Blogilistaus

Koronapandemia on kohdellut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia eri tavalla. Eläkkeensaajista moni kuuluu riskiryhmään; osa ikänsä, osa terveydentilansa, osa molemmista syistä. Riskiryhmään kuuluvat ovat eläneet pitkälti eristyksissä jo reilun vuoden ajan. Minkälaisia vaikutuksia koronatilanteella on ollut 55-88-vuotiaiden eläkeläisten elämään? Tarkastelemme tätä kysymystä syksyllä kerätyn kyselyaineiston pohjalta.

Tutkimustietoa pandemian vaikutuksista eläkeläisten hyvinvointiin on vähän – jopa yllättävän vähän ottaen huomioon, että yli 70-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään. Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset, joissa on tarkasteltu pandemian vaikutuksia ikääntyneiden elämään, ovat usein perustuneet pieniin otoksiin tai aineisto on kerätty esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

ETK:n kyselytutkimuksesta tietoa koronapandemian vaikutuksista eläkeläisten elämään

Eläketurvakeskus toteutti eläkeläisten taloudellinen hyvinvointi ja toimeentulo -kyselyn syys–marraskuussa 2020. Lomakkeella kysyttiin myös koronapandemian vaikutuksista. Kysely kohdistettiin 5 000:lle satunnaisesti valitulle 55–88-vuotiaalle suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvalle eläkkeensaajalle. Kyselyyn vastasi 3 652 eläkeläistä ja vastausaste oli 73. Vastanneiden keski-ikä oli 73 vuotta.

Aineisto edustaa eläkkeensaajia varsin kattavasti. Tulosten osalta on hyvä ottaa huomioon myös kyselyhetken ajankohta. Tilanne syyskuussa, jolloin valtaosa vastasi, oli hyvin toisenlainen kuin mitä se on nyt tai oli vuosi sitten.

Elämänlaatu heikentynyt pandemian seurauksena liki puolella

Eläkeläisistä 43 prosenttia koki elämänlaatunsa heikentyneen pandemian seurauksena jonkin verran ja viisi prosenttia paljon. Yleisimmin pandemian koettiin heikentäneen sosiaalisia suhteita. Peräti 66 prosenttia vastasi sosiaalisten suhteiden heikentyneen koronapandemian seurauksena. Kevät oli erityisen raskasta aikaa ikääntyneille, kun yli 70-vuotiaiden sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista rajattiin hallituksen ohjeistuksella voimakkaasti.

Koronapandemia on vaikuttanut yleisesti myös eläkeläisten harrastamiseen, 54 prosenttia eläkeläisistä koki harrastustensa kärsineen. Tähän on varmasti vaikuttanut se, että suositus ikäihmisten kontaktien välttämiseen on ollut vahva. Tartuntavaaran takia kodista ei juuri ole haluttu liikkua. Toisaalta moni harrastuspaikka ja -toiminta on ollut tauolla.

Pandemia-aika on vaikuttanut myös eläkeläisten mielialaan ja fyysiseen terveyteen. 43 prosenttia eläkeläisistä vastasi mielialansa laskeneen koronapandemian seurauksena. 20 prosenttia eläkeläisistä koki, että heidän fyysinen terveytensä oli heikentynyt. Nämä ovat luonnollisesti yhteydessä toisiinsa. Ihmiskontaktien ja aktiivisen elämän puute ja arkirutiinien rikkoutuminen ovat varmasti heikentäneet mielialaa sekä pitempään jatkuessaan myös fyysistä terveyttä.

Eläkeläisten toimeentuloon pandemialla ei juurikaan ole ollut vaikutusta. Alle kymmenen prosenttia eläkeläisistä vastasi toimeentulonsa heikentyneen. Pandemia on koetellut työttömyyden ja lomautusten kautta lähinnä työikäisen väestön toimeentuloa. Työssäkäynti oli vaikeutunut melkein viidenneksellä niistä eläkeläisistä, jotka olivat työskennelleet edellisen vuoden aikana. Osalla paljon.

Pandemialla enemmän kielteisiä vaikutuksia naisten ja terveytensä huonoksi kokevien elämään

Naiset kokivat miehiä useammin pandemian vaikuttaneen negatiivisesti elämäänsä. Yli puolet naisista koki elämänlaadun heikentyneen. Peräti 70 prosenttia naisista vastasi sosiaalisten suhteidensa heikentyneen koronapandemian seurauksena ja harrastusten osalta näin koki 60 prosenttia. Liki puolet naisista koki mielialansa heikentyneen ja fyysisen terveytensäkin neljännes. Miehillä osuudet olivat 7–15 prosenttiyksikköä pienempiä. Vastaavia sukupuolten välisiä eroja on havaittu myös muissa koronan vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa.

Kun eri taustatekijöiden (sukupuoli, ikä, terveys, tulot, yksinasuminen) vaikutusta tarkasteltiin yhtäaikaisesti sukupuolen ohella myös terveydentilalla ja kotitalouden tulolla näytti olevan itsenäinen yhteys siihen, miten koronapandemian vaikutukset koetaan.

Erityisen haastavana koronatilanteen näkivät ne vastaajat, joilla oli terveysongelmia (yht. 14 % vastaajista). Vaikeudet näkyivät elämänlaadun yleisenä heikkenemisenä sekä kaikissa yksittäisissä osa-alueissa. 62 prosenttia heistä vastasi elämänlaatunsa heikentyneen pandemian seurauksena, kun terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokeneista näin vastasi 40 prosenttia. Etenkin sosiaalisten suhteiden koettiin heikentyneen. Miltei joka neljäs eläkeläinen, jolla oli terveysongelmia, vastasi koronapandemian heikentäneen sosiaalisia suhteita paljon. Terveysongelmista kärsivät ovat joutuneet välttämään sosiaalisia kontakteja ja rajoittamaan elinpiiriään muita enemmän, mikä heijastuu moninaisesti hyvinvointiin.

Keskimääräistä paremmassa tuloasemassa olevat kokivat muita useammin harrastamisen ja sosiaalisen elämän heikentyneen

Eläkeläiset, jotka kuuluivat ylimpään tulokolmannekseen (yksin asuvan nettotulot vähintään 2 000 euroa kuukaudessa), kokivat muita useammin pandemian heikentäneen sosiaalisia suhteita ja harrastamista. Kun alimpaan tulokolmannekseen kuuluvista 46 prosenttia vastasi pandemian heikentäneen harrastamista, ylimpään tulokolmannekseen kuuluvilla osuus oli 63 prosenttia. Vastaavat prosenttiluvut sosiaalisten suhteiden osalta ovat 60 ja 73. Ero tuloryhmien välillä selittynee sillä, että keskimääräistä paremmassa tuloasemassa olevien elämään on voinut kuulua muita useammin erilaisia harrastuksia ja esimerkiksi ystävien tapaamisia kahviloissa ja kulttuuritapahtumissa. Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat heikentäneet erityisesti aikaisemmin aktiivista sosiaalista elämää viettäneiden ihmisten elämää.

Pandemia näyttää myös heikentäneen keskimääräistä parempituloisten elämänlaatua muita useammin. Myös yksinasuvien elämänlaatu on heikentynyt yhdessä asuvia useammin. Parempituloisten elämänlaadun heikentyminen voi selittyä sosiaalisen elämän ja harrastamisen vähentymisellä, yksinasuvilla syyt viittaavat harrastusten ohella heikentyneeseen mielialaan. Elämänlaadun heikentymisen taustalla voi olla myös muita tekijöitä, joista tässä tutkimuksessa ei ole tietoa.

Pandemian vaikutukset koettuun hyvinvointiin jakautuneita

Kokonaiskuvassa pandemian vaikutukset eläkeläisten elämään ovat kahtiajakautuneita. Siinä missä noin puolet kokee elämänlaatunsa heikentyneen, puolella tilanne on pysynyt ennallaan; juuri kukaan ei kokenut elämänlaatunsa parantuneen. Yleisimmin koronatilanne on heikentänyt harrastamista ja sosiaalisia suhteita, vähäisemmin toimeentuloa. Riskit myös jakautuvat eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, yksinasumisen, tulojen ja terveyden mukaan. Heikoksi terveytensä kokevilla vaikutukset ovat laaja-alaisia ja näkyvät erityisesti fyysisen terveyden ja mielialan laskuna. Keskimääräistä korkeampituloisilla vaikutukset näkyvät puolestaan sosiaalisissa aktiviteeteissa. Kiinnostava havainto oli, että kokemuksissa pandemian vaikutuksista ei ollut eroja iän mukaan.

Tämän kyselyn tulokset kertovat pandemian vaikutuksista 55–88-vuotiaiden eläkkeensaajien osalta. Tulosten pohjalta ei kuitenkaan tiedetä, minkälaiset pandemian vaikutukset eläkeläisten hyvinvointiin ovat suhteessa muihin väestöryhmiin.

Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia tulee tutkia laajasti

Pandemialla voi myös eläkeläisille olla pitkäkestoisia vaikutuksia. Sosiaalisten suhteiden väheneminen voi lisätä yksinäisyyttä, ja ei-toivottavan yksinäisyyden tiedetään olevan yhteydessä muun muassa kohonneeseen kuolemanriskiin ja masentuneisuuteen. Harrastuksilla on keskeinen merkitys ikäihmisten terveyteen. Liikunta ylläpitää ikäihmisten aktiivista toimintakykyä ja ehkäisee sairauksia. Harrastusten vähentymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia paitsi hyvinvoinnin myös palvelujärjestelmän näkökulmasta. On ensisijaisen tärkeää, että pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiin tutkitaan ja seurataan kaikkien väestöryhmien osalta.


Eläkeläisten taloudellinen hyvinvointi ja toimeentulo -kyselyn tuloksia julkaistaan laajemmin kesällä ETK:n julkaisusarjassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.