Eläkejärjestelmässä on tarve katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmia ja niiden osuvuutta on arvioitu kattavasti uunituoreessa raportissa.
Syntyvyys on kuluneen kuuden vuoden aikana laskenut jyrkästi, ja tänä vuonna lasku näyttää jatkuvan. Syntyvyyden nopea vähentyminen on herättänyt keskustelua myös eläkejärjestelmän ja koko julkisen sektorin taloudellisesta kestävyydestä. Ongelmalliseksi julkisen talouden kannalta tilanne muuttuu silloin, jos alhainen syntyvyys jatkuu pitkään.
Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.
Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?
Elina Lepomäki esittää Talouselämän tuoreessa artikkelissa, että ongelmana eläkeasioissa on se, että eläkkeet eivät kiinnosta ketään. Hän sanoo olevansa ainoa ystäväpiirissään, joka menettää eläkkeiden takia yöunensa. Kiinnostavatko eläkkeet ketään? Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema eläkebarometri tarjoaa mahdollisuuden kysymyksen tarkasteluun, sillä se sisälsi kysymyksen ”Kuinka paljon eläketurva kiinnostaa teitä?”. Vastaajia oli 1 002 ja tulokset ovat väestöä edustavia. Vanhempia eläketurva kiinnostaa enemmän …
Lapsien hankkiminen perustuu yksilöiden ja pariskuntien valintoihin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Syystä tai toisesta lapsia ei välttämättä saada juuri toivottua määrää. Tyypillisesti toivottu lapsiluku on toteutunutta korkeampi. Yksilö- ja perhetason lisäksi lapsiluku on kiinnostava myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Erityisesti eläkejärjestelmän kannalta vaikutukset tulevat pitkällä viiveellä.
Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden esteitä eli ns. rajaesteitä pohdittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavan henkilön työeläketurva jää sairauden sattuessa heikommaksi kuin koko työuransa Suomessa tehneen henkilön työeläketurva. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet, millaisilla keinoilla tilannetta voitaisiin helpottaa.
Toisinaan sattuu inhimillinen tragedia, jossa parhaassa työiässä oleva ihminen joutuu tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkissä nuori mies putoaa kesämökin katolta kesken vapaa-ajan remonttiprojektin ja halvaantuu. Toisinaan tätä tapausta voi seurata myös taloudellinen tragedia nuoren miehen työnantajalle, joka joutuu eläketapauksen vuoksi maksamaan korkeampaa työeläkemaksua kaikista työntekijöistään.
Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina Ranskan presidentiksi. Vaalit ja kampanjointi herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Vaalikeskusteluissa ja kampanjoinnissa keskusteltiin paljon myös eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Keväällä Macron julkaisi oman uudistusehdotuksensa koskien Ranskan eläkejärjestelmää. Mitä Macron on siis eläkejärjestelmän osalta luvannut? Kaikki Ranskan eläkejärjestelmät yhdistykää! Macron ei ole luvannut vallankumousta, vaan asteittain toteutuvan suunnitelman eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Hän tavoittelee Ranskan …
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.