Blogilistaus

Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.

Pääministeri Matti Vanhasen Rukan hiihtoretken jälkeen syntyneessä eläkekiistassa saavutettiin yhteisymmärrys hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä 11.3.2009. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu kolmella vuodella eli 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025. Tuolloin tavoite tuntui saavuttamattomalta, mutta viime vuosien kehitys on myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä reippaasti, ja nyt onnistumisen mahdollisuus vaikuttaa lupaavalta.

Eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut 3 vuotta vuodesta 2002. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttaminen tasaisella vauhdilla edellyttäisi 0,1 vuoden nousua vuosittain.

Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on noussut ikäluokittain kolmen kuukauden portain vuodesta 2018 alkaen. Viime vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttäneistä nuorimmat olivat alkuvuonna 1957 syntyneitä. Vanhuuseläkeiän noustessa eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja moni on jatkanut uudelle ikärajalle työssä. Tältä osin eläkeuudistus 2017 näyttää toimivan hyvin tavoitteita tukevasti.

Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä oli poikkeuksellisen pieni. Korona on ehkä vähentänyt vapaa-ajan arvoa erilaisten matkustus- ja harrastusrajoitusten vuoksi ja vähentänyt kiinnostusta vanhuuseläkkeelle siirtymiseen. Jos aika eläkkeellä kuluu lähinnä omassa kuplassa kotona televisiota katsellen, se ei tunnu yhtä kiehtovalta kuin matkustelu ja muu ”vanha normaali”. Tällöin voi jäädä pohtimaan eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä ja jatkaa työntekoa. Viime syksynä eläkkeelle hakeuduttiin poikkeuksellisen vähän.

Työkyvyttömyysriski on laskenut

Viime vuonna myös työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski siitäkin huolimatta, että vanhuuseläkkeen ikärajan nosto lisäsi työkyvyttömien määrää työvoiman vanhimmissa ikäluokissa. Kenties poikkeusolot piilottavat taakseen myös jaksamisen kanssa painivia, jotka myöhemmin uupuvat eläkkeelle. Kun paluu normaaliin koittaa, saattaa työkyvyttömien määrä kääntyä nousuun.

Ikääntyneet yhä vahvemmin kiinni työn syrjässä

Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen on lisännyt ikääntyneiden työntekoa. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on parantunut 2000-luvulla merkittävästi. Viime vuosina erityisesti 63-vuotiaiden työtekoa on lisännyt vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu.

55–59-vuotiaiden työllisyysaste on noussut lähes 20 prosenttiyksikköä (viime vuonna 78,8 %) vuosituhannen vaihteesta. Samaan aikaan 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kaksikertaistunut, ja viime vuonna se nousi uuteen ennätykseen 55,9 prosenttia. Vaikka koko työikäisen väestön työllisyysaste kääntyi viime vuonna prosenttiyksikön laskuun, tämän ikäryhmän työllisyysaste nousi pari prosenttiyksikköä koronasta huolimatta.

Lisää aiheesta:

Työeläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. 63 oli vuonna 2020 edelleen suosituin ikä jäädä eläkkeelle.

Kommentit (1)

  1. Vuoden 2020 syksyllä lomautettiin niin monia ja työttömäksi jäi niin paljon väkeä, että eläkeiän nosto oli poikkeuksellisen helppoa. Eläkkeelle kun ei yksilön näkökulmasta kannata jäädä ennen kuin on hyödyntänyt lomautus- ja työttömyysajalta kertyvät ansiosidonnaiset tulot ja saanut myös niistä eläkekertymää. Ensinnäkin ansiosidonnainen tulo on yleensä parempaa, ja toisekseen siitä ajasta tosiaan kertyy eläkettäkin vielä, eli näin saa tulevaakin eläkettä vielä parannettua, tarvitsematta välttämättä kokonaisuudessaan tehdä edes pidempään töitä. Työläkeyhtiöiden kannalta tilanne on edullinen, koska valtio maksaa suoraan budjettivaroista aikanaan työttömyys- ja lomautusajoilta kertyneet eläkkeet, eikä tähän liittyvät menot ole siten työeläkeyhtiöiden vastuulla.

    Valitettavasti kukaan Suomessa ei vaikuta julkaisevan laskelmia valtion eläkevastuista erilaisiin etuusaikoihin liittyen, joita esimerkiksi vuonna 2020 kertyi ilmeisesti poikkeuksellisen paljon lisää, kun ihmisiä oli työttömänä ja lomautettuna niin paljon – mutta siitä, miten paljon valtion eläkevastuut kasvoivat, ei tunnu löytyvän julkisia lukuja mistään.

    Vanhuuseläkkeen alaikärajan nousulla toki on ihan aitojakin vaikutuksia eläkkeellejäämisikiin, mutta kaikki eläkeiän nousuun liittyvät asiat eivät vuoden 2020 osalta selity välttämättä sillä, että töitä olisi tehty enemmän tai pidempään. Työllisyystilastoissa mm. lomautetut tilastoidaan yleensä työllisiksi työllisyysastetta laskettaessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.