläkkeen kertyminen perustuu pääsääntöisesti työansioon. Koska etuuden perusteena olevaa palkkaa ei ole, ei myöskään eläkettä kartu päiväraha-ajalta. Tästä säännöstä poikkeuksena on vähimmäistasoinen vanhempainpäiväraha ja yrittäjän aikuiskoulutustuki.

Vaikka peruspäiväraha tai työmarkkinatuki eivät kerrytäkään uutta vanhuuseläkettä, otetaan nämä ajat huomioon laskettaessa työkyvyttömyyseläkkeen määrää. Jos näitä etuuksia on maksettu viiden vuoden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloa, otetaan jokainen etuuspäivä huomioon, kun lasketaan työuran loppumisen vuoksi poisjäänyttä eläkettä eli niin sanottua tulevan ajan eläkettä. Ne otetaan huomioon samoin kuin jos henkilö olisi ansainnut runsaan 1 500 euron kuukausipalkkaa.

Sairastuminen tai karanteeni: lääkärin määräys vaikuttaa

Työntekijä saa tartuntatautipäivärahaa, jos tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin olemaan poissa työstä tai hänet on eristetty hoitolaitokseen taudin vuoksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi, ja se estää vanhemman palkkatyön tekemisen.

Oleellista tässä on se, että henkilö on määrätty tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksellä karanteeniin. Jos työnantaja määrää olemaan kotona vaikkapa ulkomaan matkalta palaamisen jälkeen, eikä työtä voi tehdä etänä tai työnteko ei lapsen kotona olemisen vuoksi ole onnistunut, se ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan. Silloin on maksettu määräaikaista epidemiatukea, jonka määrä on kaikille sama.

Nämä tuet eroavat määrältään ja sen suhteen, miten ne vaikuttavat tulevaan eläkkeeseen. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen kokonaan. Tartuntatautipäiväraha kartuttaa uutta eläkettä sen perusteena olevan palkan mukaan. Palkasta otetaan kuitenkin huomioon vain 65 prosenttia, kun siitä lasketaan eläkettä. Siten se kartuttaa hieman huonommin eläkettä kuin jos työssäolo jatkuisi normaalisti. Päiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja on maksanut palkkaa poissaolon ajalta. Silloin tartuntatautipäiväraha-aika ei kartuta eläkettä, vaan eläkettä karttuu normaalisti palkan perusteella.

Epidemiatuki on suuruudeltaan kiinteä 28,94 euroa arkipäivältä (723 e/kk). Epidemiatukiaika ei kartuta eläkettä lainkaan.

Kriisin pitkän aikavälin vaikutukset vielä auki

Jää vielä nähtäväksi, miten kriisi vaikuttaa pidemmällä aikavälillä oman työeläkkeen tasoon. Jos kriisi lisää hakeutumista eläkkeelle ennen aiemmin suunniteltua ajankohtaa, jää työeläke lyhyemmän työuran vuoksi matalammaksi kuin se ehkä ilman kriisiä olisi ollut, kuten Jari Kanniston blogissa kuvattiin. Jos kriisi myöhentää nuoren työelämään siirtymistä, lyhentää se työuraa alkupäästä. Jos työttömyys pitkittyy, kuten 1990-luvun laman seurauksena monelle kävi, työeläke jää matalammaksi.

Ja jos kuolleisuus lisääntyisi merkittävästi, mistä vielä ei ole näyttöä, sillä voisi olla vaikutusta ikäluokan alimman eläkeiän ja elinaikakertoimen kehitykseen ja sitä kautta oman eläkkeen määrään. Kriisistä voi seurata työssä käyvien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavia työelämaksun korotuksia tai etuuslainsäädännön muutoksia, mutta vasta aika näyttää minkälaisia.

Jari Kanniston bloggaus: Nostaako korona eläkehakemusten määrää?

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *