Eläkkeiden taso ja eläkkeensaajien toimeentulo

Aiemmin vanhuus tarkoitti elämänvaihetta, jolloin takana oli pitkä ja raskas työura ja edessä elämän ehtoo, usein köyhänä ja muiden elätettävänä. Eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on noussut viime vuosikymmenien aikana, mutta osa vanhuuseläkeläisistä joutuu siitä huolimatta turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Vuonna 2017 toteutettu perustoimeentulotuen Kela-siirto ei ole parantanut näiden ihmisten tilannetta. 

Eläkeikään tulevalla naisella on kultainen mahdollisuus korottaa omaa eläkettään. Jo työuran varhaisessa vaiheessa naisen ansiotaso jää tyypillisesti matalammaksi kuin miehellä. Sama asetelma säilyy koko työuran ajan ja myös naiselle karttuva eläke jää sen seurauksena matalammaksi. Ennen eläkkeelle siirtymistä on hyvä hengähtää ja pohtia hetki: Miten eläkkeelle siirtymisen ajoitus vaikuttaa eläkkeeseeni?

Joka seitsemäs nuori (25–29-vuotias) on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä osuus on vieläkin suurempi. Perusasteen varaan jääminen näkyy heikompana tulotasona paitsi työikäisenä myös eläkeaikana. Eläkeläisköyhyyden ehkäisyssä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lapsuuteen ja nuoruuteen. Siellä jaetaan avaimet myös tulevaisuuden onnistuneelle eläkepolitiikalle.

Naisten miehiä vähäisemmät ansiot koko työuran ajan johtavat matalampaan työeläkkeeseen. Kun katsotaan viiden eri ikäluokan esimerkkitapauksia, ovat naisten ansiot ja eläkkeet kaikilla pienempiä kuin miehillä. Perhevapailta kertyy eläkettä, mutta lastenhoitovuosien ansiot jäävät myös nuoremmilla ikäluokilla selvästi miesten ansioista.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläkettä kertyy runsaan neljänneksen vähemmän kuin työssä ollessa. Työttömyysajoilta kertyvän eläkkeen osuus voi kasvaa suureksi, jos työuralla on useita työttömyysjaksoja. Työttömyysturvan lisäpäivien kautta eläkkeelle siirtyvällä pitkäaikaistyöttömällä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen merkitys on suuri.

Kun pohditaan koronakriisin vaikutuksia työeläkkeisiin, mieleen tulevat ehkä ensimmäisenä hiipuvat sijoitustuotot ja niiden aiheuttamat vakavaraisuusongelmat tai työeläkemaksujen vähentymisen aiheuttama kassavajaus työeläkejärjestelmässä. Mutta miten käy tavallisen ihmisen eläkkeen? Miten erilaiset kriisistä aiheutuvat poissaolot työstä vaikuttavat eläketurvaamme?

Koronavirusepidemia on nyt nopeaan tahtiin ajamassa monia maita poikkeustilaan. Myös Suomessa näyttää kaikki seisahtuvan. Tämä on välttämätöntä taudin leviämisen rajoittamiseksi. Samalla eristäytymisen vaikutukset talouteen ovat tuntuvia. Tulevia ongelmia ennakoiden maailman pörssit ovat jo syöksyneet alaspäin ja sijoittajien epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen.

Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.

Kun verotiedot julkaistaan, julkisuudessa huomio keskittyy usein hyvätuloisiin johtajiin ja yrittäjiin. On kuitenkin yllättävää, miten erilaisia ryhmiä hyvätuloisiin palkansaajiin sisältyy. Tarkastelen tässä tekstissä hyvätuloisten ansiotuloja koulutustason näkökulmasta.

Puolisolla on merkittävä rooli eläkeläisten toimeentulossa. Monen puoliso on eläkkeellä, mutta päätoimisesti työssäkäyviäkin on. Vaikka puolison työskentely tuo talouteen tuloja, ne näyttävät heikentävän kokemusta toimeentulosta.