Blogilistaus

Oppivelvollisuus laajentuu 18 vuoteen. Tämä voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden työskentelymahdollisuuksiin. Luvut 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että he työskentelevät kuitenkin varsin vähän kesäkuukausien ulkopuolella.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitimme 17–22-vuotiaiden työskentelyn yleisyyttä, ansiotuloja ja sitä, kuinka paljon nuorten työskentelystä karttuu eläkettä. Havainnollistimme, että merkittävä osa nuorista työskentelee ainakin jonkin verran. Työskentely on kuitenkin usein lyhytaikaista ja nuorten ansiot ovat pieniä. Havaitsimme myös, että nuorten työskentelyn määrä ja ansiot kasvavat iän mukana nopeasti.

Alle 18-vuotiaiden työskentelyyn voi jatkossa vaikuttaa oppivelvollisuuden laajentuminen. Sanna Marinin hallitus sääti oppivelvollisuuden päättymään 18 vuotta täyttämiseen (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020). Ylioppilas- tai ammattitutkinnon suorittaminen päättää oppivelvollisuuden jo aikaisemmin. Uudistus tulee voimaan 1.8.2021. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.

Oppivelvollisuuden laajentamisella tavoitellaan nuorten koulutus- ja osaamistason kasvattamista ja koulupudokkuuden vähentämistä. Etenkin pitkällä aikavälillä laajentamisella on arvioitu olevan positiivisia työllisyysvaikutuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaa erityisesti 16- ja 17-vuotiaisiin. Työllisyyden tutkimiseen tavanomaisesti käytetyt tietolähteet eivät heidän tilanteensa tarkastelua juuri mahdollista. Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistot kuitenkin mahdollistavat 17-vuotiaiden työskentelyn tutkimisen, koska heille kertyy ansioista eläkettä. Lisäksi tulorekisterin myötä ansioista on saatu kalenterikuukaudenkin tasolla tarkkaa tietoa vuoden 2019 alusta alkaen.

17-vuotiaana työskentely yleistä, ansiotulot pieniä

Tutkimuksemme mukaan vuonna 2001 syntyneistä vain reilu 40 prosenttia ei ollut yhdenkään kuukauden lopussa työsuhteessa ollessaan 17-vuotias. Tämä voisi viitata siihen, että 17-vuotiaiden työskentely on varsin tyypillistä. Tutkimuksestamme kuitenkin ilmenee, että työskentelykuukausien lukumäärä ja yhteenlasketut ansiot ovat 17-vuotiailla tyypillisesti pieniä.

Kun 17-vuotiaiden työskentelyä  tarkastelee erityisesti oppivelvollisuusuudistuksen näkökulmasta,  on kiinnitettävä huomiota siihen, minkä kalenterikuukausien aikana he työskentelevät. Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka moni 17-vuotiaista sai ansiotuloja kunkin kalenterikuukauden aikana vuonna 2019. Käytännössä luvut sisältävät tietoa vuosina 2001 ja 2002 syntyneistä.

Kuvio 1 havainnollistaa, kuinka moni 17-vuotiaista työskenteli kunkin kalenterikuukauden aikana vuon-na 2019. Kesäkuukausina osuudet olivat suurimmat: heinäkuussa ansioita sai 45 prosenttia, kesäkuussa 39 prosenttia ja elokuussa 34 prosenttia. Tammi-huhtikuussa osuus oli noin 15 prosenttia ja toukokuussa noin 18 prosenttia. Loppuvuodesta osuudet ovat hieman alkuvuotta suurempia: syyskuussa 20 prosenttia ja loka-joulukuussa 18 prosenttia sai ansioita.
Kuvio 1. Ansioita saaneiden 17-vuotiaiden osuus kunakin kalenterikuukautena vuonna 2019.

17-vuotiaat saavat ansiotuloja pääasiassa kesä- eli lomakuukausina. Noin 45 prosenttia 17-vuotiaista sai ansioita heinäkuussa 2019. Muiden kalenterikuukausien osalta osuus oli kuitenkin noin 15 prosentissa tai hieman sen yli – tarkoittaako oppivelvollisuusuudistus, etteivät nämä nuoret voi tai ehdi enää työskennellä?

Kuvio 2 osoittaa kuukausiansioiden jakauman 17-vuotiailla vuoden 2019 aikana. Ansiot on eritelty kesäkuukausina (kesä-elokuu) saatuihin ansioihin ja muiden kuukausien ansioihin. Ylipäätään yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat melko epätyypillisiä 17-vuotiailla. Kuvio osoittaa, että noin 700 euron kuukausiansioista ylöspäin korostuvat kesäkuukaudet. Sen sijaan pienissä (alle 400 euron) kuukausiansioissa painottuvat voimakkaasti muiden kuukausien aikaiset ansiot. Muut kuukaudet käytännössä sijoittuvat koulujen lukuvuoden ajalle.

Kuvio 2 havainnollistaa kuukausiansioiden jakauman 17-vuotiailla vuoden 2019 aikana. Ansiot on eri-telty kesäkuukausina (kesä-elokuu) saatuihin ansioihin ja muiden kuukausien ansioihin. Ansioiden ja-kauma on sellainen, että ansioita saaneiden osuus laskee, mitä suurempiin ansioihin mennään. Toisin sanoen kuukausiansiot ovat yleisesti ottaen 17-vuotiailla hyvin pienet. Muiden kuukausien aikana tyypil-lisimmät kuukausiansiot ovat suuruudeltaan alle 100 euroa. Kesäkuukausien osalta tyypillisimmät kuu-kausiansiot ovat suuruudeltaan 300-400 euroa. Kuvio osoittaa, että noin 700 euron kuukausiansioista ylöspäin korostuvat kesäkuukaudet. Toisin sanoen näiden osuus on merkittävästi suurempi kesäkuukau-sien aikana kuin muiden kuukausien aikana. Sen sijaan alle 300 euron kuukausiansioissa painottuvat voimakkaasti muiden kuukausien aikaiset ansiot.
Kuvio 2. 17-vuotiaiden kuukausiansioiden jakauma kesäkuukausina (kesä-elokuu) ja muina kuukausina vuonna 2019.

Kaiken kaikkiaan luvut ja tutkimuksemme 17-vuotiaiden työskentelystä havainnollistavat, että yleisesti ottaen 17-vuotiaat työskentelevät varsin lyhytkestoisesti, pienipalkkaisesti sekä erityisesti kesäkuukausina. 16-vuotiaiden työskentelyn voi olettaa olevan vielä vähäisempää. Oppivelvollisuuden laajentaminen siis tuskin juuri syrjäyttää nuorten työskentelyä

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa eläkekarttuman alaikäraja laski 18 ikävuodesta 17 ikävuoteen. 17-vuotiaille ansioista kertyvä työeläke on lähes poikkeuksetta varsin pieni. Vaikka oppivelvollisuuden laajentaminen tuskin merkittävästi syrjäyttää nuorten työskentelyä, voi noston jossain määrin olettaa vähentävän tämän eläkeuudistuksen ulottuvuuden merkitystä entisestään. Olisikohan eläkekarttuman alaikärajaa laskettu 17 ikävuoteen, mikäli oppivelvollisuus olisi jo silloin päättynyt 18 vuoteen?

Lähteet

Ilmakunnas Ilari, Kuitto Kati, Kuivalainen Susan, Riekhoff Aart-Jan ja Salonen Janne (2021) Nuorten työskentely ja eläkkeen karttuminen vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten näkökulmasta. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2021.

Kommentit (2)

  1. Oppivelvollisuuden pidentäminen saattaa jopa lisätä 17-vuotiaiden ansiotulollista työskentelyä. Yksi tapa suorittaa oppivelvollisuus on tähänkin asti ollut oppisopimuskoulutus, jossa työpäivistä voidaan maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa – myös alle 18-vuotiaille. Teoriapäivistä oppilaille ei makseta palkkaa. Oppisopimuskoulutuksen on sanottu sopivan erityisesti sellaisille, jotka oppivat erityisesti nimenomaan työtä tekemällä. Saa nähdä, lisääkö oppivelvollisuuden pidentyminen nuorten oppimiskouluttautumista.

    Toistaiseksi itse asiassa eläkekarttumaiän alennus 23 vuodesta 18 vuoteen ja edelleen 17 ikävuoteen on vaikuttanut eläke-etuuksista suoranaisesti kai lähinnä työkyvyttömyyseläkkeiden määriin – pääasiassa kai korottavasti. Vanhuuseläkkeellehän näiden ikäluokkien väki pääsee vasta vuosikymmenten päästä.

    Raportti ”Nuorten työskentely ja eläkkeen karttuminen vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten näkökulmasta” on ihan ansiokkaan oloinen ja mielenkiintoinen. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että 17-vuotiaista jopa yli puolet on tehnyt töitä. Se jäi mietityttämään, miksi raportissa ei oltu käsitelty lainkaan asioita 17-22 -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeisiin liittymien karttumien kannalta – joihin eläkekarttumaiän muutokset ovat jo vaikuttaneet. Oletettavasti eläkeuudistus lisäsi erityisesti sellaisten nuorten kannusteita tehdä töitä 17-22 -vuotiaina, jotka tiedostavat omaavansa keskimääräistä suurempaa riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähitulevaisuudessa. Tulevan ajan eläkeoikeuden ehtona kun on se, että on ansainnut työansioita vähintään 18 410,22 euroa (vuoden 2021 lukema) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana. Tulevan ajan edellytystä tutkittaessa otetaan huomioon kaikki työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot. Eläkeuudistuksessa iso muutos nuorten 17-22 -vuotiaiden kannalta on ollut paitsi vanhuuseläkkeiden karttumaa koskeva muutos, myös se vähemmälle julkiselle huomiolle jäänyt muutos, että työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen vaatimuksia pääsee nykyään kerryttämään ansiotuloilla työskentelyllä jo 17 vuotta täytettyään, kun aiemmin se onnistui vasta vanhemmille.

  2. Ellen ole väärin ymmärtänyt, yksi eläkeuudistuksen sivuvaikutus on ollut siis se, että työkyvyttömyyseläkettä työeläkejärjestelmästä voi saada nykyisin jo 17-vuotiaasta alkaen. Toki yleisempää koko 17-22 -vuotiaiden ikäluokassa työkyvyttömyyseläkeläisillä lienee perusturvan piirissä oleminen kuin ansiosidonnainen työkyvyttömyyseläke, mutta työeläkejärjestelmän mukaista työkyvyttömyyseläkettäkin on mahdollista saada, jos työskentelyyn liittyvät ehdot ovat täyttyneet.

    Tulevan ajan eläke liittyy puolestaan siihen, että jos täyttää kyseisen ehdon ja jää sitten työkyvyttömäksi, koko työkyvyttömyyseläkeaika kerryttää myöhempää vanhuuseläkettä ja parantaa tulevaa vanhuusajan kokonaiseläkettäkin, mikäli se (yhdistettynä kansaneläkkeeseen) on kohoamassa takuueläkettä suuremmaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.